Avainsana: joulu

  • Jouluaaton tunnelmia

    Jouluaaton tunnelmia

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    Jouluaatto oli tänä vuonna sikäli erikoinen, että sain kutsun aatoksi joulupäivälliselle vieraaseen kotiin, vieraiden ihmisten luokse. Otin kutsun vastaan, vaikka vähän jänskätti. Kameraa en tohtinut kuitenkaan ottaa mukaan. Se olisi ollut epäkohteliasta. Kyseessä oli kuitenkin vanhempi pariskunta. Tarjoilut sujuivat suomalaisia jouluperinteitä noudattaen; kinkku ja laatikot, kotitehty sinappi ja mustaherukkahyytelö, kahvi, tortut ja piparit. Kaikkea söin, vaikka en olekaan mikään erityinen jouluruoan ystävä. Ehkä erikoisin uusi juttu oli maksalaatikko kera kotitekoisen omenahillon. Hyvää oli, vaikka yhdistelmä aluksi kummastuttikin. Aina oppii jotain uutta =)

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA   OLYMPUS DIGITAL CAMERAMyöhäisilta sujui totutummin vanhempieni luona lähinnä kahvittelun ja pakettien merkeissä. Paleokeittiön kannalta merkittävimmät saamani lahjat olivat nuolija, digitaalinen paistomittari, toivomani kokkiveitsi sekä muutamat joulunpunaiset Taika -astiat <3. Postauksen kuvat ovat siis äipän ja isukin luota.

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    Niin, ja sainhan mä vielä suklaarasioita ihan vaan nelin kappalein. Ei pääse emäntä vahingossakaan kutistumaan! Kaksi 70%:sta ja simpukkasuklaat kelpuutin mukaani kotio. Fazerin sinisen konvehtirasian jätin varuiksi äipälle =D

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

  • Emäntä toivottaa…

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    Vaikka vuosi vielä viipyy viikon verran, niin haluan jo näin joulun kynnyksellä myös kiittää Sinua Paleokeittiössä vuoden aikana piipahtanut tai pidempäänkin viihtynyt vierailija. Toivottavasti tapaamme myös ensi vuonna! Ehkä jo joulunaikaan tai välipäivinä? Keittiö on auki, vaikka emäntä viettää joulua ja lomailee jo toista viikkoa. Kiitos Sinulle; iloa, valoa ja sydämellisiä ajatuksia jouluusi ja tervetuloa takaisin! Näin toivoo ja toivottelee Paleokeittiön emäntä aka Johanna ♥

  • Pientä joulun viettoa paikassa Klaus K, osa 2

    Pientä joulun viettoa paikassa Klaus K, osa 2

    Pikkujouluinen tarina Klaus K:n amerikkalaisesta joulupöydästä jatkuu pääruokaosiolla. Alku- ja jälkiruokapöytä toimivat buffet -tyyliin, mutta pääruoka valittiin listalta ja se tarjoiltiin lisukkeineen suoraan pöytään. Lisukkeet tulivat pääruoan kylkiäisenä erilliseltä lisuketarjottimelta. Tuttuun tapaan lisukkeita oli jälleen neljää eri sorttia ja pääruokia viisi vaihtoehtoa. Jotakin jokaiselle. Niin lihan, kalan, lintujen kuin kasvistenkin ystäville.

    Valintani osui tällä kertaa karpaloiseen kalkkunaan. Maistui kyllä, mutta ei aiheuttanut sen suurempaa wow -efektiä.

    Seuralainen valitsi entrecoten sitruunavoilla, jota itsekin harkitsin. Valitettavasti en vaan ole hetkeen saanut mielestäni Bistro Omatin jokunen aika sitten tarjoilemaa entrecote straight from hell`iä, joten en uskaltanut uuden painajaisen pelossa kyseistä pihviä valita. Annoskateus iski kuitenkin välittömästi toisen lautaselle tuijottaessani. Eikä maistaminen asiaa helpottanut. Multa meni pelkojeni (tai Bistro Omatin ;)) takia jokseenkin täydellinen pihvi ohi suun. Hiukan harmitti kyllä.

