All posts tagged: hedelmämehu

Nousee päivä, laskee päivä

Vaikka nyt jo aurinko on muutamina päivinä näyttäytynyt oikein kivasti, niin vielä viime viikolla elettiin aikaa, jolloin päivä ei sen enempää noussut kuin laskenutkaan. Pimeää, hämärää, pimeää vuorotellen aamusta iltaan. Kyllähän siinä kirkasvalolampun kelmeästä loimusta huolimatta alkaa mieli vähitellen madaltua… Mutta jos ei aurinkoa löydy taivaalta, niin on sellainen parasta taikoa jostain esiin! Johan virkistyy mieli ja kehokin painaa tykkää -nappulaa. Eipä siinä muuta kuin aamulla auringonnousua ja illalla auringonlaskua lasiin. Kyllä näillä eväillä yksi pimeä talvi selätetään! =) Mulla on jo ihan hirmu monta lempparimehua, mutta nämä kaksi ovat ehdottomasti kärkikahinoissa mukana! SUNRISE ON THE TABLE 1 annos 1 appelsiini 2-3 porkkanaa ~50 g tyrnimarjoja (pakaste) hippu himalajansuolaa Kuori ja pilko appelsiinit sekä porkkanat. Tyrkkää jäisten tyrnimarjojen kera puristimeen. Nauti viileästä, mutta virkistävästä auringonnoususta =) Tyrnimarjoista täytyy jälleen kerran kiittää valmennettaviani, jotka toivat näitä ”ihmemarjoja” syksyllä tiluksiltaan Ahvenanmaan saaristosta. Kirpakka, mutta aivan mainio marja, joka piristää kivasti appelsiinin ja porkkanan makeutta. On myös ilo silmälle ja ennen kaikkea keholle. ”The holy fruit of the Himalayas” suoraan Suomesta tosin. Tämä supermarja sisältää ihan kaikkea mitä …

Mehuviikko – Sweet `n sour, Sistah!

Pikkasen pieleen menneen mehuviikon seitsemäs ja viimeinen virallinen postaus on tässä. Mutta ei huolta, jatkamme epävirallisilla. Koska niitä vielä muutama tallessa sattuu olemaan. Paleokeittiön feissarifrendeillä saattaakin olla jo aavistus siitä, mitä tulema sisällään pitää ;) Eiköhän näitä mehupostauksia jatkossakin tipu väliin, jos toiseenkin. Edelleen olen juissaamisesta innoissani ja tyytyväinen vaikutuksiin, joita vastapuristettujen kasvismehujen  kuvittelen tuoneen tullessaan. Ehkä ihan vielä ei ole aika arvioida vaikutuksia. Tätä aktiivisempaa puristajan hommaa kun ei ole vielä takana kokonaista kuukauttakaan. Mutta sen voin sanoa, että hyvältä tuntuu! Nyt =) Ananasta tulee ostettua melko harvoin, mutta tällä kertaa pääsi ananas päätähtenä Hurmurin kierteisiin. Ananas on niin hirmuisen makeaa, että se ei ole enää oikein omaan mieleen. Ja ehkä taisin joskus muinoin vanhoina hyvinä(?) pullisteluaikoina saada oman osani ananaksesta. Peltipurkeissa. Ja maitorahkasta. Se oli parasta bodarin ruokaa silloin, kun ei vielä ollut jauhoa joka lähtöön. Se, mitä tarjolla oli, oli melko karmeaa kamaa, jota ei tahtonut saada nesteen sekaan edes koneellisin keinoin. Tarviiko mun edes kertoa, millaista sitä oli saada kurkusta alas?! =D Alunperin ostin kokonaisen ananaksen pizzan päällisiksi. No eihän se sinne kokonaan …