All posts filed under: Lifestyle
Joulu jatkuu…
…äipän joulupöydässä =) Tuli kuvailtua hiukka huonosti äipän runsaan ja kauniin joulupöydän antimia kun keskityin enemmän siihen tärkeimpään eli ruoista nauttimiseen. Ja yhdessäoloon =) Laatikot jäivät kokonaan kuvaamatta. Ehkä osin siksi, että en niistä niin välitä. Bataattilaatikko taisi olla ainoa, jota lusikallisen verran maistoin savukalkkunan kaverina. Panostin enemmän alkuruokiin. Jälkkäreistä jätin lämpimän joulutortun syömättä. Maistoin puolikkaan palan taatelikakkua, piparkakun ja äidin omatekemää pikkuleipää, jossa välissä vadelmahilloa. Meillä on perinteisesti näitä murotaikinasta väännettyjä pikkuleipiä aina ollut, jo mummon joulupöydästä lähtien. Nimeä en kyllä tiedä tai ainakaan tähän hätään muista. Loppuilta menikin suklaata ihan liikaa ahtaen. Kun ottaa sen ensimmäisen, niin ottaa toisenkin. Ja kolmannen ja loputkin rasiasta. Aamuyön vietinkin sitten oksentaen. Siitä lähtien olen ollut enemmän tai vähemmän kipeänä. Tänään vasta ensimmäinen hieman selkeämpi päivä. Ensimmäinen kattaus eli ruokaa alkuun Silliä sille, joka sillistä piittaa Lohirullat ja katkarapukimaralla koristellut munanpuolikkaat Lohta savuna ja loimutettuna Nälättömän valinnat Savukalkkuna hakkasi kinkun tänäkin vuonna Tuttavaperheen isännän pamauttamaa villiä sikaa etelänaapurista Ja se perinteisempi possu, johon en kajonnut
Laiva on lastattu.. i:llä!
Iiii… niin kuin iHerb! Odotettu paketti saapui ison veden takaa. Pääasiassa vanhojen varastojen täydennystä, mutta mukaan mahtui myös muutama uusi tuttavuus… …kuten… superantioksidantti astaxanthin (+omega-3) P-5-P (B6-vitamiinin aktiivinen muoto) Artisanan raakakaakaoherkku Suorat linkit ”uutukaisiin” ja jo tuttuihinkin tuotteisiin löytyvät UP-sivuston iHerb-sivulta. Artisanan raakakaakaoherkku on helppoa herkkua! Ei enää raakasuklaan läträystä vaan namit napaan suoraan kätevästä annospussista. Ihan loistava vaihtoehto perinteiselle perjantaisuklaalle! Melko tuhtia kamaa. Yhdestä annospussista (33 g?) riittää koko päiväksi. Tukkataikaa Ehdin myös jo kokeilemaan näytteenä tulleet Madre Labsin luomushampoon ja –hoitoaineen. Ihana tuoksu ja miellyttävä koostumus! Molemmissa. Kivan pehmeä vaahto shampoossa. Tukkakin tuli puhtaaksi ja sain sen jopa selvitettyä ilman itkua. Toisaalta tykkäsin, toisaalta en. Jättivät mun hienohapset leijuviksi. Liian puhtaiksi. Tuntuu kuin ei olisi tukkaa päässä ollenkaan ja sojottaa vähän sinne tänne. Kokeilemisen arvoinen tuote kuitenkin. Jollekin toiselle hiustyypille varmasti nappivalinta. Flunssanpoikanen Alkuviikko meni flunssaa vastaan taistellessa. Tankkasin kropan täyteen luonnollisia droppeja. Voitin taistelun kolmen päivän väännön jälkeen. Ei tullut flunssaa ei, mutta väsymys jäi. Harmittaa. Olo oli ennen episodia ihanan energinen ja ajatus kirkas. Nyt koko viikkoa on mennyt usvassa rämpiessä. Mieli …
TehoPaleon jälkeen