    Lisukelautasesta napsimani kuvat olivat valitettasti kaikki niin epätarkkoja, että niistä ei ollut tätä juttua kuvittamaan. Muutaman kuvan napsaisin kuitenkin ladottuani lisukkeet jo lautaselle.

    Meistä kumpikaan ei välittänyt ruusukaaleista, joten saimme sen ystävällisesti vaihtaa tupla-annokseen viime vuonna aivan ylivoimaiseksi lisukkeeksi osoittautuneeseen ”kalkkunatäytteeseen”. Tätäkin täytettä oli hieman viilattu sitten edelliskerran. Valitettavasti huonompaan suuntaan. Mun mielestä. Ei yltänyt chilimakkaraversio chipotle -version tasolle. Maistui siitä huolimatta vaihtoehdoista parhaiten.

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    Grillatut kasvikset olivat mielestäni edelleen hieman pliisu esitys. Vadelmabalsamiviinietikasta huolimatta. Jo viimeksi taisin marmattaa grillattujen vihannesten arkipäiväisyyttä. Se mielipide ei ole vaihtunut vuodessa mihinkään. Valkosipulilla ja parmesanilla maustettu bataattipyre oli silkkisen pehmeää ja ihan hyvää, mutta ei sekään kovasti sävähdyttänyt. Noh, mulla onkin ollut ongelmia bataatin kanssa jo jonkin aikaa, joten pistetään siihen piikkiin. Kokonaisuudessaan pääruoka oli sopivan kokoinen ja muutenkin helt okej. Ilman wow -faktoria tosin ;)

    Vielä on tämän tarinan viimeinen osa kirjoittamatta. Kuvamateriaalia ainakin löytyi jälkiruokaosiota varten, öh… riittävästi. Myös jälkiruokaa sain riittävästi, vaikka en tohtinutkaan parin vanhemman ja hienomman puoleisen leidin tapaan rohmuta jälkkäreitä doggybagiin mukaan kotio pakattavaksi. Suoraan sanoen mulle kyllä riitti oikein mainiosti ja vähän liiaksikin se, mitä paikan päällä tuli ”maisteltua”. En olisi voinut kuvitellakaan aloittavani seuraavaa aamua makeaa muovirasiasta kauhoen. Ällöä!

       


    Juttusarjan muut osat…

  • Pientä joulun viettoa paikassa Klaus K, osa 1

    Pientä joulun viettoa paikassa Klaus K, osa 1

    Kuten jo aimmin uhosin, niin kävimme eilen, maailmanlopun päivänä 211212 viettämässä ystäväni kanssa pientä joulua Klaus K:n ravintola Ilmattaressa. Kameraan kertyi sen verran kuvasaastetta, että lienee kaikkien kannalta paree jakaa postaus useampaan osaan. Aloitellaan alkuruoista. Kuten tapana on.

    Viime vuodesta viisastuneena olin laatinut tiukan strategian, kuinka edetä järkevällä ja maltillisella tavalla. Aikaakin oli käytettävissä viime vuotta tunti vähemmän, joten strategian luominen ja sen noudattaminen olisi muutenkin fiksu veto. Strategia lyhyesti…

    • alkuun juomat; alkuruokien kanssa kuohuvaa, pääruoalle punaista Zinfandelia
    • kalaisat alkuruoat
    • lihaisat alkuruoat
    • pääruoka lisukkeineen
    • juustolautanen väliin
    • jälkeenpäin jälkiruoat
    • ei leipää!
    • ihan kaikkea ei ole pakko maistaa! Keskittyminen määrällisesti jo hyviksi todettuihin ruokalajeihin (olivat aika pitkälti samat kuin viime vuonna… mut ei sit kuitenkaan)

