Kirjoittaja: Johanna Grönlund

Sipuli ja gorilla

…kävelivät torilla. Hoh hoh hoo! No ei nyt ihan sipuli ja gorilla, mutta sipuli ja pekoni. En tiedä, mistä moista fraasia päähän pukkas. Loma on tehnyt tehtävänsä, kun tosikko vitsailee ;) No mutta, tämä oli jälleen jonkinlainen jämäruoka. Ja pikaruoka siinä samalla. Jääkaappiin oli jäänyt pari palaa Pajuniemen läskistä luomupossun siipaletta ja pala Valion Auraa, joista molemmista oli jo vähän niinku aika hankkiutua eroon. Ennen kuin hankkiutuisivat kaapista vastaan kävellen itse itsestään eroon. Pannulle pekonit ja sipulit sulassa sovussa tirisemään. Hetkeksi sivuun munakasmassan tieltä (1 luomumuna + 3 valkuaista + 1 rkl smetanaa + mausteet) ja takaisin kun munakas alkaa muistuttaa munakasta. Päälle murustettua homejuustoa ja pikaruoka on valmis. Hotkis!

Mustikka ja mehiläinen

Lisää metsien mustaa marjaa! Nautitaan nyt tästä ihanuudesta taas niin kauan kun tuoretta riittää. Ja sitähän riittää! Mättähät notkuen. Tällä kertaa mustikan kaveriksi pääsi harvemmin jääkaapissa vieraileva turkkilainen. Jogurtti. Otinpa leikkiin vielä mehiläisetkin mukaan. Jos mustikka tykkää turkkilaisesta, niin turkkilainen tykkää parhaasta hunajasta. Vielä CocoVin siitepölyrakeet messiin, niin johan on tervettä ja hyvää. Korentoja unohtamatta! Eilen kävinkin salaisella korentopaikalla bongaamassa näitä vintiöitä. Katsotaan saanko kaverit tallennettua kameralla. Ovat niin vikkeliä nuo kauniit, vihreän ja turkoosin metalliväreissä hohtavat pienet ”helikopterit” (neidonkorento). Upeita olentoja! Luonnossa ja lautasella =)

Paluu menneisyyteen

Palasin neljän vuoden tauon jälkeen hetkeksi menneeseen elämään. Todetakseni vain, että paluuta ei ole. Vähintäänkin 10 vuoden ajan lappasin aamiaiseksi päivästä toiseen suurinta herkkua; kaurapuuroa raejuustolla. Siihen aikaan keitin puuron vielä rasvattomaan maitoon ja lisäsin sekaan lusikallisen soijalesitiiniä. Sokeritonta mehukeittoa kyytipojaksi lasista. Tuttu juttu varmasti monelle keholajien harrastajalle. Nyt se ei enää vaan käy. Vaikka kovasti haluaisin käyvän. Pidän kaurapuurosta edelleen. Puolisen tuntia aterian nauttimisen jälkeen vaan silmät lurppasivat niin pahasti, että ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin käydä pitkälleen. Väsytti, mutta ei nukuttanut. Vajaassa tunnissa väsymys helpotti ja saatoin jatkaa päivääni. Ehkä vielä silloin tällöin otan tietoisen riskin ja kaadan kaurapuuroa lautaselle. Ihan vaan unilääkkeeksi, jos ei muuten ;) Gluteiiniton kaurapuuro ~3 dl vettä ~50 g Provenan gluteiinittomia jumbokaurahiutaleita suolaa puoli purkkia tavallista raejuustoa (ei rasvatonta) ruokalusikallinen St. Dalfourin kirsikkahilloa

Mun mustikka tykkää mansikasta ja mä tykkään mun mustikasta

Kesä on paras! Koska kesällä saa nauttia tuoreista marjoista. Jälleen kerran helppoa, yksinkertaista ja hyvää! Terveellisesti! Myrkyttömät mansikat suoraan äipän mansikkamaasta, mustikat metsästä. En vieläkään tajua pensasmustikoiden puputtajia. Miksi ihmeessä syödä kallista, kasvatettua marjaa, kun sitä luonnollista ovat metsät pullollaan? Ihan ilmaiseksi! Niin no, onhan siinä se keräämisen vaiva. Helpompi nostaa rasia kärryyn marketissa kuin mustikka kerrallaan koriin metsässä. Olen onnekas! Pakastimesta löytyy vielä viime vuodenkin satoa… Mitähän niille tekis? Tämä annos kaipasi vain vähän vaniljalla maustettua smetanaa. Ylihyvää! Ja ah, niin kaunista =). Nyt odottelen vielä vesi kielellä vadelmien ja mustaherukoiden valmistumista. Ei tuore hillakaan huonoa tekis!

