All posts filed under: Makeat herkut

Let`s go kefiiris!

Hah hah! Näitä herkkuja menneiltä viikoilta piisaa aina vaan! Jeps, postaukset laahaavat hieman jäljessä, joten eiköhän tällä herkkuteemalla jatketa Paleokeittiössä vielä ensi viikollakin. Vaikka totuus on toinen. Can`t wait! Maanantai ja TehoPaleo30 ovat kohta täällä! Tässä haluaa vähitellen itsekin jo tositoimiin, kun seuraa sivusta ryhmäläisten etenemistä. Siellä on hyvä tsemppi päällä! =) Kuvissa kuitenkin raakakefiirit. Ja tarvittavat herkutteluun tarvittavat lisukkeet. Tein ensimmäistä kertaa kefiiriä raakamaitoon. Me likes, eikä kehokaan tuntunut pistävän pahaksi. Näistä vähän kyseenalaisista lisukkeista huolimatta. KARPALOINEN KEFIIRIMYSLI (yllä) raakakefiiriä gluteeniton mysli (Provena) pehmeitä karpaloita (Pirkka) kookoshiutaleita LET`S GO BANANAS! -KEFIIRIMYSLI (alla) raakakefiiriä gluteeniton mysli banaaniviipaleita (luomusti tuore) vaahterasiirappia kookoshiutaleita Maistuivat mukavasti leppoisan lenksun jälkeen. Vähän niinku palautusateria, you know! Keinot on monet. Itsehuijarilla! ;D

Äijäsuklaata!

Vetäisimme viime viikolla ÄijäRyhmän kanssa kevätkauden viimeiset treenit. Äijät ovat olleet koko kevään ahkeria ja totelleet kiitettävästi valmentajan piiskaa, joten ajattelin hemmotella heitä hieman leipasemalla raakasuklaat. Melko riski valinta, koska en usko monen meidän Äijän maistaneen raakasuklaata aiemmin. Veikkaan, ettei edes tumma suklaa ole se ensimmäinen herkku, jota tekee mieli perjantai -iltana maistella. No mutta! Maistuihan se ja santsikin kelpasi! Paitsi ryhmän nuorimmalle herralle 7 vee, jonka käsi kyllä upposi innokkaasti ”suklaarasiaan”… kerran. Ei toista kertaa. Ilme kertoi kaiken, mitä hän mun rakkaudella leivotuista suklaista halusi sanoa, hah hah! En sitten tiedä oliko vanhempi herraväki vain äärettömän kohteliasta porukkaa ;). Luultavasti meidän tappotreenin jälkeen olisi kyllä kelvannut mikä tahansa ”palautuspala”… Note to myself: Älä osta näitä! Syöt ne kuitenkin parissa päivässä ;) Mitään tarkkoja määriä mulla ei ole raakasuklaan valmistukseen antaa. Koska raakasuklaa tehdään aina fiiliksellä! Seuraavia raaka-aineita kuitenkin suklaan valmistukseen käytin tällä kertaa. RAAKASUKLAA KARPALOLLA kookosöljyä raakakaakaojauhetta lucumajauhetta spirulinajauhetta vaniljajauhetta himalajansuolaa ”pehmeitä karpaloita” raakakaakaorouhetta Kookosöljy ”sulaksi” vesihauteessa. Jauhemaiset ainesosat sekaan ja sekaisin. Karpalot muotteihin, sula suklaa päälle. Lopuksi rouheet mukaan antamaan jotain pureskeltavaa. Karpalot …