    1. LAUTANEN; KALAT JA ANKAT

    Jollekin muullekin oli maistunut ennakkosuosikkini, Klaus K:n Kuhaceviche. En tiedä oliko resepti eri vai alkaako muisti pettämään, mutta ei se ollutkaan niin hyvää kuin muistelin. Melko mautonta sanoisin. Olisin kaivannut enemmän jotain ”sitrusmaista”. Ehkä suolaakin…

       Ankanmaksa “patee” ja mausteinen punasipulihilloke”Herkkua on siinä monenlaista…”. Tämän vuoden alkuruokien ehdoton ykkönen oli jo viime vuonna hyväksi todettu ankanmaksapatee kera mausteisen punasipulihillokkeen. Kalaruokalautasella näkyy strategiasta poiketen myös pieni pala leipää. Sitä vaan oli aivan pakko maistaa, koska näin mukana mukavia sattumia. Osa punaisia. Maku ei kuitenkaan vastannut odotuksia. Ja voi olisi ollut ihan kiva juttu! Graavilohen skippasin tänäkin vuonna. Raaka kala ei vaan istu mun suuhun.

    2. LAUTANEN; LIHAT, KANAT JA KALKKUNAT

    Lihalautanen oli aika tasainen. Lautasen kuningattareksi nimeäisin kuitenkin palvikalkkunan kera karpalohillokkeen. Olen kalkkuna ja karpalo ihmisiä. Pekoni on aina hyvää. Sopii arkeen ja juhlaan. Harmittavasti näköjään missasin naudanpaistin kaveriksi tarkoitetun piparjuurikastikkeen. Olisin pitänyt siitä aivan varmasti. Pidin ehkä viime vuonna.

    Ihan mukavasti alkoi alkuruokien jälkeen nälkäinen vatsa täyttyä. Alkuruokapöytä oli tuttuun tapaan monipuolinen, mutta jollain tapaa päällimmäiseksi adjektiiviksi kielelle jäi mauttomuus… Sanoisin kuitenkin, että alkuruokapöytä oli koko aterian parasta antia. Ja ankanmaksepatee punasipulihillokkeella taivaallista!

    Seuraavassa osassa pääruokien kimppuun!


    Juttusarjan muut osat…

  • Paleo ja joulu

    Miltä näyttää paleoistin joulupöytä? Vaikka tältä!

    Reseptit ja lisää makoisia kuvia upeasta Call me cupcake! -blogista <3

    My point; joulu on kerran vuodessa! Arki on arkisyömistä, juhla on juhlaa ja joulu on juhlista suurin. Jos ihmisellä ei ole vakavia terveydellisiä ongelmia, niin siitä vaan syömään joulun perinneruokia. Jälkkäreineen. Jos kehossa kulkee mukana liikaa ylimääräistä, niin valitse yksi, se sinulle kaikkein tärkein ja rakkain joulun juhlapäivä, ja syö silloin mitä mielesi halajaa. Yksi päivä riittää. Seuraavana jo napakasti takaisin paleoherkkujen pariin.

    Ja kyllä, vatsa saattaa olla jälkeenpäin hieman kipeä ja olo kaikin puolin epämukava. Ajatuskaan ei kulje. Tosin sen ei jouluna niin tarvitse kulkeakaan. Se on hinta, jonka valinnasta moni ei-paleoistikin joutuu maksamaan. Valinta on jokaisen oma. Onko se sen arvoinen? Se sinun on itse päätettävä. Minun mielestäni useimmiten on.

    Siinä simppelit vinkkini jouluun paleoliittisen ravintovalmentajan näkökulmasta. Muistatko vielä 80-20 säännön? Joulu menköön sen 20%:n piikkiin. Sinne mahtunevat myös muut vuoden juhlapäivät. Jos arkisyöminen sujuu, kuten luolamiehellä eikä elämä ole yhtä juhlaa.

