Välipala – Ennen ja jälkeen
Ennen Jälkeen
All posts filed under: SEMIPALEO
Sipuli ja gorilla
…kävelivät torilla. Hoh hoh hoo! No ei nyt ihan sipuli ja gorilla, mutta sipuli ja pekoni. En tiedä, mistä moista fraasia päähän pukkas. Loma on tehnyt tehtävänsä, kun tosikko vitsailee ;) No mutta, tämä oli jälleen jonkinlainen jämäruoka. Ja pikaruoka siinä samalla. Jääkaappiin oli jäänyt pari palaa Pajuniemen läskistä luomupossun siipaletta ja pala Valion Auraa, joista molemmista oli jo vähän niinku aika hankkiutua eroon. Ennen kuin hankkiutuisivat kaapista vastaan kävellen itse itsestään eroon. Pannulle pekonit ja sipulit sulassa sovussa tirisemään. Hetkeksi sivuun munakasmassan tieltä (1 luomumuna + 3 valkuaista + 1 rkl smetanaa + mausteet) ja takaisin kun munakas alkaa muistuttaa munakasta. Päälle murustettua homejuustoa ja pikaruoka on valmis. Hotkis!
Mustikka ja mehiläinen
Lisää metsien mustaa marjaa! Nautitaan nyt tästä ihanuudesta taas niin kauan kun tuoretta riittää. Ja sitähän riittää! Mättähät notkuen. Tällä kertaa mustikan kaveriksi pääsi harvemmin jääkaapissa vieraileva turkkilainen. Jogurtti. Otinpa leikkiin vielä mehiläisetkin mukaan. Jos mustikka tykkää turkkilaisesta, niin turkkilainen tykkää parhaasta hunajasta. Vielä CocoVin siitepölyrakeet messiin, niin johan on tervettä ja hyvää. Korentoja unohtamatta! Eilen kävinkin salaisella korentopaikalla bongaamassa näitä vintiöitä. Katsotaan saanko kaverit tallennettua kameralla. Ovat niin vikkeliä nuo kauniit, vihreän ja turkoosin metalliväreissä hohtavat pienet ”helikopterit” (neidonkorento). Upeita olentoja! Luonnossa ja lautasella =)
Mun mustikka tykkää mansikasta ja mä tykkään mun mustikasta
Kesä on paras! Koska kesällä saa nauttia tuoreista marjoista. Jälleen kerran helppoa, yksinkertaista ja hyvää! Terveellisesti! Myrkyttömät mansikat suoraan äipän mansikkamaasta, mustikat metsästä. En vieläkään tajua pensasmustikoiden puputtajia. Miksi ihmeessä syödä kallista, kasvatettua marjaa, kun sitä luonnollista ovat metsät pullollaan? Ihan ilmaiseksi! Niin no, onhan siinä se keräämisen vaiva. Helpompi nostaa rasia kärryyn marketissa kuin mustikka kerrallaan koriin metsässä. Olen onnekas! Pakastimesta löytyy vielä viime vuodenkin satoa… Mitähän niille tekis? Tämä annos kaipasi vain vähän vaniljalla maustettua smetanaa. Ylihyvää! Ja ah, niin kaunista =). Nyt odottelen vielä vesi kielellä vadelmien ja mustaherukoiden valmistumista. Ei tuore hillakaan huonoa tekis!
Riisi on uusi leipä.
Tai vanha. Tämä ei paljoa selittelyjä kaipaa. Sipaisu kirnuvoita päälle ja muut tarvittavat härpäkkeet, niin leipä on valmis. Vetääkö vertoja aidolle, oikealle ruisleivälle? Asennekysymys!
Vielä yksi jämävinkki
Jääkaapista löytyi jo parhaat päivänsä nähneet kaalinpää ja palanen paprikaa. Koska viime viikon teemana oli ”jämät hyötykäyttöön”, niin oli näillekin keksittävä parempi vaihtoehto kuin roskis. Inhoan ruoan heittämistä roskikseen. Aika harvoin sitä nykyään enää joutuu tekemään. Maito- ja leipäkaudella useammin. Mutta koska hippasen nahistuneiden vihannesten nakertaminenkaan ei ole kivaa, niin johonkin nämä oli piilotettava. Piilotin tällä kertaa jauhelihapihvien sisään. Osui ja upposi! Jauhelihapihveihinhän voi piilotella vaikka mitä ylläreitä. Onnistuneesti. Yleensä ;) Pilkotut kaalit ja paprikat vaan pannulla pehmeiksi ja jauhelihataikinan sekaan. Taikina sinänsä on vanha tuttu… 400 g Hereford -jauhelihaa (pakastimesta suoraan tilalta hankittua) 1 luomumuna smetanapurkin jämät (lisää jämiä! =)) tuoretta valkosipulisilppua suolaa, rouhittua mustapippuria ja hippasen chilijauhetta Kaikki sekaisin ja hetkeksi pannulle kypsymään. Puolen kääntö vaan välissä ja valmista tuli! Kivasti antaa kaali mehevyyttä ja paprika pureskeltavaa. Kaveriksi riittävät tuoreet vihannekset ja ihan paras kermasipuli =) P.S. Luokittelin semipaleoksi. Täyspaleota kaipaavat voivat korvata ne pari ruokalusikallista smetanaa kookoskermalla. Toimii aivan yhtä hyvin.
