All posts tagged: joulu

Makoisaa Joulua!

Paleokeittiön emäntä toivottaa riemukasta, makoisaa ja joutilaista Joulua! Tervetuloa myös uudistuneeseen Paleokeittiöön! Emäntä on sama vanha, samoin jutut. Mutta josko aina silloin tällöin jonkun uudenkin reseptin tai muun tarinan saisi tuupattua tupaan. Mutta jottei pelkkää vanhaa samaa, niin myös jotain uutta! Uuden ilmeen ohella uusinta uutta on keittiön osoite. Paleokeittiöön löydät suorinta tietä naputtamalla osoitteeksi lyhyesti ja ytimekkäästi.. paleokeittio.fi Jos paleo, keittiö tai emäntä eivät ole sinulle ennestään tuttuja, niin raapustelin aiheesta myös pienen esittelytekstin. Vielä vähän listoja ja maalia uupuu uudistuneesta keittiöstä. Pieni pintaremontti siis jatkunee vielä jonkin aikaa. Toisaalta olo on mukavan kotoinen kun paikat ovat hieman rempallaan. Kyllähän sen jokainen tietää, kuinka näissä remonteissa tuppaa käymään; kaikki kerralla kuntoon tai ei koskaan! Mielelläni kuulen myös Sinusta, arvoisa vierailija! Sana on vapaa kommenttiosioissa ja yksityisemmin voi edelleen viestittää savumerkein. Kaikki palaute, mielipiteet, kehitysehdotukset, toiveet, tarinat ja terveiset ovat tervetulleita! Sinä olet tervetullut! Jouluna, joulun jälkeen ja ensi vuonna! =) Tykkää myös niin, että halkeet! Facebook on aina askeleen edellä ja sieltä löytyy myös paljon juttuja, joita ei keittiön seinälle mahdu. Kuten esimerkiksi tämä ajankohtainen valmentajan …

Paleoliittinen riisipuuro

Paleoliittinen riisipuuro äipän tapaan! Äiti pääsi todellakin yllättämään tarjoilemalla Itsenäisyyspäivän aterialla jälkiruoaksi perinteisen lehmänmaidon sijaan kookosmaitoon keitetyllä riisipuurolla. Ja se oli aivan älyttömän hyvää! Jotenkin kermaisempaa kuin perusriisari… Johtunee kookosmaidon suuremmasta rasvapitoisuudesta. Noniin, nyt moni varmasti miettii paleopipo tiukasti silmille vedettynä, että mikä ihmeen paleoliittinen riisipuuro?! Sehän on täysi mahdottomuus! Pelkkä ajatuskin on täysin absurdi. Sellaista ei vain ole olemassa! Kyllä kyllä, myönnän auliisti, että asiassa on näkökulmasta riippuen pieni tai ISO ristiriita. Tiukka paleototuus nimittäin on, että riisistä ei saa paleota keittämälläkään. Noh, täyspaleoistit viettäkööt edelleen joulunsa ilman älyttömän hyvää riisipuuroa. Me muut voimme kuitenkin valita vähemmän ongelmaisen kookosriisipuuron. Ja koska joulu on vain kerran vuodessa, niin mun paleofilosofiani kestää kyllä lautasellisen ihan perinteistäkin riisipuuroa. Mutta, jos voin valita, niin säästän itseni maidon haittavaikutuksilta ja valitsen ehdottomasti tämän (semi)paleoliittisen puuron. SEMIPALEOLIITTINEN RIISIPUURO ala ÄIPPÄ ~1 l vettä 2 dl puuroriisiä 4 dl kookosmaitoa sopivasti himalajansuolaa vaniljansiemeniä tangosta Kuumenna vesi kiehuvaksi. Mausta suolalla ja lisää riisit. Keitä niin kauan, kunnes vesi on imeytynyt riisiin. Tarkoittanee myös, että riisi on kypsää. Lisää tarvittaessa vettä, jos neste …