Herkku on kova sana

Yhtä herrrrkkua koko viikko! Lieneekö tarttunut tuo Kukan Kevätherkku -kamppis? Mene ja tiedä, mutta herrrrkuilla on eletty tämä viikko. Eletään vielä Vappuun saakka. Sen jälkeen kuollaan ryhdistäydytään. Mietin jopa yleistä TehoPaleo30 proggista kaikkien asiasta kiinnostuneiden kesken, mutta kahden vaiheilla vielä seilaan. Jos kiinnostusta riittää, niin mikä ettei! Vähän niinkuin varaslähtö kesään… Tai oikeastaan se viimeinen lähtö ;) Ilmoitelkaa ihmiset hyvät, josko moinen talvenputsausprojekti kiinnostaa! Emännän tavoittaa meilitse, feissarin tai kommenttiosaston kautta. Viimeisin herkku epäonnisen pannukakkuherkun jälkeen olikin varman päälle pelattu, riittävän yksinkertainen ja helppo herkku emännän hallittavaksi. Eikä ollut pahaa. Oli hyvää. Yhdellä kertaa makeaa ja raikasta! Suuri idea itse lähti jo aiemmin mainitusta pannukakusta, josta jäi ylitse valmiiksi sekoitettua vaniljasmetanaa. Juuri sitä miltä kuulostaa, vaniljajauhetta ja smetanaa. Yhdessä. Sekaisin ja sopivasti jääkaapissa maustuneena. Koska en aivan kehdannut lusikoida smetanaa sellaisenaan suoraan purkista suuhun, niin kehitin kylkeen pari hedelmää. Yhden kiivin ja yhden appelsiinin. Pilkottuna ja vaniljasmetanaa päälle. Sopii myös ”TehoPaleoisteille”! Jättää vaan smetanan kauppaan ja syö hedelmät niinkuin luonto syötäväksi tarkoittanut on. Siinäpä sitä! Herrrrkkua päivään. Ei löydy karkkilaarista. Löytyy hedelmätiskiltä. Kyllä hedelmäkin voi …

”Turkissa et palele”

Kerta toisensa jälkeen lankean ”kiellettyyn hedelmään”. Lopputulos on aina sama. Hyvää, mutta huono. Turkkilainen lämmittää ehkä mieltä, mutta ei helli kehoa. Paitsi saunassa. Ei edes laktoositon turkkilainen, jonka näköjään vahingossa olin napannut maitohyllystä mukaani. Kolmen päivän vatsakivut eivät ole tämän herkun arvoisia. Jätetään jatkossakin markettiin. Kunnes aika jälleen kultaa muistot ja päätän haluta taas turkkilaista. Todetakseni saman, jonka totesin jo tämän kappaleen alkumetreillä. Kuinka monta kertaa täytyy ihmisen erehtyä ennen kuin se oppii?    Mutta nauttikaa te, joita turkkilaiset ja kreikkalaiset kokonaisvaltaisesti ilahduttavat! Turkissa tai ilman. Ulkomailla tai kotona. KIELLETTY TURKKILAINEN HEDELMÄ ~150 g turkkilaista jogurttia 1 kypsä ja makea nektariini (myös mango toimii kivasti, paremmin ilman siirappia) ”silputtua” luomumantelia luraus vaahterasiirappia (tai hunajaa) Sopivasti paloiksi ja kuppiin!

Pala vaaleanpunaista unelmaa

Vaaleanpunaista luksusaamua, Sinulle! Saisiko olla vähän vaaleampaa vai hieman tummempaa tunnelmaa tähän aamuun? =) Vaaleanpunainen on uusi luksus. No ei ole. Luksuspirtelö syntyy, kun paleopirtelöön lisätään hieman luksusta. Paleoistin arjessa maitotuote on pala luksusta. Ja sitä on viime aikoina riittänyt sen verran, että vatsa suorastaan kirkuu kaikesta luksuksesta; smetanaa, kuohukermaa, vuohenjuustoa, brietä ja… tujaus turkkilaista luksusta pirtelöön. Äärettömän hyvää ja pelottavan petollista. Addiktioon sekunnin sadasosassa, seurauksena vieroitusoireissa piehtarointia. Luksusta? Kyllä vaan! Jossain kohdalle osuneessa blogipostauksessa kerrottiin maitotuotteiden olevan arjen luksusta. Hieno ajatus! Lainasin sen välittömästi. Ilman lupaa. Koska en enää kuollaksenikaan muista, kuka toi tämän hienon ajatuksen tajuntaani. Siellä se on ja siellä se pysyy. Ja sieltä olen minä tuleva sitä markkinoimaan maailmalle! Maitotuotteisiin tulisi osata suhtautua samoin kuin jälkiruokiin, leivoksiin ym. hemmotteluhetkien kuninkaisiin ja kuningattariin. Ne ovat sitä jotain pientä extraa, eivät jokapäiväistä herkkua. Palanen hyvää juustoa silloin tällöin maistuu tuhat kertaa paremmalta kuin jokapäiväinen edam leivän päällä. Don`t get me wrong! Edamkin maistuu hyvältä. Kun sitä erittäin harvoin syö. Harvinaista herkkua osaa arvostaa. Siitä osaa nauttia. Ehkä juuri siksi tämä palanen vaaleanpunaista unelmaa …

