Millä on emäntä viime viikot elellyt? No kesäkurpitsalla tietenkin! Pääasiassa erilaisilla kesäkurpitsapastoilla, tai oikeastaan -pannuilla tai -paistoksilla. Sillä eihän kesäkurpitsa sellaisenaan mitään pastaa ole. Pastaan tarvitaan öljyä, jauhoja ja kananmunaa. Niitä ei suikaloidusta kesäkurpitsapaistoksesta löydy, mutta jostain kumman syystä pasta vaan myy paremmin. Kuin kesäkurpitsa.

Heräsin kesäkurpitsakauteen tänä vuonna jotenkin tavallista myöhemmin. Onneksi sitä vielä marketista saa, toistaiseksi myös kotimaisena. Kesäkurpitsahan on mitä mainioin raaka-aine! On monipuolinen, kevyttä ja terveellistä ja helppoa työstää sekä valmistaa. Toimii myös raakana.

Helppoa kesäkurpitsapappardellea tomaattisoosissa on nähty Paleokeittiössä aiemminkin. Nyt vain oikaisin vielä vähän enemmän. Kun on mukamas niin paljon muuta, ettei kerkiä omia kastikkeita keittelemään.

Eihän tomaattikastikkeen tekeminen sinänsä mitään rakettitiedettä ole, mutta aikaa vaan menee enemmän kuin purkkisoosin kumoamiseen. Puolivalmisteet jeesaavat kummasti; täysipainoinen ateria syntyy helposti vain vartissa.

Mieluiten valmistan ruokani alusta loppuun saakka ihan itse, mutta joskus on kompromissi paikallaan. Uskon, että en ole ajatusteni kanssa ihan yksin. Kyllä puolivalmisteistakin keittelee terveellistä ja maunkin puolesta oikein kelvollista ruokaa. Kunhan pitää marketissa silmät auki. Ja valitsee perusraaka-aineeksi tai edes täydentäväksi jotain tuoretta.

Täytyy kyllä myöntää, että kolusin läpi purkin jos toisenkin valmista tomaattikastiketta ennen kuin syötäväksi kelpuuttamani valmiskastike löytyi. Kaikenlaista kamaa purkkeihin pistetään. Sekä sokeria. Ja kukkaöljyä.

Jotta sun ei tarvitse viettää marketin hyllyvälissä tuntia valmistusaineluetteloita tiiraillen, niin poikkeuksellisesti kerron, että ainakin Tenuta Fragassin valmiit tomaattikastikkeet täyttävät emännän vaatimukset. Makuvalikoimaakin löytyy. Itse olen käyttänyt lähinnä tulista arrabbiata -kastiketta, joka antaa kesäkurpitsaan vähän potkua ja tuo viileisiin syyspäiviin kovasti kaipaamaani lämpöä.

Tähän pannulliseen tarvitaan oikeastaan vain kolmea raaka-ainetta; kesäkurpitsaa, tomaattikastiketta ja jotain sopivaa proteiinia. Vegaani pärjää kahdella ensimmäisellä.

Proteiiniksi sopii esim. aina yhtä tuttu ja turvallinen jauheliha, joka valmistuu myös nopeasti. Minä olen päätynyt kuvissa näkyviin lihaisiin ja lisäaineettomiin makkaroihin, jotka ulkonäön perusteella luokittelisin lähinnä nakeiksi. Valmistaja on asiasta toista mieltä ;)

Mutta ei tässä pelkällä nakkimakkaralla olla eletty. Vaihtelua ja mukavan merellinen annos syntyy helposti katkaravuista.

Valmistusprosessi on katkisten kanssa vähän toinen. Ne nimittäin kannattaa lisätä pannulle vasta valmistuksen loppuvaiheessa. Paitsi jos kumimaiset ja sitkeät katkaravut ovat sun herkkua. Meillä yleisimmin myynnissä olevat esikeitetyt katkaravut eivät kaipaa muuta kuin lämmitystä.