    Paleo on elämäntapa, jota tulee voida noudattaa koko loppuelämän. Aiotko pitää pipon tiukalla koko loppuelämäsi ja jättää jokaisen jouluaterian ja palan synttärikakkua syömättä? Kokonaisuus ratkaisee. Ja kun pelisäännöt ovat selvillä ja kokonaisuus kunnossa, niin paleoihminen voi sekä fyysisesti, että psyykkisesti hyvin. Paleo on helppo tapa elää ja paleoistilla on hymy herkässä. Myös juhlapäivinä =)

    ♥ Nautinnollista joulua, Sinulle! ♥

    Ja tervetuloa ravintovalmennukseen! Ensi vuonna!

  • Pirtelö maistuu joululle

    Pirtelö maistuu joululle

    Joulupirtelö

    Joulupirtelö

    Kyllä, kyllä! Tässä se nyt tulee! Tuo puolikuuluisa joulupirtelö, josta jo ehdin kohkaamaan. Toistaiseksi sitä on saatava joka päivä! Kun aamu alkaa joulupirtelöllä, niin loppupäiväkin menee mukavasti joulumielellä. Kokeile! Varoitus: Saattaa koukuttaa ;)

    Joulupirtelö

    Joulupirtelö

    JOULUINEN PIRTELÖ v. 1.0 (~4-5 dl)

    • yksi makea appelsiini (navelinas)
    • pieni kourallinen cashew -pähkinöitä (reilun kaupan luomucashew)
    • ~50 g pakastekarpaloita (biokia)
    • 1/2 tl kanelia (frontier luomuceyloninkaneli)
    • hippunen himalajansuolaa
    • vettä tarpeen mukaan notkistamiseen
    • (raakahunajaa (voi hyvin -luomuhunaja))
    • (kookoshiutaleita (pirkkaa K-marketista))

    Kuori appelsiini. Itse leikkaan tylysti kuoret veitsellä pois, jotta ei tarvitse sen enempää kynsiä appelsiinin kanteen upottaa. Homma hoituu myös nopeammin kuin käsillä väkertäessä. Tehosekoittimen pohjalle ensin hieman vettä, jotta ei tarvitse ihmetellä mistä se savu nousee. Perään kuoritun appelsiinin palaset, pähkinät, jäiset karpalot, kanelit ja muut mausteet, ja tehovekoitin päälle. Pähkinät tuovat pirtelöön kivasti kermaisuutta. Hunajaa voi lisätä tarvittaessa. Riippuu hieman appelsiinin makeusasteesta.

    Vaikka kuvissa kookoshiutaleet ovat laskeutuneet nätisti lumen lailla pirtelön pinnalle, niin arkipirtelössä heitän hiutaleet tylysti sekoittimeen. Viimeiseksi. Ja muutamat pyöräytykset riittävät, koska pidän pureskeltavista pirtelöistä. Noh, tässä tapauksessa ainakin. Vihreät vedetään silkkisen sileiksi. Tai niin sileiksi kuin vanha monitoimi-Moulinex ne onnistuu vetämään. Toimii hyvin myös ilman kookosta, jos ei kookoksen maku miellytä.

    Vettä voi keitokseen lisätä maun mukaan. Olen tehnyt näistä melko notkeita, mutta kannattaa huomata, että liiallinen vedellä lotraaminen latistaa pirtelön raikkaat maut. Maistamalla selviää. Vettä voi aina lisätä, mutta poistaminen on hankalampaa (no kidding! =D).

    Joulupirtelö   Joulupirtelö

    Mille sun joulupirtelö maistuu?! Vai maistuuko jouluna pirtelö ollenkaan?

    Vielä ei ole ainuttakaan haastajaa ilmaantunut ”Maan mahtavin paleoliittinen joulupirtelö 2012” -kisaan. Näinköhän tässä käy, että saan yksintein omia tittelin omalle appelsiini-karpalo-kaneli -pirtelölleni… Mutta onhan tässä vielä tämän vuoden jouluun aikaa ;D

    Joulupirtelö

  • Maan mahtavin joulupirtelö 2012

    Emäntä tässä taas hei! Välttelee ja väistelee parhaansa mukaan sunnuntaisiivousta tekemällä tikustakin asiaa. Ja kehittelemällä siinä sivussa mm. maailman mahtavinta joulupirtelöä! Paleoliittista sellaista. Luonnollisesti.

