Kirjoittaja: Johanna Grönlund

Aamuauringosta aamukarkiksi

Published by

Kuinka Aamuauringosta tuli Aamukarkki? Helposti! Lisäämällä Aamuaurinkoon kouralliset pinaattia ja persiljaa sekä puolitoista desiä maustamatonta herajauhetta. En yleensä sekoita heraa viher- tai hedelmäpirtelöihin, mutta tällä kertaa oma laiskuus yllätti positiivisesti. Eikä vain söpöäkin söpömmän mintunvihreän värin muodossa (jolle kuvat eivät tee oikeutta) vaan myös ihanan pehmeän koostumuksen ja makunsa puolesta. ”Challenge anything and create anything” =) P.S. Kukaan ei varmaan arvaa, mistä kuvien hauska paketti tupsahti postilaatikkoon. Porista? Vai ehkä sittenkin länsinaapurista? ;)

Palsternakkaranskalaiset | paleokeittio.fi

Palsternakkatikut

Published by

Bataattitikkujen yhteydessä uhosin tikuttavani seuraavaksi palsternakan. Sen tein. Ei niistä ihan ranskalaisia tullut, mutta kelpaavat hyvin syötäväksi. Palsternakassa lienee liian vähän tärkkelystä, jotta niihin saisi parempaa ranskalaisten tuntua. Menevät lähinnä uunijuureksista. Tai sitten mä vaan mokasin =D Valmistustapa on sama kuin bataattitikuilla. Tosin valmistuivat huomattavasti odotettua aiemmin ja onnistuivat myös polttamaan itsensä peltipuolelta (pelti uunin keskitasolla). Syy saattoi olla myös uunin lämpötilassa, sillä erehdyksissäni tuuppasin nupin 225 asteen sijaan 250 asteeseen. Ja ihmettelin jo vartin jälkeen savua tupruttavia tikkuja. Ristin myös bataattiranskalaiset bataattitikuiksi. Syystä, että noin periaatteessa olen paleoimista vastaan. Ei luolamieskään syönyt ranskalaisia. Luolamies söi tikkuja. Mäkin söin tikkuja, palsternakkatikkuja. Ja kalkkunanrintafilettä kera jo tutun luomumajoneesisilmän ja tuoreen, silputun persiljan.

Hetken lemppari

Published by

Ihan pikapikaa tulin kirjaamaan tämän hetken lempparipirtelön ja aamunaloituksen ainekset ylös. Hiukan saattaa jääkaapin sisällön mukaan pirtelön väri vaihdella keltaisen, oranssin ja vihreän välillä, mutta perusta on ja pysyy! Ja se perusta löytyy Aamuauringosta, joka on saanut vakiovieraiksi myös inkiväärin, persiljan ja varsisellerin. Tänään mukana vierailevana tähtenä myös pinaatti! TERÄSTETTY AAMUAURINKO puolikas verigreippi 1 appelsiini 1 keskikokoinen luomuporkkana 1 isohko sellerinvarsi kourallinen babypinaattia sitruunaviipale pala tuoretta inkivääriä tukko persiljaa hieman himalajansuolaa notkistamiseen 2-2,5 dl vettä maun mukaan (1 tl zeoliittisavea) Ainekset sopivasti pilkottuna pirtelökoneeseen, lasiin ja kurkusta alas. Hitaasti. Nautiskellen. Koko 6-8 dl kerralla. Ja keho kiittää! <3 P.S. Eikö selleri maistu? No ei maistu, ei, kun sen tyrkkää Aamuaurinkoa terästämään! Vinkki kaikille sellerihaterseille; piilota sellerinvarsi Aamuaurinkoon, niin et huomaakaan nauttivasi tätä suuresti terveysvaikutteista vihannesta. Myös persilja on ihan must! Tiedät, kun kokeilet ;)

Kiivit kupissa

Published by

KIVA KIIVI-PINAATTIPIRTELÖ 2 kiivihedelmää pala kurkkua 1/2 keskikokoinen banaani kourallinen babypinaattia sitruunaviipale tuoreita mintunlehtiä himalajansuolaa ~2 dl vettä Kuori kiivit ja banaanin puolikas. Leikkaa myös sitruunaviipaleesta kuoret pois. Pese kurkku ja pinaatit. Pilko pilkottavat, pistä muiden ainesten kanssa blenderiin ja pyöräytä sopivaksi soseeksi. Maista. Lisää vettä tai muita aineksia maun mukaan. Nauti ja voi hyvin! <3 P.S. Pirtelö on makeahko, joten sopii hyvin myös aloittelevalle pirtelömestarille. Jos kaipaat enemmän makeutta, niin kokonainen banaani saattaa olla sun juttu ;)

