All posts filed under: Reseptit

Kultainen kala

Published by

Arvaa mikä kala?! Tällainen kaveri tarttui kalatiskiltä mukaan. Jotain kivan kesäistä siitä oli väännettävä, joten vaihteeksi ihan tuttua ja turvallista perussalaattia tuli. Uudella eväkkäällä. Useimmitenhän se tahtoo olla tämän kaverin punaisempi serkku, joka lautaselle ui. Tällä kertaa kuitenkin rohkeasti kultaisen kalan kimppuun! Savusiikaa tuli viimeksi syötyä vuosi sitten Kalajoella. Silloin ravintolassa, nyt ensi kertaa omaan kotiin ostettuna. Siika sinänsä on herkullista ja söisin sitä varmasti useamminkin, jos joku muu tekisi perkuuhommat. Kyllähän siinä pikkasen alkoi lomalaisenkin hermoa kiristää miljoonaa kalanluuta lihasta nyppiessä. Mutta josko tästä sellainen kerran kesässä perinteen taikoisi =) P.S. Jos et vielä arvannut mikä kala salaatin sekaan ui, niin kokeile maalata kaveri esiin! ;)

Ruttulehti uunissa

Published by

Ruttulehti pirtelössä on jo muutamia vuosia vanha juttu. Mutta samainen ruttulehti uunissa on mulle jotain uutta! Pitihän sitäkin kokeilla kun uuni oli kaalilaatikon jäljiltä vielä lämmin. Niin ne kaaliviikot vaan jatkuvat! Uskokaa tai älkää, niin olen viimeisen kahden viikon aikana väsännyt paitsi ruttulehtiä, niin myös kaali-jauhelihapadan, kaalilaatikon ja vielä kaalikeitonkin. Kaali on mahtavaa! Kahteen viimeiseen palataan vielä ;) Lehtikaalisipsit syntyvät helposti. Pese ja kuivaa lehdet huolellisesti. Leikkaa vahvimmat ruodot pois ja pilkot lehdykät sopiviksi suupalasiksi. Hiero kaalinpalasiin kookosöljyä ja mausta suolalla. Itse käytin iHerbista tilaamaani kelpillä ja dulsella (merileviä) maustettua merisuolaa. Asettele raa`at sipsit uunipellille ja ”kuivata” 175 asteessa kymmenisen minuuttia. Tai itseasiassa niin kauan, että sipsit näyttävät ja tuntuvat kuivilta (reunat alkavat rusehtamaan). Ainakin mun uuni paistaa hieman epätasaisesti, joten pelti kannattaa kääntää puolivälissä. Tästä huolimatta uunin takaseinää lähinnä olleet sipsit ruskettuivat enemmän kuin etualalla olleet. Ja näin ollen maistuivat myös hieman kitkeriltä ja palaneilta. Sipsien valmistumista kannattaa pitää silmällä, sillä ne palavat todella nopeasti.     Ensimmäiset lehtikaalisipsit maisteltuani ihmettelin, että mitä ihmettä näistä nyt kohkataan! Eivät kai nämä voi olla jonkun mielestä …

Sipuli ja gorilla

Published by

…kävelivät torilla. Hoh hoh hoo! No ei nyt ihan sipuli ja gorilla, mutta sipuli ja pekoni. En tiedä, mistä moista fraasia päähän pukkas. Loma on tehnyt tehtävänsä, kun tosikko vitsailee ;) No mutta, tämä oli jälleen jonkinlainen jämäruoka. Ja pikaruoka siinä samalla. Jääkaappiin oli jäänyt pari palaa Pajuniemen läskistä luomupossun siipaletta ja pala Valion Auraa, joista molemmista oli jo vähän niinku aika hankkiutua eroon. Ennen kuin hankkiutuisivat kaapista vastaan kävellen itse itsestään eroon. Pannulle pekonit ja sipulit sulassa sovussa tirisemään. Hetkeksi sivuun munakasmassan tieltä (1 luomumuna + 3 valkuaista + 1 rkl smetanaa + mausteet) ja takaisin kun munakas alkaa muistuttaa munakasta. Päälle murustettua homejuustoa ja pikaruoka on valmis. Hotkis!

Mustikka ja mehiläinen

Published by

Lisää metsien mustaa marjaa! Nautitaan nyt tästä ihanuudesta taas niin kauan kun tuoretta riittää. Ja sitähän riittää! Mättähät notkuen. Tällä kertaa mustikan kaveriksi pääsi harvemmin jääkaapissa vieraileva turkkilainen. Jogurtti. Otinpa leikkiin vielä mehiläisetkin mukaan. Jos mustikka tykkää turkkilaisesta, niin turkkilainen tykkää parhaasta hunajasta. Vielä CocoVin siitepölyrakeet messiin, niin johan on tervettä ja hyvää. Korentoja unohtamatta! Eilen kävinkin salaisella korentopaikalla bongaamassa näitä vintiöitä. Katsotaan saanko kaverit tallennettua kameralla. Ovat niin vikkeliä nuo kauniit, vihreän ja turkoosin metalliväreissä hohtavat pienet ”helikopterit” (neidonkorento). Upeita olentoja! Luonnossa ja lautasella =)

