Avainsana: uunilohi

  • Lempeästi kypsytetty aasialainen lohi: Mureaa makua itämaisilla vivahteilla

    Lempeästi kypsytetty aasialainen lohi: Mureaa makua itämaisilla vivahteilla

    Josko tällä kertaa vietettäisiinkin keskiviikon keittopäivän sijaan kalapäivää! Lempeän hidasta, kostean pehmeää ja maukkaan mureaa sellaista. Aasialaisten makujen parissa ja fiiliksissä.

    Uunissa kypsennetty lohi syntyy helposti ja nopeasti keskellä viikkoakin. Yleensä.

    Tämä aasialaisvaikutteinen kalapala valmistuu kyllä äärettömän helposti, mutta ei yhtä vikkelään kuin useimmat. Mutta kuten jo eilen sekä facessa, että instassa totesin, niin kärsivällisyys kannattaa ja odotus palkitaan.

    Mihinkäs tässä talvea vasten niin kiire olisi, ettei ehtisi odotella mahtavan murean kalan tai lihan kypsymistä? Noh, nälkä on tietysti yksi aika hyvä tekosyy, mutta siitäkin pääsee pikkasen ennakoimalla.

    Isoimman ajan valmistuksesta ottaa kuitenkin kypsymisen odottelu, ja sillä aikaa voi aina tehdä jotain muuta; tiskata, käydä lenkillä tai tuijottaa telkkaa. Your choice!

    Valmistin nyt ensimmäistä kertaa ikinä lohta slow food -periaatteella. Annoin sen kypsyä ajan kanssa lempeässä lämpötilassa.

    Lopputulos oli melkoisen erilainen kuin tavallisen, yleensä ylikypsennetyn kalan, joka mielellään kaipaa kyytipojaksi jotain kostuketta esim. Kermaisen tai eksoottisen uunilohen tapaan.

    Tämä tyyppi ei kermaa tai kastikkeita kaivannut! Aasialaiseen tapaan maustettu, kotitekoinen glaseerauskastike riitti. Ja lisukkeeksi kävi vallan mainiosti jo jääkaapissa valmiina nököttänyt Kolmen kaalin syyssalaatti.

    Lämpimien lisukkeiden ystäville ehdottaisin nopeita wokkivihanneksia vaikka valmiista pakastepussista tai Talvista porkkana-fenkolilisuketta, jos itse aivan alusta asti jaksaa vääntää.

    Etkö näe reseptiä? Tämä resepti on osa Paleokeittiön Parhaat -kokoelmaa.

    Saat pääsyn yli 100 suosituimpaan reseptiin tilaamalla katseluoikeuden – vain 3,90 €/kk tai 29 €/vuosi.
    Tilaa ja saat käyttöösi kaikki Paleokeittiön reseptit!

    Voit lopettaa tilauksen milloin tahansa – ei sitoutumista.
    Huom! Sivustolla on edelleen myös ilmaisia reseptejä. Uusia reseptejä lisätään Paleokeittiön Parhaisiin säännöllisesti.

    Oletko jo tilaaja etkä näe reseptiä? Kirjaudu sisään klikkaamalla ”Already a paid subscriber?” -linkkiä alla.

    Subscribe to continue reading

    Become a paid subscriber to get access to the rest of this post and other exclusive content.

  • Vielä parit herkut…

    Vielä parit herkut…

    …ennen kuin TehoPaleo30 putsaa pöydän herkuista! Lautaselta löytyy tällä kertaa parit lohiherkut. Tai herkkulohet. Ihan miten vaan.

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    Lämminsavustettua lohta kera keitetyn tankoparsan, kananmunan, avokadon ja smetanakastikkeen. Parsoillekin piti vielä antaa herkullinen voisilmä.

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    Ei ole parsakattilaa, ei. Tankoparsa pääsi tänä vuonna ensimmäistä kertaa ever Paleokeittiöön. Homma hoitui aivan mainiosti myös paistokasarissa. Ja ei, en kuorinut parsoja. Yritin kyllä, mutta totesin aika nopsaan, että homma oli aivan liian vaivalloista.

