Savukalkkunasta se lähti ja savukalkkunalla se jatkuu, Paleokeittiön pikaruokakausi. Yhdestä kalkkunan tissistä on moneksi. Sitä samaa on nyt jauhettu kera kastikkeen illallisella, riisikakun päällisenä välipalalla ja viimeisen kimpaleen pilkoin munakkaaksi aamiaiselle. Tänään klo 15. Joten aamiainen lienee harhaanjohtava termi.

Omaan päivääni mahtuu vain aterioita. Kaksin kappalein. Väliin muutama välipala. Aterioiden määritteleminen aamiaiseksi, lounaaksi, päivälliseksi tai illalliseksi on paleoistille turhaa. Aloittelevaa se johdattaa myös herkästi hankalalle tielle; mitä mä nyt syön aamiaiseksi kun en voi syödä leipää, puuroa, muroja tai jogurttia? Vastaus on helppo. Syö sitä samaa mitä söit vimeisellä aterialla eilen =)

SAVUKALKKUNAMUNAKAS

• 2 luomumunaa (+ parit valkuaiset, jos tarve vaatii)
• loraus kookoskermaa
• mausteeksi himalajansuolaa ja vasta rouhittua mustapippuria
• pala kalkkunan savustettua rintafilettä
• persiljaa

Valmista munakasmassa. Kuutioi kalkkuna ja heitä hetkeksi pannulle lämpiämään. Lisää pannulle munakasmassa ja päälle silputtu persilja. Itse kaivoin pakastimesta paremman puutteessa lehtipersiljaa.

Alkuruoaksi vetäisin pullollisen viherpirtelöä. Munakas sai lautaselle kaveriksi puolikkaan avokadon.

Helppo herkku olisi kelvannut myös Risto Reippaalle. Kalkkunan tuoksu houkutti karvakasan paikalle. Eikä tarvinnut tyhjin suin poistua. Parit kalkkunan palaset olin säästänyt pojille =)

Nyt pakkaan kamat ja kameran, ja suuntaan kyläilemään. Kahvipöydässä tuskin nähdään paljoa paleota, mutta siitä nautitaan, mitä tarjolla on. Hyvillä mielin =)