All posts tagged: raakaravinto

Aurinkoinen raakasuklaamousse

Eiköhän pistetä sunnuntain kunniaksi pöytään jälleen jotain paleoliittista herkkua! Minä tosin ehdin tuhoamaan tämän herkun jo keskellä viikkoa =D Muistattekos vielä raa`an suklaamoussen… ööööh… reilun neljän vuoden takaa? Huh, kuinka aika kulkee! Muistan kyllä joulupöydässä vähän kalsean vastaanoton saaneen suklaamoussen, mutta en todellakaan muistanut, että siitä on jo neljä vuotta! Jep, muut joulupöydän ympärillä istuneet eivät olleet niin kovin innoissaan mun pöytään kantamasta terveellisemmästä jälkkäristä. Itse olin luonnollisesti aivan fiiliksissä! Ja olen edelleen ;) Nyt oli kuitenkin aika hieman päivittää suklaamoussea tähän päivään. Inspiraation sain edellisviikonlopun mandariinikakkusista. Mandariineja ei enää kaapista löytynyt, mutta appelsiinia löytyi. Appelsiinia ja suklaata… ei voi kovin pahasti pieleen mennä. Eikä mennytkään! Sellaisenaan melko intensiivistä tosin. Ehkä vähän vähemmälläkin raakakaakaon määrällä olisi pärjännyt. Tai kylkeen olisi voinut vatkata nokareen kookoskermaa… Kookoskerman sijaan päätin kuitenkin tehdä appelsiiniselle suklaamousselle kaveriksi banskupannarit! Koska tiesin, että se juttu toimii! APPELSIININEN RAAKASUKLAAMOUSSE 1-2 annosta yhden mehukkaan appelsiinin mehu (kuivakoita menee hyvin kaksikin) 1 reilu rkl CocoVin chia -siemeniä 1 kypsä avokado ~3 rkl (1/2 dl?) CocoVin raakakaakaojauhetta makeutukseen maun mukaan raakahunajaa (tai vaahterasiirappia, käytin hunajaa suoraan tuubista eli ehkä noin 1 rkl) …

Maanantai maistuu pehmeältä

Viikonlopun kesäkauden päättäjäisten jälkeen maanantai maistuu aavistuksen pehmeämmältä, kun päivän aloittaa pehmeällä parsakaalipirtelöllä, jota myös puuroksi voitanee kutsua. Ainekset blenderiin ja puuroksi! Päivän ensimmäinen kasvisvoittoinen ateria – checked. Tästä helpommaksi ei maanantainen aamu enää mene! Riittää kahteenkin annokseen, mutta rohmu syö kaiken kertaistumalta. Jaa niin, tulihan tuohon proteiiniakin tuikattua. Maanantaimuisti, hah hah! Toimii kyllä ilmankin, mutta koska proteiini on pop, niin mukaan on hyvä heittää myös puolitoista desiä maustamatonta heraproteiinijauhetta ;) Ai onko tämä hyvää…? Kyllä, tämä on ihan oikeasti hyvää ja helppo tapa popsia päivän broccolit. Suosittelen suuresti testaamaan. Parsakaalipuuro ei ole niin pahaa kuin kuvittelet sen olevan.