Kiire-elämän eväät

Published by

Bye bye, pääsiäinen! Tervetuloa kiire. Kulunut viikko toi yllättäen kiireitä. Eikä asiaa ole yhtään helpottanut rikkinäinen ”riksa”. Kiireinen viikko toi tullessaan myös kiire-eväät, jotka eivät tälläkään kertaa löytyneet subbarista, mäkkäristä tai marketin einestiskiltä. Hiukan kuitenkin oioin turvautumalla hetkellisesti purkkiruokaan. Kiitos vaan kommentoijalle, joka muistutti tämänkin herkun olemassa olosta. Muutoin tuskin olisin osannut siihen turvautua. Kiireviikkoa se kuitenkin helpotti oleellisesti. Ei tarvinnut juurikaan löytää aikaa hellan edessä heilumiseen. Kaikilla meillä on joskus kiire. Kuulen kiireestä työssäni jatkuvasti. Kiire on este (tai se ensimmäinen selitys?) ruokavalion repsahtamiseen. Ehkä kiire hankaloittaa optimaalisia valintoja, mutta aina löytyy suhteellisen hyviä kompromisseja. Ilman leipää. Jogurttia ja muroja. Mäkkäriä tai mikromössöä. Itse turvauduin kiireen keskellä entistä enemmän nopeisiin ja ravitseviin pirtelöihin. Lisää vatsatäytettä toi päivän virallisella ykkösaterialla nautittu tonnikalasalaatti. Smetanalusikallisella, avokadon puolikkaalla ja luomumunalla. Kolme kärpästä yhdellä kokkauksella. Illallisen virkaa hoiti jauheliha; paistettu jauheliha kera kookoskermaan valmistetun punaisen kermasipulin. Vihreää kylkeen, oliiviöljyä ja balsamiviinietikkaa päälle. Edelleen kolmen kärpäsen taktiikalla. Kolmen päivän eväät valmiiksi 45 minuutissa. Se tekee 15 minuuttia päivää kohden. Sori kaverit, mutta en hyvällä tahdollakaan usko, etteikö jokaiselta löydy varttia päivässä …

Bistro O matin pääsiäispöydässä

Published by

Pääsiäinen vetelee viimeisiään. Eikä siinä mitään, omalla kohdalla kun pyhät sujuivat jokseenkin normiviikonlopun tapaan; pe ja la vähän toimistohommia (ei pitänyt, mut piti sit kuitenkin), sunnuntaina köllöttelyä, riittävästi ruokaa ja juomaa vieraassa pöydässä, tämä päivä siivoillessa ja veroilmoitusta pähkiessä. Pääsiäisen pääruoka oli stroganoff kera maa-artisokkapyreen. Munasaldo pyöreä nolla! Ilman suklaata ei sentään koko pyhä sujunut. Suklaamunat tuli vaan korvattua lahja-Maraboulla; kaakaota 70% ja palat yksittäispakattu. Olihan siinä sitä luksusta riittämiin kääreitä availlessa. Häivähdys joulua. Miksei pääsiäistäkin; täytyy suklaamunatkin kuoria. No mutta, pääsiäisen pääateria tuli nautittua ystävän seurassa paikallisessa gourmet -ravintolassa. Bistro O mat, vanha tuttu ja osaltani paljon kritiikkiäkin saanut. Tällä kertaa ei ruoasta tarvinnut vinkua. Pääsiäsipöytä oli kattava ja kustannuksen arvoinen. Ainoa isompi miinus tuli tunnelmasta. Paikka oli täpösen täynnä; hälyä ja meteliä riitti pienehkössä ravintolasalissa sen verran, että ruoasta nauttiminen oli työn ja tuskan takana. Ei mennyt rauhallinen pääsiäismenu aivan niinkuin ajateltiin vaan pienessä paniikissa ruokaa suuhun lappaessa. Aterian loppupuolella onneksi tilanne hieman rauhoittui, mutta alkuruoat menivät alas jokseenkin sumussa. Ne parhaat. Melkein kaikkea maistoin, mutta vain harvoista muistan, miltä maistui. Alkuruokapöytä tarjoili… …