Ruusuiset joulukaalit

Kuinka ruoasta kuin ruoasta taiotaan jouluinen? No lisäämällä joukkoon tietysti piparkakku-maustetta tai tässä tapauksessa vain jouluista kanelia! En ole koskaan oppinut pitämään ruusukaalista. Kokeiltu on muutaman kerran kotioloissa ja pariin otteeseen ravintolassa, jossa mieluiten työnnän pienet kaalipallukat lautasen sivuun. Viime viikkoina ruusukaalit ovat hyppineet silmille useammassakin eri yhteydessä, mutta muistaakseni viimeisen sysäyksen ja inspiraation tarjosi Luolalaboratorion facebook -sivu. Hetken aikaa googlettelin läpi erilaisia ruusukaalireseptejä. Päädyin lopulta Kauneus & Terveys -lehden sivuille, josta löytyi tämä, hieman hullulta kuulostava resepti. Ruusukaalia ja kanelia… whaaaat?! Oli ihan pakko kokeilla. Ja kuten jo ehdinkin UP:n fb -sivulla toteamaan, niin tästä tulisi joko hirmu hyvää tai tosi pahaa. Hieman muokkasin reseptiä paleon suuntaan ja hyväähän siitä tuli =) Aina välillä kannattaa törkkiä itseään tuttujen ympyröiden ulkopuolelle, sinne muodikkaalle epämukavuusalueelle. Joku kaunis päivä yllätys saattaa olla positiivinen! Mieltymykset ja makuaisti muuttuvat vuosien mittaan, entisestä inhokista saattaakin tulla hetken herkku. Nähty ja koettu! Monen monituista kertaa. Mun yksi lempisanonta kuuluu… ”Et tiedä, ellet kokeile.”. Ole rohkea ja kokeile! Ja jos et tällä kertaa tai heti ensi yrittämällä ihastunut, niin kokeile heti ensi vuonna uudelleen! JOULUISET RUUSUKAALIT ~1 1/2 300 …

Epäonniset bollerot

Piparibollerot ovat tämän joulun hitti – yhden keittiön hitti, hah hah! Olen ollut niin fiiliksissä näistä piparkakun makuisista pienistä pallukoista, että päätinpä tekaista sellaiset tänä vuonna kiitokseksi menneestä kaudesta valmennettaville ja muutamille muille arvostamilleni ihmisille. Korkeista fiilareista huolimatta lupaan, että tämä on viimeinen postaus piparibolleroista Paleokeittiöön! Tänä vuonna ;) Mikä kumma siinä on, että silloin, kun toivoisi kaiken menevän putkeen ja haluaisi onnistua enemmän kuin koskaan, niin homma menee ihan mönkään?! Olin pyöritellyt kokeilevia, mutta hyvinkin onnistuneita bolleroita jo moneen kertaan ennen näitä. Nyt taikina epäonnistui täysin! Maku ei ollut kohdallaan ja pallukoista tuli omaan makuun aivan liian sitkeitä ja kosteita. Näistä bolleroista oli piparkakkutaikina kaukana! Ja ainoa asia, jonka laiskuuttani tein toisin oli raaka-aineiden tuplaaminen. Samat asiat, eri määrät ja epäonnistunut lopputulos, jota yritin epätoivoisesti paikata pyörittelemällä kosteat bollerot kookoshiutaleissa ja mantelirouheessa. Tosin raaka-aineiden tuplaamisen seurauksena jouduin pyörittämään myös tehosekoitinta hieman enemmän kuin aiemmin, jotta sain kaikki ainekset sopivasti pienittyä ja sopivasti sekaisin. Voi mua ääliötä, manasin ja murjotin. Miksi piti taas olla nokkela ja tunkea kaikki samaan satsiin? Miksi en tehnyt kuten ennenkin …