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    Kermainen uunilohi seuranaan salaattia oliiviöljyllä ja balsamiviinietikalla. Yhtään ei tullut ikävä perunamuusia. Tuhti lohi kun ei tämän kummempaa kaipaa. Sopii hyvin myös laiskalle Emännälle ;)

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

  • Kermainen ja kurainen uunilohi

    Vaikka eksoottinen onkin hyvää, niin lohiresepteistä ehdoton suosikkini on edelleen vanha kunnon ”kalaa kermakastikkeessa”. Tässä reseptissä ei sinänsä ole mitään uutta, pelkkää pilkunviilausta. Mutta kertaus on opintojen äiti, sanotaan. Eksoottinen on aivan loistava vaihtoehto etenkin silloin, kun paleopipo on vedetty todella kireälle ja syvälle päähän. Semipaleokausina höllempikin ote käy. Kermalla kuorrutettuna.

    Uunilohi

    KERMAISEN UUNILOHEN KUORRUTE

    • 1 prk smetanaa
    • reilu 1 dl kuohukermaa
    • paljon tuoretta tilliä
    • runsaasti purjoa
    • 1/2 sitruunan mehu
    • mausteeksi himalajansuolaa ja sitruunapippuria (tai mustaa)

    Kermaisen uunilohen valmistus on hyvä aloittaa kastikkeesta. Tosin noin puoli tuntia sitä ennen olen ottanut lohifileen huoneenlämpöön ja maustanut sen punertavan puolen suolalla ja pippurilla, kietonut takaisin pakettiin lepäilemään ja lämpiämään kera mausteiden.

    Sekoita smetana ja kerma keskenään. Lisää joukkoon sitruunamehu ja muut mausteet. Pilko purjo ja saksi vielä tilli mukaan. Sekoita.

    Uunilohi

    UUNILOHI

    • ~600 g ruodotonta lohifilettä
    • mausteeksi suolaa ja pippuria

    Lohifileen heitän ensin nahkapuoli ylöspäin 175 asteiseen uuniin noin viideksi minuutiksi. Tämän jälkeen kala ulos uunista ja nahka roskikseen. Lämmin nahka irtoaa helposti kokonaisena. Ellei irtoa, niin hetkeksi vielä uuniin.

    Uunilohi

    Uunilohi

    Esilämmitetyn lohen päälle kermainen ja purjoinen kastike,ja kala takaisin edelleen 175 asteiseen uuniin kypsymään noin puoleksi tunniksi.

    Uunilohi

    Kypsä kermakala sai tällä kertaa kaveriksi keitetyt porkkanat. Ei mikään maailman suurin makujen liitto, mutta kelpasi paremman puutteessa tämäkin. Porkkanat kuorin, pilkoin ja keitin pehmeiksi suolavedessä. Päälle iso nokare voita ja hieman hunajaa. Persiljaa jäin kaipaamaan. Sitä vaan ei sattunut sen enempää jääkaapista kuin pakastimestakaan enää löytymään.

    Uunilohi

    Uunilohi

    Lohesta vielä muutama sana. Viime aikoina kaupan tiskiltä on löytynyt vain tuoretta, norjalaista, kasvatettua kalaa. Ruodotonta. Suhteellisen edullisesti. Valitettavasti jo useampaan kertaan ostamani kala on ollut melkoista kuraa. Siitä huolimatta, että eräästä kerrasta viisastuneena olen ajanut kalakauppiaan epätoivon partaalle yrittäessäni silmämääräisesti valita mahdollisimman tuoreen näköisen fileen. Ellei sellaista ole tiskiltä löytynyt, niin on se kaivettu takahuoneesta esiin. Noh, samaa mössöä kaikki.

    Jos lohta joskus löytyy villinä tai luomuna, niin valitsen tämän vähintään kaksi, joskus jopa kolme kertaa kalliimman vaihtoehdon. Koska kuraa on ikävä syödä. Kuvien lohen jälkeen en enää suostu kuraa syömään! Ellei laadukkaampaa kalaa löydy tiskistä, niin jääköön tämä ”terveysvaikutteinen” kala syömättä. Imen terveysvaikutukset mieluummin pullosta. Ei tarvitse pettyä ja tulee huomattavasti halvemmaksi.

    Olenko jälleen kerran ainoa nirppanokka?

