Kiireestä puheen ollen… Kiire – Mikä ihana tekosyy! Niinpä. Monen kohdalla näin. Kuten edellisessä postauksessa mainitsin, niin oma kiireeni on kesän jälkeen ollut raikas tuulahdus. Positiivinen juttu, joka on väliaikaisesti muokannut omaa prioriteettilistaani. Ehdin kuitenkin edelleen tekemään kaikki itselleni tärkeät asiat. Vaikka ruokailut, etenkin ruoanvalmistus ja Paleokeittiö ovat jääneet taka-alalle ;). Olisin voinut syödä paremminkin, mutta en ole heittäytynyt kiireen varjolla täysin hunningolle. Olen tehnyt melko hyviä valintoja ja hyviä kompromisseja. Maksalaatikkoa lukuunottamatta =D Onnekseni paleo on kolmen vuoden harjoittelun jälkeen juurtunut selkäytimeen. Tiukassakaan paikassa ei tarvitse liiaksi pohtia. Ajan autopilotilla. Olen tilanteeseen tyytyväinen. Tiedän kiireen syyt (mm. oma viikon sairastelu sai hommia ja tapaamisia kasaantumaan). Tiedän, että kiire on vain väliaikaista. Leppoinen (?) arki odottaa. Kaikkien kohdalla kiire ei ole yhtä positiivinen asia. Kiire on ongelma silloin, kun se on elämässä läsnä joka päivä. Vuodesta toiseen. Kiire on ongelma, kun se saa stressikäyrän kohoamaan. Kiire on ongelma, kun et ehdi tehdä niitä asioita, joita haluaisit tehdä! Valmennuksesta kiinnostuneet ihmiset perääntyvät monesti kiireeseen vedoten. Joo, siis tää ois tosi hieno juttu, sopis mulle ja tarvitsisin just …