Piparibollerot vol. 2

Ne aidot ja oikeat! Kyllä! Tuotekehittely tuotti tulosta, joten laitetaan nyt ensimmäisen adventti-sunnuntain kunniaksi jakoon vuoden 2013 virallinen piparibollero-ohje. Ennen kuin vuoden lopussa herään, että hei, joulu meni jo! Ja näistäkin on iloa vasta vuoden päästä. PIPARIBOLLEROT vol. 2 (~15 kpl) 2 dl saksanpähkinöitä 1 dl pehmeitä taateleita 1 dl luomurusinoita 2 rkl lucuma -jauhetta ~1 rkl vaahterasiirappia ~1 rkl CocoVin kookosöljyä reilu 2 tl piparkakkumaustetta sopivasti murskattuja manteleita tai mantelirouhetta hieman ceyloninkanelia hieman himalajansuolaa Murskaa mantelit karkeaksi rouheeksi veitsellä tai tehosekoittimessa. Jätä “mantelirouhe” hetkeksi sivuun odottelemaan. Surauta tehosekoittimessa saksanpähkinät, taatelit ja rusinat karkeaksi mömmöksi. Myös ”jauhot” voi lisätä jo tässä vaiheessa tai seuraavassa. Laita loput ainekset tehosekoittimeen ja pyöräytä taikinaksi. Tsekkaa maku, täydennä tarvittaessa tai kaavi taikina ulos blenderin purkista. Kannattaa kuitenkin muistaa, että piparinmaku syvenee ajan myötä ennen kuin lyö sekaan vielä sen kolmannen tai neljännen teelusikallisen piparkakkumaustetta ;) Sekoita joukkoon vielä mantelirouhe manuaalisesti ennen kuin aloitat pullanpyörityksen. Pehmennä taikina sormien välissä, pyöritä bolleroita, paina kuvioita tai survo suklaamuotteihin, kuten itse tällä kertaa tein. Anna maustua jääkaapissa ainakin parisen tuntia, mieluiten puolisen vuorokautta. Voitanee myös …

Piparibollerot vol. 1

Piparkakkupirtelö -postauksessa jo kerroin, kuinka itse piparkakut eivät tee emännälle tiukkaakaan, mutta se taikina! Se tekee! Jäinkin tuon postauksen jälkeen pohtimaan, että ehkä pelkkä piparkakun tuoksu ja maku eivät vielä riitä tyydyttämään tämän jouluisen herkun himoa. Ehkä osa salaisuutta piilee piparkakkutaikinan rakenteessa…? Siitä se sitten syntyi, ajatus piparkakkutaikinasta. Ilman jauhoja ja lisättyä sokeria ;) Ajatus vei viime keväisiin tunnelmiin, jolloin leipasin ensimmäisen (ja toistaiseksi ainoan ;)) raakakakkuni ever. Raakakakun pohjahan on tavallaan taikinaa. Tästä tämä testiluonteinen tuunaus sitten lähti! Ja tähän se tällä kertaa päätyi… PIPARIBOLLEROT vol. 1 (~15 kpl) 2 dl saksanpähkinöitä 2 dl pehmeitä taateleita 2 rkl raakakaakaojauhetta ~1 rkl CocoVin kookosöljyä 2 tl piparkakkumaustetta sopivasti murskattuja manteleita tai mantelirouhetta hieman ceyloninkanelia hieman himalajansuolaa Murskaa mantelit karkeaksi rouheeksi veitsellä tai tehosekoittimessa (varo, ettei mene jauhoksi). Jätä ”mantelirouhe” hetkeksi sivuun odottelemaan. Laita kaikki muut ainekset tehosekoittimeen ja pyöräytä melko kuivahkoksi taikinaksi. Taikina vetreytyy, kun siitä pyörittää pienen lihapullan kokoisia (ja näköisiä ;)) bolleroita lämpimien sormien välissä. Tsekkaa maku, täydennä tarvittaessa tai kaavi taikina ulos blenderin purkista. Sekoita joukkoon vielä mantelirouhe manuaalisesti ennen kuin aloitat pullanpyörityksen. Pyörittele taikinasta sopivan …