Raaka kesäkurpitsavuoka

Ituhippi tässä hei! Ensin taloon tulivat viherpirtelöt nokkosineen ja voikukkineen, sitten raaka Äitienpäivän suklaakakku ja nyt raaka kesäkurpitsavuoka, jota kansantajuisemmin voisi myös lasagneksi kutsua. Kuka olisi uskonut?! Bodarista raakaruokailijaksi. En minä ainakaan! =D Mutta niin siinä käy kun elämä heittelee. Ja se on hienoa. Muutos on aina parempi kuin paikalleen jämähtäminen. Muutoin tämä(kin) viikonloppu on mennyt stabiileissa merkeissä. Kuumeen kourissa taas kärvistellään. Kun yrjöstä pääsin, niin lentsu iski. Kesäflunssa on karmea. Makaat pää ja kroppa jäässä, ja tuijottelet ikkunan läpi aurinkoa nenä sisä- ja ulkopuolelta kipeänä keskellä räkäpaperien valtaamaa, siivotonta kämppää. Ja odotat. Odotat, että tunnit kuluvat ja että huomenna on jo parempi päivä. Muuhunkaan musta ei ole. Aika menettää merkityksensä, on aivan sama onko yö tai päivä. On samalla äärettömän tylsää ja levoton olo. Koska ”pitäisi” -asioiden lista vaan kasvaa köllötellessä. Eilisen suurin ponnistus oli tämä raaka kesäkurpitsakeko, josta suurin osa odottaa edelleen syöjäänsä jääkaapissa. Ensin hieman koosta riippuen 2-3 kesäkurpistaa juustohöylällä siivuiksi. Mulla oli pieniä luomukesäkurpitsoita, joten niitä taisi mennä peräti neljä kappaletta. Siemeniset sisukset jätin käyttämättä. Myös koristeporkkanasuipaleet syntyvät siinä samalla. Kuorimaveitsellä …

Pullot punaista

Nämä kaverit ja hippunen himalajaa pääsivät tänään Jamien hellään huomaan. Tuloksena reilut kuusi desiä punaista parhautta pulloissa. Kiitos illan punaisesta ”rypälemehusta” ei kuulu Jamielle vaan eräälle rakkaalle valmennettavalle, joka tietää millä valmentajaa kannattaa lahjoa ;)

Hotit värishotit

Wilfa on saapumisestaan lähtien painanut hommia keskimäärin kolme kertaa päivässä. Oli aika keventää tytsyn kuormitusta ja kaivaa taas jonkin aikaa laakereillaan levännyt Jamie esiin. Oikea syy ei ehkä kuitenkaan ollut kodinkoneiden työtaakan tasaaminen. Vaan yksinkertaisesti oma kyllästyminen; viherpirtelöiden kiintiö tuli täyteen. Siirryin hetkeksi mehulinjalle. Ja mitä ihania värishotteja Jamie loihtikaan aurinkoiseen talvipäivään! Vihreät hoitukoon nyt hetken viherjauheen voimin. MAKEA PUNAINEN ~3/4 osaa punajuuria ~1/4 luomuomenaa (yksi omena ~600-700 g punajuuria kohden) puolikas sitruuna hieman himalajansuolaa PIRTEÄ ORANSSI ~3/4 porkkanoita ~1/4 appelsiinia (yksi appelsiini 600-700 g porkkanoita kohden) puolikas sitruuna parin sentin pala tuoretta inkivääriä hieman himalajansuolaa Ainekset mehulingon läpi, lasipulloon ja jääkaappiin, josta on mukava nauttia pieniä, ravinnepitoisia shotteja pitkin päivää. Note to myself: Ei enää omenaa! Keho ei ainakaan tällä hetkellä reagoi edes pieniin määriin omenaa kovin positiivisesti =(. Hengitystiehyet menevät hetkessä tukkoon.

