Hyvää Itsenäisyyspäivää! Jotta ei syytettäisi liiasta itsekeskeisyydestä, niin näin Suomen 95. itsenäisyyspäivänä on hyvä kurkistaa omien rajojen ulkopuolelle. Aiemmin käväisin Moskovassa. Tällä kertaa toivotan tervetulleeksi Georgiaan! Venäjä odottakoon vielä hetken verran.

Käväisin maistelemassa entisen Gruusian makuja jo aikapäivää sitten. Itse asiassa tämän gruusialaisen kaalipadan väsäämisestä on jo niin kauan, ettei emännän muisti tahdo sinne asti enää yltää. Ja syy reseptin myöhäiseen julkaisuun löytyy kii… Hahaa! Eipä löydykään tällä kertaa kiireestä vaan rehellisesti siitä, että en juurikaan innostunut gruusialaisesta. Aito suomalainen vaan iskee kovemmin! Eli jälleen kerran jouduin toteamaan, että kikkailu ei kanna kovin pitkälle. Yksinkertaisuus kantaa pidemmälle.

Gruusialainen kaalipata on ”Semisti paleon kaalipadan” ja ”Gruusialaisen kaalilaatikon” risteytys. Tekniikka tulee Suomesta, makumaailma Georgiasta. Valmistusvaiheita en hyvällä tahdollakaan kykene enää muistamaan, mutta jos nyt yrittäisin edes raaka-aineet listata. Soveltaen tämä epäonnistunut kokeilu onnistui multa, joten ihan varmasti se onnistuu keltä tahansa. Säveltäen tehdään parhaat teokset!

SEMISTI PALEO GRUUSIALAINEN KAALIPATA

• reilu kilo valkokaalia
• 1 iso sipuli
• sopivasti valkosipulinkynsiä (2 isoa muistaakseni)
• reilu 400 g jauhelihaa
• ~3 dl vettä
• 0,5 – 1 dl riisiä
• 1 purkki smetanaa
• useampi ruokalusikallinen maustekurkkukuutioita
• tomaattipyrettä maun mukaan
• Provencen yrttisekoitusta
• paprikajauhetta
• suolaa ja rouhittua mustapippuria

Vinkkejä valmistukseen voi  kaivaa jo aiemmin mainitsemastani kaalipadasta. Jossain vaiheessa matkaa vaan gruusialaiset mausteet mukaan ja se on siinä.

Olen pahoillani vaillinaisesta esityksestä. Gruusiassa oli kiva käväistä, mutta tuskin palaan sinne enää uudelleen.

P.S. Kauneus ja Terveys -lehden ”Lisää lihaa!” -artikkeli löytyy nyt skannattuna täältä ;)