FeikkiNutella

Nutella, nutella, nutella…! Nutellaa ei ole suuhun eksynyt ehkä muutamaan vuoteen. Aika harvakseltaan ennen sitäkin. Jostain ulkomaanreissulta opin tämän huonon tavan. Mutta Nutella on paitsi ällömakeaa, niin myös ällöhyvää! Etenkin lettujen päällä. Toimii myös riisikakkujen kanssa. Siihen se hyvä sitten jääkin. Muuten, kuin maullisesti Nutellassa ei ole mitään hyvää; sokeria, kasvirasvaa, vähän pähkinää, kaakao- ja maitojauhetta. Tiedättehän tuon samettisen suklaapähkinälevitteen? Joulun jälkimainingeissa hinguin jostain syystä Nutellaa. En kuitenkaan tarttunut valmiiseen purkkiin vaan ryhdyin sitä ihan itse valmistamaan. Raakana =). Eihän siitä sitä pehmeää tahnaa tullut, mitä mielikuvissa loihdin. Mutta tuli siitä jotain, ja se ”jotain” kyllä kaukaisesti maultaan muistutti Nutellaa. Tämä tuotos voisi olla vaikka jotain pähkinäistä suklaafudgea… Ei kuulosta Nutellalle, mutta kuulostaa hyvälle! Ja ilmeisesti maistuikin, koska yhtään palaa ei enää jääkaapissa ole jäljellä =D PÄHKINÄINEN RAAKASUKLAAFUDGE (aka FeikkiNutella) 1,2 dl hasselpähkinärouhetta 2 rkl raakakaakaojauhetta 1/2 vaniljatanko (tai jauhetta) 0,3 dl raakahunajaa 2 rkl juoksevaa kookosöljyä hippunen suolaa Ainekset tehosekoittimeen ja sekaisin. Jos onnistuu. Tämä oli se kinkkisin vaihe, koska tahna liimautui terien ulottumattomiin pitkin kulhon kylkiä. Jos jollain raakaruokaspesialistilla on vinkkiä tähän, niin kiitän. Valmis …

Parempaa kuin karkki!

Oletko irtokarkkien ylin ystävä? Kuten kaikki tiedämme, niin irtokarkeissa ei ole mitään hyvää. Irtokarkit on tehty sokerista sekä erilaisista maku- ja väriaineista. Näin yksinkertaistetusti. Onneksi irtsareillekin on aivan mainio luonnollinen vastine, joissa riittää näköä, makua ja makeutta. Kun seuraavan kerran vietät leffailtaa, niin asettelepa nokan eteen kuppi granaattiomenan karkinpunaisia, raikkaanmakeita ja mehukkaita siemeniä. Jääkaappikylmänä vieläkin parempia! Jouluisiakin ovat =)

Uusi aurinko

Resepti on jo tuttu juttu, satsi uusi. Tällä kertaa aurinkoista mangoa koristivat aiemmin kaavailemani kurkun sijaan pakasteesta kaivamani menneen kesän villit vadelmat. Minttukin oli tuoretta. Mango liiankin tuoretta; vähemmän mehua ja mössöä, mutta valitettavasti myös vähemmän auringon kultaa ja makeaa. Kaunista ennen kastikkeen kumoamista ja vadelmien vettymistä.    