    Millaista ”tuoretta norjalaista” Sinä olet saanut? Oletko ollut täysin tyytyväinen ostamasi kalan laatuun? Millaisen lohen valitset? Kelpaako ”tuore, ruodoton norjalainen” Sinulle?

    Yksi juttu vielä, joka lohessa ärsyttää. Tämä jo moneen otteeseen mainitsemani TUORE -sanan käyttö. Eikö kaiken myytävän kalan tulisi jo ihan lähtökohtaisesti olla tuoretta?! Mitä erityisarvoa maininta ”tuore” tuo myytävälle kalalle? Myykö joku myös vanhaa norjalaista? Lähteekö se tiskistä huokeammalla?

  • Se oli hairahdus

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    Kuten kuvasta näkyy, eksyi ostoskoriini eilen ihan oikea, aito leipä. Ei mikään karmea karppileipä vaan sekaisin vehnää, ruista, piimää, siirappia, mallasta ja sokeriakin. Ruokosokeria. Kaikki tosin luomuna. Mutta ei luomu tee leivästä yhtään sen parempaa. Leipä on leipää, vaikka luomusta paistaisi!

    Kyseessä on leipä, jota mun on ehkä kaikkein vaikein vastustaa. Tai ei oikeastaan. Koska mitään viljavalmistetta ei ole vaikea vastustaa kun ajattelen mahdollisia vaikutuksia kehoon. Lyhyt- ja pitkäaikaisia. Mutta makea mallas-/saaristolaisleipä on kuitenkin markkinoiden maukkainta leipää. Etenkin, kun päälle levittää vastapainoksi sopivan suolaista kirnuvoita. Isolla veitsellä.

    Olen äärettömän iloinen, jos ravintola tarjoaa palan painikkeeksi mahtavaa mallasleipää. Kotiin en sitä osta sen enempää kuin mitään muutakaan viljavalmistetta. Joskus äipällä saatan syödä viipaleen Limpukkaa.

    Eilen jouduin odottelemaan lohitiskillä turhan kauan. Siinä aikani kuluksi tutkailin lähiympäristöä tavallista tarkemmin. Niin se käsi vaan eksyi kalatiskin edessä lojuneeseen leipäkoriin. Kokonaisen sijaan tyydyin sentään vain puolikkaaseen limppuun. Mutta onhan sitä siinäkin, 280 grammaa pupellettavaa.

    Ei muista niin väliä, mutta jotenkin tekoset piti itselle selittää. Tein siis arjesta juhlaa kädenkäänteessä. Tottamaar sitä joulukuun ensimmäistä piti jollain tavalla juhlistaa! Miksei mallasleivällä, hah hah! Nojoo, olihan se vähän sellainen suuremman luokan itsensähuijaus. Kun totuus kuitenkin on, että sorruin puhtaaseen heräteostokseen. Ehkä siinä hippanen laiskuuttakin leijaili ilmassa. Leipä kun oli helppo valinta eksoottisen luomulohen kylkeen. Vaikkakin perinteinen olisi toiminut makean maltaan kaverina paremmin.

  • Eksoottinen lohi uunista ulos

    Tavallisesti uuniloheni saa purjolla, tillillä ja sitruunalla maustetun kerma-smetanahunnun. TehoPaleolla piti keksiä jotain muuta. Kookoskerma korvaa kätevästi lehmän kerman. Hieman googlausta ja siitä se ajatus sitten lähti! Muille maille lämpimille =)

    (lisää…)

  • Open!

    Tulin vain pikaisesti ilmoittamaan, että ”It`s open!”. Salaattikausi on avattu ja näillä mentänee seuraavat kolmisen kuukautta ennen kuin tursuaa salaatit korvista ja kasvaa ruoho jalkapohjissa. Joka kevät saan todistaa tätä samaa, ihanaa ilmiötä, kun talven kypsennetyt juures- ja pakastekasvisruoat saavat väistyä tuoreiden vihannesten tieltä. On se ihmeellistä!

    Salaatit maustan luomuoliiviöljyllä, balsamicoviinietikalla (luomua myös) sekä vastarouhitulla mustapippurilla.

    Mites muilla? Alkaako veri jo vetää intuitiivisesti vihreän puolelle? Vai olenko mä taas joku luonnonoikku ;D