    Vaikka omakehu ehkä haisee, niin kehaisen silti. Onnistuin! Maailman mahtavin joulupirtelö näki päivän kajon vain muutamia minuutteja sitten. Nyt harmittaa, että ehdin sen jo imaista loppuun eivätkä raaka-aineet anna periksi toiselle satsille.

    Tähän maan mahtavimpaan palaan kera reseptin ja kuvien vielä tuonnempana, mutta omasta onnistumisesta inspiroituneena tulin tässä välissä kysäisemään, että…

    Mikä on sun reseptisi maailman mahtavimmalle joulupirtelölle tänä voiman vuonna 2012?

    Laita ohjetta jakoon, jotta kansa pääsee maistelemaan ja arvostelemaan ken on paleoliittisten joulupirtelöiden kunkku tai kuningatar 2012! Itse lupaan valmistaa ja maistaa niistä melkein jokaisen. Ainakin parhaat päätyköön paleokansan iloksi kuvineen kaikkineen supersuositun Paleokeittiön legendaarisille sivuille. Kunnian kera! =)

    Ei muuta kuin tehosekoittimet savuamaan ja onnea matkaan! <3

  • Mitä kertoi mulle tonttu?

    Mitä kertoi mulle tonttu?

    Tonttupa kertoi, että joulu on taas, joulu on taas!

    Pyydän anteeksi tuohtuneilta, että Paleokeittiön emäntä poikkeaa jo toistamiseen tiukasta asialinjasta ja kirjoittaa jälleen yhden diipadaapa -postauksen vailla reseptin reseptiä. Kyllähän tuolla muutama reseptikin odottaa jo julkaisua. Vain inspis puuttuu. Sitä odotellessa voin höpötellä vaikkapa joulusta, joka on tänä vuonna saapunut emännän tietoisuuteen puolisentoista kuukautta etuajassa.

       

    En ole mikään jouluihminen. Päinvastoin. Kaikki ylimääräinen joulukoohotus ahdistaa. Mieluiten pakenisin joululauluja ja vilkkuvaloja jonnekin hyvin kauas ja lämpimään. Sinne, minne joulupukki ei jouluna enää ehdi. Perinteiset jouluruoatkaan eivät saa kuolaa valahtamaan suupieliin. Nykyjoulu on mielestäni teennäinen kaupallisuuden riemujuhla, jolloin miljoonat vaihtavat omistajaa. Minä haen joulusta jotain muuta; hiljaisuutta, kauneutta, rauhoittumista ja aikaa itselle sekä läheisille.

    Tänä vuonna olen kuitenkin joutunut joulutonttujen yllättämäksi! Yllätys on se, että ylipäätään ajattelen joulua tässä vaiheessa vuotta. Vieläkin suurempi yllätys ovat joulukortit, jotka epätoivon vimmalla yleensä askartelen valmiiksi iltana ennen postitusta. Silloinkin vain ne tärkeimmät kortit näkevät joulukuun pimeyden ja matkaavat maailmalle. Mutta nyt ovatkin kortit jo hyvää vauhtia alulla! Lieneekö syynä treenitauon vapauttamat kymmenisen lisätuntia viikkoon vai vanhan naisen herkistynyt mieli? Niin tai näin, käytän tämän ajan hyväkseni. Ensi vuonna asiat saattavat taas olla toisin.

       

    Joulukorteista tuli mieleen myös joulukalenteri. Ei itselleni vaan teille, hyvät Paleokeittiön vieraat. Haluaisin tarjota teille joulukalenterin luukkujen tuomaa jännitystä ja iloa. Jotain piristämään 24 joulukuun pimeää päivää. Toteutuksen tiellä seisoo vain ideoiden puute. Luovuus ei kuki keskellä räntäsadetta. Tarvitsen apua.