Matka macaron maahan

Tästä se lähti, matka tuntemattomaan. Macaron -maahan. Haaste ja hyppy mukavuusalueen ulkopuolelle. Kyllä, leipominen, jos joku on epämukavaa. Sotkuista ja aikaa vievää puuhaa. Ja mikä ehkä ikävintä, niin lopputulos selviää vasta viime metreillä. Silloin, kun kunniallisen lopputuloksen aikaansaaminen on usein jo käytännössä mahdotonta. Silloin, kun voit vaan kädet suorana todeta, että tulipa tehtyä. Turhaan =D Miksi leipomista välttelevä paleoisti lähtee lauantai -illan kunniaksi täysin tuntemattomille poluille vääntämään ranskalaisia hienostoleivoksia, jotka eivät oman kokemuksen mukaan edes maistu muulta kuin sokerilta? Siksi, että ne näyttävät hyvältä. Jos sattuvat onnistumaan. Täydellisesti. Halusin olla hetken aikaa oman elämäni Master Chef ja tarttua haasteeseen näyttääkseni vain australialaisille kolleegoilleni, että poropeukalolta pesee. Siksi, että macaronit ovat gluteiinittomia. Tosin eivät todellakaan sokerittomia. Siksi, että kauniissa kääreessä ne toimivat aivan loistavasti pieninä, makeina jouluyllätyksinä. Don`t worry, guys! Ette tule ainakaan tänä jouluna saamaan piparinmakuisia macaroneja pikkupaketeissanne. Itse asiassa mantelimarenkeihin olen tyytyväinen. Jopa ylpeä itsestäni. Ovat paitsi kauniita katsoa, niin myös koostumukseltaan hyvin, HYVIN lähellä aitoa macaronia. Aika hyvin tyypiltä, joka yli 40 vuotisen elämänsä aikana on upottanut peukalonsa jauhoon kokonaisuudessaan ehkä kolmisen kertaa. …

Aurinkoa elämään!

Missä olet armahin aurinko? Taivaalta etsin sua turhaan, joten tähän pimeään ja kosteaan vuodenaikaan aurinkoa elämään on parasta taikoa ihan itse. Tehtävään sopii mainiosti makeana hehkuva mango! Inspiraatiota kaivoin eksoottisesta katkarapucocktailista. Ihan hyvä vaihtoehto sekin, mutta sopii paremmin kuumaan ja kesään. Aurinkoinen mango puolestaan toimii loistavasti välipalana ja jälkiruokana talvisella säällä. Sekaan paljon chiliä ja inkivääriä, niin kylmä keltainen myös lämmittää mukavasti ;)     AURINKOINEN MANGO 2 annosta 1 mango (kypsä paree maun puolesta, vähemmän kypsä toimii esteettisesti paremmin) puolikas avokado tuoretta minttua (pakastimesta) 1 limen mehu siivu tuoretta inkivääriä chiliä tai chilijauhetta Homma kannattaa aloittaa kastikkeesta, jotta se ehtii muhia ja maustua hetken. Lime mehuksi, sekaan silputtu inkivääri, chili sekä minttu. Tuoreet raaka-aineet kaunistavat. Vähemmän tuoreet toimivat ja helpottavat aurinkoista elämää. Tuoretta minttua ei tällä kertaa ollut ja myöskin chili tuli jauheena purkista. Pakastimesta sen sijaan löytyy melkeinpä aina myös minttua. Viherpirtelötarkoituksiin. Tuore inkivääri säilyy kivasti viileäkaapissakin. Kuori mango ja pilko palasiksi. Itse teen kuorimisen jälkeen kokonaiseen hedelmään ruutuviillot kiveen saakka, jonka jälkeen leikkaan palat irti lituskaista kiveä myöten. Kivi kannattaa imeskellä puhtaaksi. …