Pidän pikaruoasta. Pikaruoka tarkoittaa kohdallani yksinkertaista, nopeasti ja helposti valmistuvaa ravinteikasta ruokaa. Viime viikonloppuna oli teemana kuitenkin Slow Food, lauantaina Fiskarsissa ja sunnuntaina uunissa.

Pakastimesta ovat jo viime keväänä suoraan tilalta noutamani Herefordin jauhelihat loppu. Sen sijaan sieltä löytyi vielä viime viikonloppuna kaksi reilun kilon painoista paistia. Kulmasta ja ulkoa. En oikein tiennyt mitä niille olisin tehnyt, joten ovat jääneet lojumaan. Vihdoin päätin tarttua paistiin kulmasta ja valmistaa siitä ylikypsää naudanpaistia haudutettuna.

Hain kannellisen valurautapadan äipältä lainaksi ja ryhdyin tuumasta toimeen. Ei se niin vaikeaa ollut. Yksinkertaista ja helppoa ruokaa. Hidasta? Kyllä. Työnsin paistin esivalmisteluiden jälkeen uuniin joskus ennen puoltapäivää. Siellä se kivasti hoiti itse itsensä sillä välin kun keskityin viikkosiivoukseen. Nelisen tuntia matalalla lämmöllä ja murea, haarukkaan hajoava paisti oli valmis. Juurekset valmistuivat kivasti siinä sivussa. Ja vatsa oli mukavan täysi synttäreille hilpaistessa.

Tätä tässä on syöty tämä viikko. Rautaista lihaa luolaemännän tapaan.