    Millaisen joulukalenterin sinä haluaisit? Kuinka voisin piristää Sinun joulukuutasi?

    Ideat, ajatukset ja muut viestit toivotan lämpimästi tervetulleiksi Paleokeittiön postilaatikkoon! Myös kommenttiboxi on avoin. Sekä lukijoille, että asiasta mahdollisesti kiinnostuneille yhteistyökumppaneille. In your hands I lay joulukalenteri by Paleokeittiö. Se ilmestyy joulukuun ensimmäinen päivä, jos korkeammat voimat niin suovat =)

       

    Loppuun vielä yksi ruokaan liittyvä jouluvinkki! Viime vuonna vierailin joulun alla Klaus K:n Ilmattaren ”amerikkalaisessa joulupöydässä”. Jos et ole vielä (noniin ja tässä välissä keitin riisit totaalisen ylikypsiksi, god dammit!) vieraillut Ilmattaren upeassa ja monipuolisessa joulupöydässä, niin mene ihmeessä! Kokemus on jokaisen lantin arvoinen! Suosittelen lämpimästi.

    Ehkä tavataan siellä, American Christmas Grillissä. Istutaan kaikki yhteiseen joulupöytään nautiskelemaan amerikkalaisista jouluherkuista keskellä Helsinkiä. Jos haluat ottaa varman päälle, niin tarkista menu etukäteen täältä. Tosin voin vaikka vannoa, että vaikka olet valveutuneempikin kulinaristi, niin et tule pettymään. Jokaiselle löytyy aivan varmasti jotakin. Osa ruokalajeista näyttävät olevan tuttuja jo viime vuodelta, mutta mukana on myös muutamia aivan uusia tuttavuuksia. Vain edelleen, ainakin mielikuvissa suuresti himoitsemani ”suklaakuolema” puuttuu! ;)

    Vaikka onkin vielä aikaista, niin toivotan ihanaa joulun odotusta kaikille! Toivottavasti tapaamme joulukuussa joulukalenterin merkeissä =)


    P.S. Olin jo ihan unohtanut viime vuoden ”Hyvän mielen joulukalenterin”! Sitä voivat kiinnostuneet käydä kurkkaamassa täällä =(

  • Joulu jatkuu…

    …äipän joulupöydässä =)

    Tuli kuvailtua hiukka huonosti äipän runsaan ja kauniin joulupöydän antimia kun keskityin enemmän siihen tärkeimpään eli ruoista nauttimiseen. Ja yhdessäoloon =) Laatikot jäivät kokonaan kuvaamatta. Ehkä osin siksi, että en niistä niin välitä. Bataattilaatikko taisi olla ainoa, jota lusikallisen verran maistoin savukalkkunan kaverina. Panostin enemmän alkuruokiin. Jälkkäreistä jätin lämpimän joulutortun syömättä. Maistoin puolikkaan palan taatelikakkua, piparkakun ja äidin omatekemää pikkuleipää, jossa välissä vadelmahilloa. Meillä on perinteisesti näitä murotaikinasta väännettyjä pikkuleipiä aina ollut, jo mummon joulupöydästä lähtien. Nimeä en kyllä tiedä tai ainakaan tähän hätään muista.

    Loppuilta menikin suklaata ihan liikaa ahtaen. Kun ottaa sen ensimmäisen, niin ottaa toisenkin. Ja kolmannen ja loputkin rasiasta. Aamuyön vietinkin sitten oksentaen. Siitä lähtien olen ollut enemmän tai vähemmän kipeänä. Tänään vasta ensimmäinen hieman selkeämpi päivä.

