All posts tagged: pääsiäinen

Haudutettu karitsanpotka kasvislisukkein | paleokeittio.fi

Lauhkeaa lammasta kera keväisten lisukkeiden

Paleokeittiön pääsiäispidot jatkuvat! Nyt laitetaan luomu karitsanpotkaa pataan ja lauhkeaa pääsiäislammasta pöytään! Hyvää, helppoa ja näyttävää juhlaruokaa, joka sopii hyvin myös arkipöytään. Lisukkeeksi kasviksia kevään väreissä; ruusukaalinlehtisalaattia timjamivinaigretilla, hunajaisia timjamiporkkanoita ja pääsiäisenkeltaista keltajuuripyrettä. Palanpainikkeeksi vielä Pares Baltan biodynaamista luomupunkkua Riedelin upeista viinilaseista ja pääsiäisen pääruokapöytä on katettu.

Tuorehernekeitto ja kuhaceviche mangolla | paleokeittio.fi

Kuohuvan tuore hernesosekeitto ja kuha-mangoceviche kevääseen

Nyt on kevättä ilmassa ja Paleokeittiön pääsiäispöydässä! Niin pirteiden värien kuin raikkaiden makujenkin puolesta. Pistä sinäkin pöytä koreaksi ja korkkaa pääsiäisen ruokajuhla kevyesti keväänvihreällä tuorehernekeitolla ja/tai raikkaalla, mangon makeuttamalla kuhacevichellä. Ei ähkyä, eikä pöhöä vaan paljon hyvää mieltä ja oloa! Kylkeen ehkä vielä lasillinen tai kaksi biodynaamisesti tuotettua luomuviiniä ;)

Banaanibroileria intialaisittain

Banskubroisku intialaisittain

Jos joku muukin haluaa viettää arkisempaa ruokapääsiäistä, niin tässäpä oiva vaihtoehto! Alkuviikosta tuli pistettyä banskut pannareiden sijaan broiskun sekaan. Toimii! Yllättävän hyvin. Banskubroisku on myös hyvä vaihtoehto niille, jotka syystä tai toisesta panikoivat hiilareista paleolla. Sopii tipumaisen koostumuksensa ja värinsä puolesta hyvin myös pääsiäiseen.

Bistro O matin pääsiäispöydässä

Pääsiäinen vetelee viimeisiään. Eikä siinä mitään, omalla kohdalla kun pyhät sujuivat jokseenkin normiviikonlopun tapaan; pe ja la vähän toimistohommia (ei pitänyt, mut piti sit kuitenkin), sunnuntaina köllöttelyä, riittävästi ruokaa ja juomaa vieraassa pöydässä, tämä päivä siivoillessa ja veroilmoitusta pähkiessä. Pääsiäisen pääruoka oli stroganoff kera maa-artisokkapyreen. Munasaldo pyöreä nolla! Ilman suklaata ei sentään koko pyhä sujunut. Suklaamunat tuli vaan korvattua lahja-Maraboulla; kaakaota 70% ja palat yksittäispakattu. Olihan siinä sitä luksusta riittämiin kääreitä availlessa. Häivähdys joulua. Miksei pääsiäistäkin; täytyy suklaamunatkin kuoria. No mutta, pääsiäisen pääateria tuli nautittua ystävän seurassa paikallisessa gourmet -ravintolassa. Bistro O mat, vanha tuttu ja osaltani paljon kritiikkiäkin saanut. Tällä kertaa ei ruoasta tarvinnut vinkua. Pääsiäsipöytä oli kattava ja kustannuksen arvoinen. Ainoa isompi miinus tuli tunnelmasta. Paikka oli täpösen täynnä; hälyä ja meteliä riitti pienehkössä ravintolasalissa sen verran, että ruoasta nauttiminen oli työn ja tuskan takana. Ei mennyt rauhallinen pääsiäismenu aivan niinkuin ajateltiin vaan pienessä paniikissa ruokaa suuhun lappaessa. Aterian loppupuolella onneksi tilanne hieman rauhoittui, mutta alkuruoat menivät alas jokseenkin sumussa. Ne parhaat. Melkein kaikkea maistoin, mutta vain harvoista muistan, miltä maistui. Alkuruokapöytä tarjoili… …