Epäterve todiste

Siinä se nyt on! Epäterve todiste hiilupäivän aamiaisesta. Aivan oikein… AAMIAISESTA! =D Ei ehkä näytä kovin herkulliselta, mutta sopii kokeilla ;). Suklaa muodossa missä tahansa on herkullista. CocoVin Trailmixkin on herkullista. Johtunee ensisijaisesti herkullisista mulpereista eli kuivatuista silkkiäispuunmarjoista. Niistä, joita en juuri herkullisuuden vuoksi yleensä kotio hanki. Ota yksi, ota toinen.. ja syö puoli pussia samantien. Tämä aamiaisherkku on koostettu… Pirkan luomuriisikakuista Dr. Oetkerin Choc Intense Tanzania -tummasuklaavanukkaasta CocoVin Trailmixistä (kuorittu hampunsiemen, marcona -manteli, kaakaorouhe, gojimarja, mulperi; inca -marjoja ei ainakaan tässä pussissa ollut, vaikka ne sivustolla mainitaan) Jotta ei aivan epäterveeksi mene tämä postaus, niin kerrottakoon, että sekoitan tavallisesti trailmixini itse. Mieluiten pieninä annoksina, jolloin on helpompi tähdätä tasalaatuisuuteen. Perusmixini sisältää gojimarjoja, cashew -pähkinöitä tai manteleita ja raakakaakaorouhetta (nibsejä). Joskus myös pari kuivattua taatelia. Kätevä välipala tilanteessa kuin tilanteessa; helppo pitää mukana. Mutta kyllähän tätä CocoVin valmista sekoitusta ihan mielellään syö. Ei kai ole yllätys, että saamistani tuotteista juurikin Trailmix -pussi vetelee ensimmäisenä viimeisiään. Ne herkulliset mulperit… Täytyy vielä myöntää, että kuvan ulkopuolelta tuli nautittua kolmaskin suklainen riisikakku. Ja loput vanukaspurkistakin tuli lusikoitua. Kuin myös …

Vielä yksi jämävinkki

Jääkaapista löytyi jo parhaat päivänsä nähneet kaalinpää ja palanen paprikaa. Koska viime viikon teemana oli ”jämät hyötykäyttöön”, niin oli näillekin keksittävä parempi vaihtoehto kuin roskis. Inhoan ruoan heittämistä roskikseen. Aika harvoin sitä nykyään enää joutuu tekemään. Maito- ja leipäkaudella useammin. Mutta koska hippasen nahistuneiden vihannesten nakertaminenkaan ei ole kivaa, niin johonkin nämä oli piilotettava. Piilotin tällä kertaa jauhelihapihvien sisään. Osui ja upposi! Jauhelihapihveihinhän voi piilotella vaikka mitä ylläreitä. Onnistuneesti. Yleensä ;) Pilkotut kaalit ja paprikat vaan pannulla pehmeiksi ja jauhelihataikinan sekaan. Taikina sinänsä on vanha tuttu… 400 g Hereford -jauhelihaa (pakastimesta suoraan tilalta hankittua) 1 luomumuna smetanapurkin jämät (lisää jämiä! =)) tuoretta valkosipulisilppua suolaa, rouhittua mustapippuria ja hippasen chilijauhetta Kaikki sekaisin ja hetkeksi pannulle kypsymään. Puolen kääntö vaan välissä ja valmista tuli! Kivasti antaa kaali mehevyyttä ja paprika pureskeltavaa. Kaveriksi riittävät tuoreet vihannekset ja ihan paras kermasipuli =)     P.S. Luokittelin semipaleoksi. Täyspaleota kaipaavat voivat korvata ne pari ruokalusikallista smetanaa kookoskermalla. Toimii aivan yhtä hyvin.

