All posts tagged: hirvimakkara

Mausteinen kurpitsa-kukkakaalikeitto | paleokeittio.fi

Kun mausteinen Intia kohtasi villin Pohjolan

Tein eilen niin maukasta keittoa, että oli aivan pakko näin sunnuntai -illan ratoksi tulla vielä raapustamaan ohjetta muistiin. Eilen oli nimittäin taas niitä päiviä, jolloin jääkaapista ei paljoa valoa kummempaa loistanut, eikä matka markettiinkaan innostanut. Yksi pieni, alunperin tuoremehuksi ajattelemani myskikurpitsa sieltä sentään löytyi. Ja siitä se ajatus sitten lähti. Sama kai tuo, tuhoaako kurpitsan vähän enemmän tai vähemmän nestemäisessä muodossa. Selvää oli, että pienestä kurpitsasta ei kattilallista keittoa keitellä. Suuntasin jokseenkin niukkavalikoimaiseen lähikauppaan metsästämään kurpitsalle kaveria. Koriin päätyi lopulta pienehkö kukkakaalinpää ja purkki kookoskermaa. Kotoa löytyi vielä pari ihmeen hyvävoimaista porkkanaa ja sipuli. Kermaisen sosekeiton ainekset olivat selvästi kasassa. Ja voi pojat, millaista sosesoppaa siitä syntyikään kun mausteinen Intia kohtasi villin Pohjolan! MAUSTEINEN KURPITSA-KUKKAKAALISOSEKEITTO HIRVIMAKKARALLA 1 pienehkö myskikurpitsa 1 pienehkö kukkakaali 1 porkkana 1 sipuli 2 valkosipulinkynttä ~2 rkl kookosöljyä kuullottamiseen 1/2 tl kanelia 2 tl curry -maustetta reilu 1 tl kurkumaa ~0,5 l kanalientä ~1,5 dl kookoskermaa (tai -maitoa) mausteeksi ripaus cayennepippuria, suolaa ja rouhittua mustapippuria viimeistelyyn tuoretta persiljaa Esivalmistele eli kuori ja kuutioi kurpitsa ja porkkana, perkaa ja paloittele kukkakaali, silpu sipuli, kuori ja pieni …

Paleoystävällinen pizza vol. 2 | paleokeittio.fi

Paleoystävän talvipizza

Perjantai on perinteisesti pizzapäivä. Mutta kyllä maanantaikin voi olla! Itse asiassa maanantaipizza piristää päivää kummasti ja antaa siinä samalla kivasti potkua uuteen viikkoon. Etenkin, kun tästä pizzasta riittää vielä keskelle viikkoakin =) Pizzaa ei ole Paleokeittiössä leivottu hetkeen. Melkein vuoteen, jos tarkkoja ollaan. Ja tänään muistin jälleen miksi. Siksi, että pizzan vääntäminen on työlästä. Kun kaiken työstää miltei alkutekijöistä valmiiksi paleopizzaksi, niin se ON työlästä. Voisiko joku ystävällinen taho alkaa valmistamaan kukkakaalipohjia pizzoihin? Pääsisi huomattavasti helpommalla. Tosin tänään homman tavallista työläämmäksi teki myös täytteiden esikäsittely. Mutta oh boy, se oli niin vaivan arvoista! Yllä talvinen pizza ennen uunia, alla juustoraasteen, uunin ja muiden härpäkkäiden jälkeen. Pohjan resepti on vanha tuttu, joten en ala sitä tähän uudelleen rustaamaan. Se kun löytyy vain yhden klikkauksen takaa, täältä. Mutta täytteistä aion kirjoittaa muutaman sanasen. Koska siitä se idea koko pizzan paistoon lähti, villisialla taitetusta hirvimakkarasta, jota viikonloppuna sain äipältä pätkän ja toisenkin. Se toinen taisi olla kuitenkin puhdasta villisikaa. Itse kaadettua. Tai siis perhetuttumme kaatamaa. Niin kuin se hirvikin. Ja siinä ne nyt ovat, sulassa sovussa keskenään pizzan päällä. …

Eestin hirveä gladiaattorille

Eksyimme helluntaina paikallisille markkinoille. Ohimennen ja vahingossa. Matkalla helluntailounaalle Rossoon. Markkinat tarjoilevat kaikenlaista krääsää, mutta löytyipä tällä kertaa kotiintuomisiksi palanen hirveä pannulle. Eestiläinen pähkinä-hirvimakkara oli makkara mun makuun. Ainoana miinuksena yksi punainen E-koodi. Villisikaakin maistoin. Hirvi vei voiton. Hyvää ihan sellaisenaan, parempaa ehkä kasvisten kaverina pannulla. Tuttuun tapaan helppoa ja nopeaa. Hirvimakkarapannu (1 annos) 1/4 pätkää pähkinä-hirvimakkaraa 1/2 pussia espanjalaisia paistovihanneksia pakastepussista paistamiseen tuttuun tapaan kookosöljyä lisukkeeksi molemmin puolin paistettu luomumuna Pakastekasvikset vaan pannulle lämpenemään. Pilkottu hirvimakkara lämmenneiden kasvisten kaveriksi. Paista valmiiksi, kaada lautaselle jäähtymään ja hoitele muna mieluiseksi. Gladiaattori kesähelteessä Taisin ohimennen mainita matkan Rosson aurinkoiselle terassille. Rosson ruoka ei yleensä yllätä. Tällä kertaa yllätti. Positiivisesti. Etenkin alkuruoksi nauttimani ”Zuppa di peperoni”. Gourmeeta. Senhän sanoo jo nimikin. Vähemmän prameasti ilmaistuna ihan vaan paprikakeitto, joka kasviskeitostakin menisi. Pääruoaksi valitsin lähes 30 asteen helteeseen sopivan kevyen ”Insalata con prosciutton”. Siis salaatin, jossa ilmakuivattua kinkkua. Isohko annos ja hyvää sekin. Dolcin jätin väliin. Tai en oikeastaan, koska Ärrältä tarttui mukaan Marianne -tuutti. Joo, mulla on jokin Marianne -fiksaatio. Marianne kuuluu kesään! Ainakin kesään 2011. Onhan se.. raikasta ;) …