30 päivän TehoPaleo otti ja loppui jo viime viikon torstaina. En vaan ole saanut aiheesta kirjoitelluksi. Jotenkin hankalalta tuntuu edelleen. Olisi pitänyt heti kertoa kuulumisia, mutta oli varmaan jotain muuta. Kiireellisempää. Tai tärkeämpää. Olen vaan sellainen tyyppi, että en jaksa paljoa menneitä muistella. Menen eteenpäin. Enkä voi käsittää ihmisiä, jotka muistavat minä vuonna mitäkin tapahtui. Ihailen kyllä (respect Amin ”Idi” Asikainen!). Mulle historia on yhtä suurta sekamelskaa. Kuvia sieltä täältä. Täysin epäloogisessa järjestyksessä. Noh, jos mä nyt jotain yritän TehoPaleostakin sanoa. Tuntuu, ettei vaan ole paljon sanottavaa. Kaikki meni hyvin. Ja aika kultaa muistot ;). Etenkin ensimmäiset kolme viikkoa sujuivat kivasti. Lähimarkkinoiden jälkeen iski ikävä turvotus, joka laski tässä välissä muutamaksi päiväksi vain palatakseen eilen aamusta entistä jytkympänä kera flunssaisen olotilan ja suupielen vesirakkulan. Melko salamana sanoisin. Vaikka saattaahan olla, että jo edellisviikonlopun turboilu ennusteli jotain hyvisten ja pahisten taistelua mun soluissa. TehoTuloksia Olo on ollut ylienerginen! Melkein maaninen. Jatkuva tarve puuhailla jotain ja öisin iltaisin vaikeus pistää pillit pussiin. Ajatus laukkaa. Ei vaan malta! Pistää tajuntaa kankaalle. Unesta olen kuitenkin pitäny huolta. Venyttänyt kuin …
Lähiruokamarkkinoilla osa 3/3
Vielä viimeinen setti Fiskarsista =)
Kuinka minimoida flunssariski?
Muutama sana flunssasta nyt kun monet taudin kourissa niiskuttelevat. Olen kirjoittanut flunssan ehkäisykeinoista aiemminkin. Itseasiassa tasan kaksi vuotta sitten. Hauska sattuma! Ohjeet ovat ihan hyviä ja edelleen päteviä. Itse olen kuitenkin viime vuosien oppien jälkeen päätynyt kiteyttämään flunssan torjuntakeinot vain kahteen huomioitavaan seikkaan. Jep, moni asia on niin kovin yksinkertainen, mutta jostain kumman syystä haluamme tehdä niistä monimutkaisia. Yksinkertaisesti ja minimalistisesti ilmaistuna voit minimoida flunssariskin toimimalla seuraavasti… Minimoi/vältä/eliminoi elimistön puolustusjärjestelmää rasittavat tekijät JA Maksimoi/suosi/lisää puolustusjärjestelmää tukevia tekijöitä. Siinä se. Kaikessa yksinkertaisuudessaan. Todellisuudessahan elimistömme taistelee jatkuvasti tulehduksia, pöpöjä ja muita rasitteita vastaan. Jos immuunipuolustuksesi on vahva ja kunnossa, et huomaa tätä kulisseissa käytävää taistelua. Koska homma toimii. Niinkuin pitääkin. Jos puolustusjoukkosi ovat heikossa hapessa, sairastut. Joukoilla riittää enemmän töitä kuin ne ehtivät hoitamaan. Liian vähän henkilökuntaa. Tai liikaa töitä. Kansantajuisemmin asia voidaan ilmaista seuraavasti. Jos haluat minimoida flunssariskin, niin nauti ravintoa ja tee asioita, jotka vahvistavat puolustusjärjestelmää JA vältä ravintoa ja asioita, jotka kuormittavat puolustusjärjestelmää. Melko yksinkertaista. Teoriassa. Ja käytännössä, kun asian sisäistää; osaa ja haluaa tehdä oikeita valintoja. Sinä päätät! Tässäkin asiassa. Syö ja juo …
Lähiruokamarkkinoilla osa 2/3
Lisää kuvasatoa viikonlopun lähiruokamarkkinoilta Fiskarsista. Saa kysyä, jos jokin kuvien aihe kiinnostaa enemmän!