Bataattiranskalaiset | paleokeittio.fi

Ranskalaiset bataatit

Published by

Tässä ne nyt viimein ovat! Saanko esitellä, ensimmäistä kertaa Paleokeittiössä ever… bataattiranskalaiset! Bataatti kun ei ole makeutensa vuoksi aikoihin viihtynyt Paleokeittiössä. Enkä koe minkäänlaista himoa rasvaisia ranskalaisiakaan kohtaan. Mutta joskus kannattaa unohtaa rajoittuneisuutensa ja kokeilla jotain uutta. Melko helppoa ja yllättävän hyvää! Toivotan ranskalaiset tervetulleiksi toistekin. Ensi kerralla ehkä palsternakasta… Tapoja valmistaa bataattiranskalaisia on varmasti yhtä monta kuin emäntääkin. Pyrin imitoimaan rapeita ranskalaisia. Siinä osin onnistuinkin. Suurin ongelma ilmeni todennäköisesti omassa tehokkuudessa. Tikutin noin puolitoista isoa bataattia, jotka eivät mahtuneetkaan yhdelle uunipellille. Ja kun normiuuniin peltejä tökkää kaksi päällekkäin, niin ei homma oikein toimi optimaalisesti. Toiset olivat rapeita alta, toiset päältä. Kuori bataatit ja pilko ne veitsellä melko ohuiksi tikuiksi viileään vesiastiaan. Nosta tikkubataatit uunipellille ja kuivaa ne huolellisesti. Itse käytin tähän imukykyistä talouspaperia. Tosin olin hieman laiska, enkä jaksanut kääntää ja kuivata toiseltakin puolen vaan annoin leivinpaperin hoitaa hommansa sen minkä se siihen kykeni. Kuivauksen jälkeen laita noin ruokalusikallinen kookosöljyä riittävän isoon pakastepussiin. Sulata juoksevaksi joko ennen pussiin menoa tai sen jälkeen, kuten itse tein. Kiinteä kookosöljy pussiin ja pussi hetkeksi kuumaan veteen. Olomuodon vaihto on …

Piña Colada

Published by

     Kovasti ovat nyt nestepitoisia nämä postaukset. Koska Paleokeittiössä ei mitään uutta eli vanhoilla ruokaresepteillä pusketaan kevättä eteenpäin. Ostoskoriin eksyi kuitenkin viime viikolla hieman harvinaisempi vieras. Makea ananas, joka vei muistoissa takaisin poolille Venezuelan polttavan auringon alle. Ja siitähän se sitten lähti! Ajatus taikoa raikasta Piña Coladaa pirtelöksi. Eihän se ihan nappiin mennyt. Lopputuloksena oli mun makuun melkoisen ällömakea pirtelö, jota ei hyvällä tahdollakaan voinut sanoa raikkaaksi. Ehkä jäämurska olisi auttanut… tai pienempi banaani. Tai sitten ei. Mutta jos kovasti makeahammasta kolottaa, niin suosittelen kokeilemaan. Mennee hedelmäkarkista ;). Itse hain ripauksen eksotiikkaa lakritsijuurijauheesta. PIÑA COLADA -PIRTELÖ ~1/4 tuoretta ananasta 1 keskikokoinen banaani (puolikas olisi riittänyt) 1 viipale sitruunaa ~1/2 dl kookoskermaa kookoshiutaleita pirtelöön ja pinnalle hieman himalajansuolaa 1-2 dl vettä (jääpaloja?) notkistamiseen (~1 tl lakritsijuurijauhetta) Valmistustapa vanha tuttu; kaikki ainekset tehosekoittimeen ja taikasana ”smoot-hie”! Lakritsijuurijauhe antoi hieman erikoisen, mutta kivan erilaisen jälkimaun =)

Aamuaurinko

Published by

Keväinen aamuaurinko leikkii kissaruohossa ja loistaa pirtelömukissa. Näillä eväillä päivästä ei voi tulla muuta kuin aurinkoinen! Mukissa viime viikon aamusuosikki, sitrus-porkkanapirtelö. Vain persilja puuttuu. Mutta jos sitä kaapista löytyy, niin kannattaa ehdottomasti tuikkaista tuppo vihreää mukaan. AAMUN AURINKOINEN SITRUS-PORKKANAPIRTELÖ puolikas verigreippi yksi appelsiini yksi isohko porkkana tai pari pienempää sitruunaviipale hieman himalajansuolaa notkistamiseen 1-2 dl vettä maun mukaan (tukko tuoretta persiljaa) Ainekset tehosekoittimeen ja sileäksi. Suu hymyyn loppupäiväksi! =)