Pääsiäisen pitkä perjantai

Vietin pääsiäisen pitkäperjantaina. Pakkolevossa perjantai meinasikin käydä pitkäksi. Onneksi ohjelmassa oli sentään toimistohommia ja pääsiäispäivällistä. Näistä on pääsiäinen tehty. Ja näistä…     Mitä olisi pääsiäinen ilman suklaamunia?! Ei ainakaan aito, eikä oikea. Ainuttakaan en ostanut. Onneksi äippään voi aina luottaa! Munakätköjä löytyi. Useampi ;) Emilia, 3 vee, luottaa pääsiäissiileihin. Itse pidän enemmän pupuista ja tipuista. Niitä on kivempi silitellä. Pääsiäisen kukka voi olla keltainen. Mutta myös lila tai valkoinen. Tulppaani tai krysanteemi. Kukka kuin kukka! Oli väri mikä tahansa.     Eikä ole pääsiäistä ilman pajunkissaa. Tai vitsaa. Härpäkkeillä tai ilman. Onks noitaa näkyny? Kissat istuu kotona. Kalasta on pääsiäinen tänä vuonna tehty. Katkaravuista ja kananmunista. Jos niitä jostain sattui löytymään. Itse meinasin jäädä ilman. Onneksi äippään voi luottaa tässäkin asiassa. Munia oli jotain kuudenkymmenen ja sadan välistä. Suoraan kanalasta. Riitti siitä mullekin! Ja lohtakin riittää. Olin varannut pääsiäispyhiksi oman lohen, jotta kalalla mennään. Neljättä päivää =D Kinder yllätti tänä vuonna vettä suihkivalla Barbapojulla. Keltainen on pääsiäisen väri ja kalateemalla jatketaan. Lohi ja kultakala ovat melkein sama asia. Molemmat taittavat oranssiin.     Pääsiäiskanaa unohtamatta! …

Karitsat munakaspannulla

Pääsiäispyhien jälkeen lempeä ja ihana paluu arkeen. Herkuttelu on kivaa kun sitä harvoin tekee. Kivaa on myös herkuttelun jälkeinen muistutus arkisyömisen ihanuudesta. Helppoudesta. Hyvästä olosta. Tai paremmasta vielä tässä vaiheessa. Tällä hetkellä ei ole paljonkaan päivitettävää reseptirintamalla. Kevät on korkannut salaattikauden. Joka vuosi sitä jaksaa vaan ihmetellä kuinka vuodenajat vaikuttavat syömiseen. Mielitekoihin. Talven herkut eivät enää maistu. Lihaa on vaikea niellä ja uunikasvikset kauhistuttavat. Jos vanhat merkit paikkansa pitävät, niin tulevat kuukaudet ahmitaan yksinkertaisesti ja tuoretta. Sitä keho nyt kaipaa. Sitä sille tarjoiltakoon. Ruoanlaitto ei vaadi paljoa mielikuvitusta. Perussalaattiainekset ja kaveriksi jotain proteiinin tynkää. Siinäkään ei ole paljoa valinnanvaraa. Eikä valinnanvaikeutta. Punainen liha tökkii isosti, siipikarja jonkin verran ja feta saa vatsan surulliseksi. Pelkällä kaninruoalla en edes lähtökohtaisesti elä. Valinnanvaikeudesta eloonjäämistaisteluun. Pääsiäisen jälkeen alkoivat rääppiäiset. Jääkaappi on pullollaan aitoa, oikeaa Tammisaaren ja Kemiön ”elävää vettä” ja mahlaista viherpirtelöä. JA pääsiäisen ”liharuokia”, joista on vaan päästävä eroon, vaikka ei niin maistuisi eikä mieli tekisi. Pääsi kai pyhien vauhtisokeus yllättämään. Ruokaa riittää armeijan tarpeisiin asti. Tuumasta toimeen ja tuhoamaan! Illalla meni kalat. Aamu alkoi karitsan munapaistoksella, jossa… …