Kesäillan jämäjälkkäri
Jämäjälkkäri kasataan kokoon silloin kuin tekee mieli ”jotain hyvää”, eikä kaapissa ole ”mitään hyvää”. Mun kaapeissa harvoin on ”mitään hyvää”, joten sitä on vaan taiottava jostain kun mieli huutaa ”jotain hyvää”. Upean kesäpäivän kruunaa Kesäillan jämäjälkkäri! Nimensä mukaan jämistä koottu. Mutta ei nimi jälkkäriä pahenna! Ainakaan tässä tapauksessa =) Tällä kertaa kesäillan jämiksi olivat jääneet… hunajamelonia ”hunajaisia” mansikoita siemenettömiä, pieniä ja tummia viinirypäleitä (näitä riittää yhdestä rasiasta aina vaan ;)) smetanan jämät tummasuklaalevyn jämät (Marabou 86%, jota kyllä aika usein kaapista ainakin pari palaa löytyy.. ellei löydy, niin äkkiäkös sitä raakasuklaan korvaavaksi pyöräyttää) pakastettua minttua (jota löytyy myös viherpirtelön perusraaka-aineena pakkasesta oikeastaan aina) Sitten vaan pilkkomaan hedelmät ja mansikat sopiviksi suupaloiksi kivaan kuppiin. Päälle notkeutettua smetanaa ja sulatettua suklaata. Pari mintunlehteä annosta koristamaan, niin näkönautintokin on kohillaan =) Pikkuvinkki vielä suklaan sulattamiseen. En tiedä, miten muut asian hoitavat, mutta mä teen sen näin. Pistän palan suklaata Mini -minigrippiin, jonka upotan hanakuumaan veteen. Kannattaa tarkistaa, että pussi on huolellisesti suljettu. Kun suklaa on sulanut, niin naps! kulmasta saksilla pieni pala pois ja suklaanpursotukseen. Säilyy …
Ohut ja aito savukalkkunasalaatti
Salaattiteema saakoon jatkoa! Kyllä, kyllä, pupunkorvat kasvavat jo kovaa vauhtia! ;) Tällä kertaa laiskiaisen päivän salaatiksi valikoitui helppo savukalkkunasalaatti. Leikkeleitä en ole ostanut niiden vähintäänkin arveluttavan sisällön vuoksi ehkä pariin vuoteen. En muista. Mutta kauan siitä ainakin on ja leikkeletiskin valikoiman edessä sujahti sormi suuhun. Ehkä sitä vähemmälläkin valikoimalla ihminen pärjäisi…? En oikeastaan tiedä teinkö hyvän vai hyvin huonon valinnan, mutta ”Liha korvasi lisäaineet” Snellun Ohuen ohut Aito saunapalvikalkkunanfilee lopulta lähti mukaan. Sen mukana viisi E:tä, glukoosi ja rypsiöljy. Näköjään.. Hengissä olen vielä =) Snellun Aitoon savukalkkunasalaattiin sujahti… puolikas jääsalaatti pätkä kuutioitua kurkkua pari slaissia paloiteltua hunajamelonia silputtua keltaista paprikaa 15 kpl siemenettömiä, pieniä ja tummia viinirypäleitä (Pirkka) puoli pakettia Snellmanin Ohutta ja Aitoa savupalvikalkkunanfileetä luomupersiljaa parvekkeelta kastikkeena tuttu duo luomuoliiviöljy ja Ortallin luomubalsamiviinietikka
Suolaista ja makeaa – Kalkkunasalaatti Auralla
Saako olla salaatti? Näin vaihteeksi? ;D Salaatti päivässä pitää veden kielellä ja kesämielellä! Hippasen jo vaihtelua kuitenkin kaipasin perus tomaatti-kurkku-salaatti -comboon, joten sitä sitten Aura -juustosta ja viinirypäleistä hakemaan. puolikas Vihreä Keiju -salaattimix pätkä kurkkua kuutioiksi paistetut naturel kalkkunafileet paloiksi (mausteena paistamisen yhteydessä himalajansuola ja sitruunapippuri, pannulla kookosöljyä) sopivasti siemenettömiä, tummia viinirypäleitä makeaksi palanen Auraa suolaisiksi murusiksi salaatinkastikkeena toimi luottopari luomuneitsytoliiviöljy ja luomubalsamico -viinietikka (suosittelen Ortallin balsamicoa! On mahottoman hyvää =))
Suu makiaksi – sipulista
Onko jauhelihapihville parempaa kaveria kuin makeaksi kuullotettu sipuli? On! Makeaksi haudutettu kermasipuli! Hyvää helposti ja ripaus luksusta arkiseen ateriaan. Me likes! Renkaiksi viipaloidut sipulit pannulle aidon voin tai kookosöljyn sekaan. Itse taisin käyttää kirnuvoita. Kuullotetaan sipulit pehmeiksi. Lisätään joukkoon aitoa kermaa. Käytin tavallista kuohukermaa, en laktoosittomaksi prosessoitua. Parin isohkon sipulin kaveriksi riittää vajaa desi kermaa. Viimeistään tässä vaiheessa kannattaa myös kääntää lämmöt miedolle. Heilutellaan ja annetaan kerman saostua ”kastikkeeksi”. Lopuksi vielä mausteet, hippasen suolaa ja rouhittua mustapippuria. Siinä se! Helppo herkku! =)
PALEOKEITTIÖ 