Ruttulehti pirtelössä

Viherpirtelö on hyvä juttu. Kaali viherpirtelössä vielä parempi! Parhaiten kaalin virkaa viherpirtelössä toimittaa ruttulehtinen lehtikaali. Silloin kun sitä jostain sattuu löytämään. En etsinyt, mutta nyt löysin!     Menossa on paitsi kaaliviikot, niin myös jämäviikot. Pirtelö on oiva tapa hankkiutua jämistä eroon helposti. Hyvästi! Ei haittaa, vaikka raaka-aineet ovat jo hieman parhaat päivänsä ohittaneet. Niin on pirtelön vääntäjäkin ;) Viime päivinä olen nauttinut ”jämistä kaalipirtelöä”, josta itseasiassa tulikin ihan hyvää! Yllättävät ainesosat yhdessä saattavat yllättää positiivisesti. Kannustan rohkeasti kokeilemaan, millainen soppa summanmutikassa syntyy. Itselleni makua tärkeämpää ovat kehoa sisäisesti hellivät, korjaavat, rakentavat, ravitsevat ja puhdistavat ainekset. Maku on sivuseikka, mutta kyllä hyvästä aina plussaa irtoaa. Tästä nyt kuitenkin tekeytyi mun makuun maullisestikin nautinnollinen kokonaisuus. Hyvästä mausta en kuitenkaan mene takuuseen, sillä makunystyröitä on moneen lähtöön. Sen olen karvaasti joutunut kantapään kautta kokemaan; mun huippuhyvä ei ole ollut kaikkien mielestä huippuhyvää. Ei edes syötävää =D Ruttulehtinen jämäpirtelö (5 annosta eli 1,25 l) pussillinen lehtikaalia (vai -kaalta?) muutama siivu hunajamelonia tuoreet, mutta lötkähtäneet mansikat sitruuna kurkku tuoretta inkivääriä tuoretta minttua (pakastimesta) savijauhetta 1 tl himalajansuolaa vettä tarpeen …

Kesäylläri CocoVilta

CocoVilta saapui kesäylläri! Sain valita muutamia mieleisiä ja mielenkiintoisia CocoVin tuotteita testiin ja tänään kävin noutamassa ylläripaketin postista. Uuuuhh.. paljon kesäkivaa! Katsotaan mihin nämä ”foodit” taipuvat! Superfoodit eivät ole mulle mikään uusi juttu, ja itseasiassa koko foodi-innostus on tässä vuosien mittaan hieman laantunut. Pyrinkin valitsemaan tuotteita, joista ehkä olin jossain jotain kuullut tai lukenut, mutta jotka eivät vielä omaan kaappiini olleet eksyneet. Myös sellaisia, jotka vakaasti uskon tulevan ainakin jossain muodossa käytetyksi. Loppujen lopuksi Paleokeittiön ydin kuitenkin on melko helppo ja arkinen. Jätetään hifistelyt ja vaativammat valmistukset fiksuille ja taitaville. Toisaalta mukana oli myös tuttuja juttuja; kaakaomassaa ei vaan voi ohittaa! Koska mä aika pitkälti elän suklaasta. Tai en oikeasti elä. Herkuttelen sillä. Harvase päivä ;D Joitakin superfoodeja innostuksen haalenemisesta huolimatta on jäänyt lähes päivittäiseen käyttöön. Ennen CocoVin paketin saapumista kaapista löytyivät ainakin… maca -jauhe (säännöllisen epäsäännöllisesti treenilaturissa mukana) kookosöljy (peruskamaa, jota pitäisi löytyä joka taloudesta!) raakakaakaojauhetta (no siihen suklaaseen…) raakakaakaorouhetta lucuma -jauhetta inca -marjoja chia -siemeniä kuorittuja raakakaakaopapuja chlorellaa ja spirulinaa hamppuproteiinia vehnänorasjauhetta savijauhetta (onko tää superfood…?) Nämä nyt ainakin tulivat mieleen. Onhan noita aika …