Lähiruokamarkkinoilla osa 1/3
Viikonloppu olikin yllättäen touhua ja houkutuksia täynnä, kun päätin synttäreiden lisäksi suunnata lauantaina ex-tempore Fiskarsiin lähiruokamarkkinoille. Suunnitelmien muutos kannatti! Ihana, rentouttava päivä upeassa, aurinkoisessa syyssäässä Fiskarsin idyllisessä ruukkikylässä, jossa oli tarjolla pilvin pimein sekä aitoja, että visuaalisia herkkuja. Sunnuntain synttäreistä vielä… Hyvin rajoitetulla ruokavaliolla kannattaa pysyä houkutuksista kaukana. Toisaalta poikkeustilanteet ovat kuitenkin vain elämää, joissa pitää myös oppia toimimaan.Kummitytön synttäreiden osalta homma hoitui hienosti. Lupasin toteuttaa ”kansan ääntä” ja niin tein. Väliin jäivät synttärikakut ja mokkaleivokset. Olin tosin valmistautunut huolella syömällä vatsan täyteen aiemmin päivällä valmistamaani ”slow foodia” (juttua myöhemmin ;)). Nälkäisenä ei kannata istua haasteelliseen tilanteeseen. Lisäksi mukaan aimo annos asennetta ja päättäväisyyttä, niin houkutuksetkaan eivät houkuta. Vaikka myönnettäköön, että hippasen haikeana katselin nenäni alla nököttäviä mokkapaloja. Se suklaa, se suklaa… Suolaiset piirakatkin olisivat maittaneet. Tyydyin tarjolla olleeseen salaattiin ja kahviin. Poikkeuksellisesti mustana. …ja markkinoista… Synttäreistä selvisin kunnialla, mutta lähiruokamarkkinoilla tuli kyllä maisteltua kiellettyjäkin herkkuja. Hyvin pienissä määrin, mutta kumminkin. Hillonokareet ja pari pikkuista leipäpalaa hyväilivät makuhermoja. Lounaaksi nautin kuitenkin sääntöjen mukaisesti parit peuramakkarat ja kaverin lautaselta maukasta, suussasulavan pehmeää varraspossua. Harmitti, kun en itse …
Synttärisatoa
Näinhän siinä sitten kävi… …että minä katselin vierestä, kun muut söivät mokkapaloja ja kinuskikakkua. Kiitos isännille ja vieraille! Synttärisalaatista ja ymmärryksestä =) Ja iso kiitos kaikille äänestykseen osallistuneille! Kun ratkaisitte kiperän kysymyksen puolestani. Ja teitte elämästäni helpompaa… tai miten sen nyt ottaa ;D
22 takana, 8 edessä! Vai onko?
Alle kolmannes TehoPaleo -testiä jäljellä ja hyvin menee! Ei aina. Maanantai oli ensimmäinen oikeasti vaikea päivä. Tiedättehän, kun on sellainen levoton olo ja päässä pyörii vanhan levysoittimen lailla vain yksi lause ”Mitä mä nyt söisin?”. Eikä kyse ollut nälästä vaan puhtaasti mieliteoista. Mieli teki kaikkea muuta paitsi paleoruokaa. Mieli huusi hiilaria! Ihan mitä vaan, kunhan se vaan olisi hiilaria! Jotain… hiilaria! Riisikakkuja tai JOTAIN! Kotona ei onneksi ollut mitään. Se oli vaikean päivän pelastus. Olen liian laiska lähteäkseni mitään mistään hakemaan. Oli tyydyttävä siihen, mitä kaapeista löytyi. JOTAIN… pupellettavaa. Kun ei-sallittuja ruoka-aineita ole heti siinä käden ulottuvilla, ehtii asiaa pohtia hieman pidempään. Myös jos sinne hakureissulle päätyy. Tavallisesti omatunto ehtii matkalla kolkuttaa jo niin raskaasti, että hakureissultakin olisi todennäköisesti päätynyt kassiin jokin parempi vaihtoehto (kuin riisikakut? ;)). Tällä kertaa tyydyin pienessä kiukussa napostelemaan tavallista enemmän hedelmiä. Taisi siinä mennä pari taateliakin. Ja ylimääräinen kuppi kahvia. Tuollaisessa tilanteessa voi vain miettiä, että mistä nyt tuulee? Homma on ollut helppoa kuin heinänteko ja yhtäkkiä availen kaappeja ja kitisen pullapalan perään. Siitäkin huolimatta, että olen mielestäni menneellä viikolla …
PALEOKEITTIÖ 