Omena ♥ Jamie

Omenoita on! Mitä niillä tekisi? Toistaiseksi olen nauttinut omenan tai kaksi päivässä ihan sellaisenaan. Pitääkseni lääkärin loitolla. Siinä olen onnistunut, mutta alkavaan flunssaan eivät ole tehonneet. Olen joutunut ottamaan järeämmät aseet käyttöön. Kuten levon. Muista lääkinnällisistä toimenpiteistä lisää myöhemmin. Muutama omena on eksynyt myös syksyisen salaatin joukkoon. Toimii, vaikka makeammat toimisivat paremmin. Suurin osa omenoista pääsee kuitenkin Jamien hellään (?) huomaan. Punajuuren ja porkkanan kaveriksi piristämään kasvismehuja. Tai vaihtoehtoisesti loistamaan ihan vaan itsekseen. Olenkin pitänyt Jamien kiireisenä. Ja vielä riittää Jamiella puuhaa ennen kuin omenasäkki on tyhjä. Seuraavalla reseptillä mennään! Syksyn tuore omenamehu omenoita sen verran, että kerrasta syntyy noin puoli litraa valmista mehua (määrää on vaikea sanoa, koska ovat niin erikokoisia) puolikas sitruuna parantamaan säilyvyyttä (ehkäisee mehun hapettumista, joten värikin pysyy kirkkaana ja tuoreena ruskettumisen sijaan) pala tuoretta inkivääriä antamaan pientä pikanttia potkua (on myös aina hyvää ja terveellistä) himalajan suolaa syventämään ja terävöittämään mehun makua Valmistukseen ei sen kummempaa ohjetta tarvita. Puhtaat ainekset vaan Jamien kynsiin ja valmis mehu tiiviisti suljetuissa lasipulloissa pikaisesti jääkaappiin. Nautitaan sellaisenaan tai vedellä laimennettuna. Herkkua!

Jamien kanssa hengailua

Vastaus edellisen postauksen kuva-arvoitukseen löytyy alta. Tällaista helppoa ja ravinnerikasta herkkua ovat kasviskasat Jamien suosiollisella avustuksella synnyttäneet. Tuorepuristettua mehua! Kuvissa tosin mustikka-viinirypälemehua kasvismehun sijaan. Melko samalta näyttää pullotettuna. Ja aivan loistava ja herkullinen tapa päästä nopeasti eroon jääkaapissa jo hieman nahistuneista ”syömämustikoista”. Viinirypäleet luomuna. Antamassa happamalle mustikkamehulle hieman makeutta. Sotkukin oli melko loistava; mustikat protestoivat mehulinkoon joutumista ja hypähtelivät kevyinä pitkin seiniä. Mustikkamaiseen tapaan jälkensä jättäen. Suuaukon kanssa kannattaa olla tarkkana. Saattaa selvitä pienemmällä sotkulla ;) Syksyn vaikutus alkaa näkyä vähitellen myös ruokapöydässä; vähemmän tuoreita salaatteja, enemmän kypsennettyjä kasviksia. Kuten jauheliha-kukkakaali-bataattisose”laatikkoa”. Jotenkin näin syksyn tullen tekee mieli myös putsata Jamie pölyistä. Jostain syvältä kumpuaa kasvismehujen kaipuu. Vai pitäisikö sanoa himo juuresmehuihin. Punajuuri, porkkana ja omena toimivat kivasti perusraaka-aineina. Mukaan voi sitten tuupata sitä mitä kaapista sattuu löytymään. Harmillisesti syksyn alkaminen näkyy myös Paleokeittiössä. Muuta puuhaa riittää, mutta josko nyt edes kerran viikossa saisi postauksen tuupattua pihalle. En lupaa, mutta lupaan yrittää. Ihanaa syksyä, Ystävät! Siitäkin huolimatta, että mun mielestä syksy ei ole menneen kesän jälkeen yhtään ihana asia. Odotan ihmettä tapahtuvaksi ja haaveilen edelleen kesän …

Marjoista vauhtia päivään

Toiset aloittavat päivän edelleen kaurapuurolla. Mä olen viikon verran ottanut vauhtia tuoremarjapuurosta. Ainekset vaan tehosekoittimeen ja raikas ravinnepommi on valmis! Marjoina lempeän mustikan rinnalle kirpeämpiä mustaherukoita tai vadelmia. Kalsiumpitoisten seesaminsiementen kaverina vatsaystävällisiä chia- tai pellavansiemeniä. Ja jos nälkää on tarkoitus pidellä pidempäänkin, niin sekaan vielä pari ruokalusikallista neitsytkookosöljyä. Proteiinit omana yksikkönään. Helpoiten heraproteiinin muodossa. Ei muuta kuin taivaanportteja kolkuttelemaan! Joillekin ne aukeavat. Toisille eivät. Kokeile, oletko in vai out!