    Ensimmäinen kattaus eli ruokaa alkuun

    Silliä sille, joka sillistä piittaa

    Lohirullat ja katkarapukimaralla koristellut munanpuolikkaat

    Lohta savuna ja loimutettuna

    Nälättömän valinnat

    Savukalkkuna hakkasi kinkun tänäkin vuonna

    Tuttavaperheen isännän pamauttamaa villiä sikaa etelänaapurista

    Ja se perinteisempi possu, johon en kajonnut

  • Amerikkalainen joulupöytä by Klaus K

    Amerikkalainen joulupöytä by Klaus K

    Ennen virallisia joulupyhiä kävimme ystäväni kanssa nauttimassa amerikkalaisen joulupöydän antimista Klaus K:n Ilmattaren American Christmas Grillissä. Klaus K:n jouluravintolaan piti suunnata jo viime vuonna, mutta jostain syystä keikka jäi silloin tekemättä. Nyt sitä ei vaan voinut jättää välistä kun huomasin jälkiruokamenussa koreilevan World famous Death by Chocolate -kakun!

    Pahoittelen osin huonoa kuvanlaatua. Olimme eläneet koko päivän käytännössä kahvilla, joten kuuden aikaan illalla mielessä oli jokin muu kuin valokuvaus ;). Huomautettakoon vielä, että tällä illalla tai sen antimilla ei ollut mitään tekemistä paleon kanssa. Ei ollut tarkoituskaan. Tarkoituksena oli nauttia kaikesta tarjolla olleesta niin paljon kuin napa vetää! Sen teimme! Harvemmin sitä on tullut ruokapöydässä miltei neljää tuntia pupellettua, hah hah!

    Aperitiiviksi valikoitui menunkin suosittelema ja amerikkalaisten joulun aikaan suosima munatoti. Itse tyydyin vain maistamaan yhteisestä drinksusta kulauksen. Ihan hyvää, mutta alko ei vaan ole niin mun juttu. Punaviini on ;)

    Alkuruokapöydässä oli herkkua monenmoista, joista melkein kaikkea taisi tulla jopa maisteltua. Parasta oli ehdottomasti kuhaceviche. Myös ankanmaksapatee mausteisella punasipulihillokkeella oli melkoista namia. Sen sijaan perunasalaatin olisi voinut jättää syömättäkin. Samoin pari leipäpalaa, jotka vaan turhaa täyttivät vatsaa.

    Alkuruokalautasia tarvitsin kaksin kappalein ja niiltä löytyi…

    • Saunapalvikinkkua Benjamin maatilalta ja kasvispikkelssiä
    • Italialaista kinkkua ja munakoisokaviaaria
    • Vasikkapastramia ja tattimajoneesia (<– hyvää!)
    • Ankanmaksa “pateeta” ja mausteista punasipulihilloa
    • Kuha Ceviche a la Klaus K
    • Grillattuja tiikerirapuja, endiivisalaattia ja omenaa
    • Waldorf Salad – Amerikkalainen klassikkosalaatti omenasta, selleristä, majoneesista ja pähkinästä
    • Cosmopolitan Cobb Salad – Hollywoodin klassikkosalaatti jossa mm. kanaa avocadoa, pekonia, sinihomejuustoa jne.
    • Perunasalaattia metsäsienien ja tryffeliöljyn kera

    Skippasin kokonaan vain bourbonilla maustetun graavilohen hunajaisella Dijon -sinapilla. Viiniksi valitsimme luonnollisesti ”äijämäisen” zinfandelin, joka on mun mielestä ehdottomasti punaviinien ykkönen! =)

    Alkuruokien jälkeen vatsa oli kummasti täyttynyt. Ei ehkä paras idea istua sudennälkäisenä buffet -pöytään…

    Pääruokien lisukkeet tarjoiltiin kivasti pöytiin. Lisukelautaselta maistui juustokuminalla maustettu bataatti ja erityisesti kalkkunantäytteenä käytetty leipä ja ciplolata -makkara -seos. Ruusukaaleista en ole pitänyt koskaan ja grillatut vihannekset ovat perussettiä.