Paluu menneisyyteen

Published by

Palasin neljän vuoden tauon jälkeen hetkeksi menneeseen elämään. Todetakseni vain, että paluuta ei ole. Vähintäänkin 10 vuoden ajan lappasin aamiaiseksi päivästä toiseen suurinta herkkua; kaurapuuroa raejuustolla. Siihen aikaan keitin puuron vielä rasvattomaan maitoon ja lisäsin sekaan lusikallisen soijalesitiiniä. Sokeritonta mehukeittoa kyytipojaksi lasista. Tuttu juttu varmasti monelle keholajien harrastajalle. Nyt se ei enää vaan käy. Vaikka kovasti haluaisin käyvän. Pidän kaurapuurosta edelleen. Puolisen tuntia aterian nauttimisen jälkeen vaan silmät lurppasivat niin pahasti, että ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin käydä pitkälleen. Väsytti, mutta ei nukuttanut. Vajaassa tunnissa väsymys helpotti ja saatoin jatkaa päivääni. Ehkä vielä silloin tällöin otan tietoisen riskin ja kaadan kaurapuuroa lautaselle. Ihan vaan unilääkkeeksi, jos ei muuten ;) Gluteiiniton kaurapuuro ~3 dl vettä ~50 g Provenan gluteiinittomia jumbokaurahiutaleita suolaa puoli purkkia tavallista raejuustoa (ei rasvatonta) ruokalusikallinen St. Dalfourin kirsikkahilloa

Mun mustikka tykkää mansikasta ja mä tykkään mun mustikasta

Published by

Kesä on paras! Koska kesällä saa nauttia tuoreista marjoista. Jälleen kerran helppoa, yksinkertaista ja hyvää! Terveellisesti! Myrkyttömät mansikat suoraan äipän mansikkamaasta, mustikat metsästä. En vieläkään tajua pensasmustikoiden puputtajia. Miksi ihmeessä syödä kallista, kasvatettua marjaa, kun sitä luonnollista ovat metsät pullollaan? Ihan ilmaiseksi! Niin no, onhan siinä se keräämisen vaiva. Helpompi nostaa rasia kärryyn marketissa kuin mustikka kerrallaan koriin metsässä. Olen onnekas! Pakastimesta löytyy vielä viime vuodenkin satoa… Mitähän niille tekis? Tämä annos kaipasi vain vähän vaniljalla maustettua smetanaa. Ylihyvää! Ja ah, niin kaunista =). Nyt odottelen vielä vesi kielellä vadelmien ja mustaherukoiden valmistumista. Ei tuore hillakaan huonoa tekis!

Epäterve todiste

Published by

Siinä se nyt on! Epäterve todiste hiilupäivän aamiaisesta. Aivan oikein… AAMIAISESTA! =D Ei ehkä näytä kovin herkulliselta, mutta sopii kokeilla ;). Suklaa muodossa missä tahansa on herkullista. CocoVin Trailmixkin on herkullista. Johtunee ensisijaisesti herkullisista mulpereista eli kuivatuista silkkiäispuunmarjoista. Niistä, joita en juuri herkullisuuden vuoksi yleensä kotio hanki. Ota yksi, ota toinen.. ja syö puoli pussia samantien. Tämä aamiaisherkku on koostettu… Pirkan luomuriisikakuista Dr. Oetkerin Choc Intense Tanzania -tummasuklaavanukkaasta CocoVin Trailmixistä (kuorittu hampunsiemen, marcona -manteli, kaakaorouhe, gojimarja, mulperi; inca -marjoja ei ainakaan tässä pussissa ollut, vaikka ne sivustolla mainitaan) Jotta ei aivan epäterveeksi mene tämä postaus, niin kerrottakoon, että sekoitan tavallisesti trailmixini itse. Mieluiten pieninä annoksina, jolloin on helpompi tähdätä tasalaatuisuuteen. Perusmixini sisältää gojimarjoja, cashew -pähkinöitä tai manteleita ja raakakaakaorouhetta (nibsejä). Joskus myös pari kuivattua taatelia. Kätevä välipala tilanteessa kuin tilanteessa; helppo pitää mukana. Mutta kyllähän tätä CocoVin valmista sekoitusta ihan mielellään syö. Ei kai ole yllätys, että saamistani tuotteista juurikin Trailmix -pussi vetelee ensimmäisenä viimeisiään. Ne herkulliset mulperit… Täytyy vielä myöntää, että kuvan ulkopuolelta tuli nautittua kolmaskin suklainen riisikakku. Ja loput vanukaspurkistakin tuli lusikoitua. Kuin myös …

Vielä yksi jämävinkki

Published by

Jääkaapista löytyi jo parhaat päivänsä nähneet kaalinpää ja palanen paprikaa. Koska viime viikon teemana oli ”jämät hyötykäyttöön”, niin oli näillekin keksittävä parempi vaihtoehto kuin roskis. Inhoan ruoan heittämistä roskikseen. Aika harvoin sitä nykyään enää joutuu tekemään. Maito- ja leipäkaudella useammin. Mutta koska hippasen nahistuneiden vihannesten nakertaminenkaan ei ole kivaa, niin johonkin nämä oli piilotettava. Piilotin tällä kertaa jauhelihapihvien sisään. Osui ja upposi! Jauhelihapihveihinhän voi piilotella vaikka mitä ylläreitä. Onnistuneesti. Yleensä ;) Pilkotut kaalit ja paprikat vaan pannulla pehmeiksi ja jauhelihataikinan sekaan. Taikina sinänsä on vanha tuttu… 400 g Hereford -jauhelihaa (pakastimesta suoraan tilalta hankittua) 1 luomumuna smetanapurkin jämät (lisää jämiä! =)) tuoretta valkosipulisilppua suolaa, rouhittua mustapippuria ja hippasen chilijauhetta Kaikki sekaisin ja hetkeksi pannulle kypsymään. Puolen kääntö vaan välissä ja valmista tuli! Kivasti antaa kaali mehevyyttä ja paprika pureskeltavaa. Kaveriksi riittävät tuoreet vihannekset ja ihan paras kermasipuli =)     P.S. Luokittelin semipaleoksi. Täyspaleota kaipaavat voivat korvata ne pari ruokalusikallista smetanaa kookoskermalla. Toimii aivan yhtä hyvin.