Made in heaven

Somethings are…. Kuten taivaallinen raakasuklaa. Ja tämä tuorepuristettu mehu; nimensä mukaisesti taivaallista alkuperää. Ananasta, porkkanaa ja säästeliäästi inkivääriä. Himalajansuolaa. Tietysti. Laitan hippusen himalajaa tai merisuolaa ihan joka paikkaan, joten tahtoo välistä itsestäänselvyys unohtua. Suola ei ole millään tavalla pakollinen komponentti. Käytän sitä maun vuoksi. Terästää makuja. Ilman suolaa… jotain vaan puuttuu. Raakasuklaakokkailut olin jo unohtanut pitkäksi aikaa. Mutta kyllä suklaanhimo hiiren kotio ajaa! TehoPaleon myötä raakasuklaa on löytynyt uudelleen. Ei koukutukseen saakka. Vaan hetken hurmaan =) Myös marjaisa puuro kolkuttelee taivaanportteja. Sopii aamuun ja iltaan. Avokadon korvikkeeksi edelleen. Entistä samettisempi, päivitetty versio venttailee julkaisua kamerassa. Palaamme puuroon vielä. Sopii myös pohtia mikä vaikutus TehoPaleolla on ollut makuaistiin. Maistuuko moni asia taivaalliselta kun kaikki ylimääräinen on karsittu pois ja nautiskeltu vain ”puhtaita makuja”? Yksilöllistä. Ja riippuu lähtökohdista. Itseäni jaksaa kuitenkin aina yllättää, kuinka omat herkut eivät tahdo muille maistua. ”Made in heaven” -mehun luulisi maistuvan sokeriaddikteillekin. Sen verran makeaa on taivaanjuoma. Vesi helpottaa. Kotiomenaa? Asiasta kolmanteen. Jos jollakin tai jossakin on ylimääräistä kotiomenaa, niin tulen mielelläni poimimaan! Pistäkäähän vinkkiä! Mieluusti laitan omenat mehuksi ennen talvea =)

Ensitreffeillä Jamien kanssa

Jamie saapui eilen. Hyväkuntoisena ja pirteänä. Kävin vielä illalla noutamassa tarvikkeet aamun ensimmäistä yhteistä hetkeämme varten. Valmistimme sen sulassa sovussa. Exään verrattuna Jamie on unelma! Olen ihastunut <3 Jamie on… hiljainen tehokas siisti helposti puhdistettava Päädyin siis Tefalin Jamie Oliver -mehulinkoon. 900 wattia ratkaisi kilvan Philipsin kanssa. Ensimmäisen käyttökerran jälkeen olen valintaani tyytyväinen. Vaikka Philipsin brandi ja ulkonäkö miellyttivät enemmän. Jamielle plussaa tippa-alustasta. Ei ylimääräistä sotkua keittiössä. Inhoan siivoamista. Tosin Philipsissä taisi olla jonkinlainen tippalukko ajamassa samaa asiaa. Helppo käyttää ja yhtä helppo puhdistaa, vaikka siivoustyöt aina oman aikansa ottavat. Mehuakin irtosi enemmän kuin vanhalla lingolla. Tutuilla raaka-aineilla mentiin. Raikasta, hyvää ja yllättävän täyttävää! Ainoa hienoinen pettymys oli reseptien puute. Jotenkin olisin niitä odottanut kun tuote kuitenkin on nimetty maailmankuulun kokin mukaan. Luulisi Jamien hihasta muutama vinkki irtoavan. Vinkiksi vaan Tefalin suuntaan. Brändäystä kannattaisi hyödyntää täysillä eikä jättää hommaa puolitiehen! Mehuvillitys sai alkunsa kun tutustuin syöpäsairaiden luonnolliseen hoitomenetelmään, Gerson -terapiaan ja siihen liittyvään dokumenttiin ”The Beautiful Truth”. Aiemmin en ole mehuista välittänyt. Miksi käyttää kasviksista ja hedelmistä pelkkä mehu, kun täydellisempikin paketti terveellisine kuituineen on …