    Myös pääruoka tarjoiltiin pöytiin. Itse valitsin aivan loistavasti valmistetun appelsiinilla ja chilillä maustettua härän ulkofileen. Mukana piti olla espresso -maustevoita, mutta se jäi multa kyllä huomaamatta. Kaverin eteen kannettiin melkoinen annos mausteseoksella “hierottuja” grillikylkiä vaahterasiirappi-BBQ kastikkeella. Ymmärtääkseni oli loistovalinta tämäkin =)

    Tässä vaiheessa vatsa oikeasti natisi jo liitoksistaan. Emme antaneet sen häiritä vaan yritimme hieman hidastaa tahtia. Huono strategia! Sillä vatsa vaan muuttui täydemmäksi, vaikka muruakaan sinne ei hetkeen tiputettu. Urheasti vaan juustolautasen kimppuun!

    Juustolautasen sai itse koota buffetista. Kaikkea tarjolla olevaa oli jälleen pakko maistaa! Valko- ja sinihomejuuston ohella tarjolla oli ihanaa pecorinoa, josta tuli heti ensimaistamalta mun suosikki. Lisää olisin ottanut, jos olisin kyennyt. Kyytipoikana aika laimea esitys paholaisenhillosta.

    Sitten vihdoin jälkkäripöydän kimppuun, jonka kävimme ensimmäisenä tarkistamassa heti ravintolaan saavuttuamme. Valitettavasti jouduin jo silloin pettymään pahemman kerran, kun tajusin, että Klaus K:n käsitys Death by Chocolatesta oli täysin eri kuin omani! Mä niiiiiiin odotin sitä 7-kerroksista suklaakakkua! Tilalle sain tavallista, joskin hyvin täyteläistä ja suklaista mutakakkua. Joka oli kyllä hyvää ja kerrankin riittävän suklaista, mutta ei vaan sama asia kuin Death by Chocolate. Noh, se oli kuitenkin suosikkini koreasta ja monipuolisesta jälkkärivalikoimasta.

    Hehee, näky jälkkärilautasella ei ollut kovin houkutteleva. Olisihan sitä voinut tietysti yhden kakkupalan kerrallaankin lautaselle mättää sen seitsemän sortin sijaan. Ajatus ei toiminut ja vauhtisokeus iski jälkkäripöydän edustaa vaeltaessa. Ihan kaikkea en sentään maistanut! Mutta melkeinpä kyllä. Ja onnistuin kuin onnistuinkin syömään lautaseni kutakuinkin puhtaaksi, hah hah! Siitäkin huolimatta, että olotila ei todellakaan ollut mikään mukava vatsan pingottaessa ylitäyteen tungettuna. Onneksi olin osannut varautua joustavan vyötärön omaavilla housuilla ;D

    Kakkulautaselle tuli ladottua…

    • The “Not Quite Traditional” Fruit Cake  eli hedelmäkakkua
    • World Famous “Death by Chocolate” Cake  eli suklaistakin suklaisempaa suklaakakkua (= mutakakkua mun tietämyksen mukaan)
    • Manhattan Style NY Cheesecake eli juustokakkua
    • Sitruuna-marenkipiirakkaa
    • Schwarzwaldin kakkua
    • Valkosuklaamoussea ja kirsikkahilloketta
    • Macaron -leivos

    Hyvää Joulua vaan! Koko rahan edestä ;D

    Kaiken kaikkiaan nappi-ilta! Vaikka tuli syötyä HIEMAN liikaa ja se aito, oikea Death by Chocolate jäi edelleen haaveeksi. Paikka oli kiva; diggaan Klaus K:n tyylistä ja tunnelmasta muutenkin, ja tarjoilu pelasi paremmin kuin hyvin; osaavaa ja huomaavaista henkilökuntaa. Suosittelen! Hyvä valinta varmasti muulloinkin kuin joulunaikaan =)