Tapsantanssit

…tanssittiin tänäkin vuonna jossain muualla kuin Paleokeittiössä. Tapaninpäivä toi tullessaan vihdoinkin jouluun kaipaamaani rauhaa. Päivä meni mukavasti kotosalla touhuillessa; purkaillessa lahjoja ja etsiessä niille sekä neljän kilon peuran kupeelle paikkaa pakkasessa, pitkällä pakkaslenkillä naapurin Sohvi Sopulin kanssa sekä tietysti lahjasuklaita tuhotessa. Ruoka ei maistunut. Suklaa maistui. Mutta se nyt maistuu emännälle aina. Oli joulu tai ei. Uusivuosi tosin alkakoon edes hetken aikaa lakkoillessa. Näihin kuviin, näihin tunnelmiin. Hyvästi joulu! Tervetuloa ensi vuonna uudelleen!     Uusivuosikin saa tulla! Olen valmis ja varustautunut. Jonkun vuoden tuloon. Vielä ei osaa varmuudella sanoa pidetäänkö pirskeet tänä, ensi vai sitä seuraavana vuonna. Aika näyttää ja sydän kertoo millä mielellä vuosi 2013 otetaan vastaan. Aikaa on! Vielä monen monituista päivää ja yhtä monta yötä =) P.S. Kyllä mä kuvasin myös Paleokeittiön kannalta merkittävimmät lahjat; ”kohta katkee kaalinpää” -veitsen, ”parasta peurasta” -paistomittarin, ”kaikki käyttöön” -nuolijan ja mustat ”paree ottaa varman päälle” -nahkahanskat. Oliko vika sitten kamerassa vai kuvaajassa, mutta pahasti blurrista kuvista ei ollut kellekään mitään iloa. Hautasin bittiavaruuteen. Amen.

Joulupäivä pöydässä

Näillä eväillä jaksettiin elää eilinen =) Parit eri savulohet ja kananmunat katkarapusalaatilla. Sillit lautasella. Kelpasi jollekin, ei mulle. Omat kalat lautasella. Lisukkeita…     …ja sinappikurkkusalaattia. Äipän itse imeltämä perunalaatikkokin maistui =) Menossa mukana myös laatikot lantusta ja bataatista. Kinkkua ja savukalkkunaa. Kinkku ei napannut, mutta kummitädin toimittamat savukalkkunat suoraan savustamosta pakkasin pöydästä mukaani. Tämä on ehdottomasti mun The Jouluruoka! Konjakkiset sinapitkin oli äippä väsännyt. Kyllä kotitehty sinappi aina kaupan valmiit voittaa! Emännän pääruokalautanen. Kalkkunalle kaveriksi mustaherukkahyytelöä. Kahvin kanssa puolikasta jouluhalkoa. Rommirusinalla. Oli siellä kahvipöydässä jotain muutakin, mutta en tohtinut vieraiden läsnäollessa taas heilua ympäri pöytää kamera kädessä. Nyt on sentään joulu! Toivottavasti Sinunkin joulusi on sujunut yltäkylläisissä merkeissä =)

Pientä joulun viettoa paikassa Klaus K, osa 3

    Hetken aikaa ehtii paneutua vielä joulua edeltäneeseen elämään ennen kuin laukkaan jälleen ruokapöytään. Viime yö meni pahoinvoidessa, joten saapi nähdä saanko tänään muruakaan jouluruokaa alas. Toistaiseksi olen ollut yököttävän yön jäljiltä paastolla. Mutta viime perjantaina ei paastosta ollut tietoakaan kun Klaus K:n ravintola Ilmatar tarjoili jouluisia jälkiruokiaan! Pakkohan sitä oli taas melkein kaikkea maistaa, edes vähäsen ;) Ennen makeita väliin pikkuisen juustoja. Viikunahilloke oli hyvää ja sopi mainiosti juustojen kaveriksi. Juustot sen sijaan olivat jo aikansa eläneitä; liian lämpimiä, päältä kellertäviä ja kuivuneita. Ja ihan kiva olisi ollut tietää mitä juustoja tuli maisteltua. Jotain sinihomeista ja jotain… muuta. Loppua kohden alkoi jo makuaisti sekoamaan kaikesta tykityksestä; liika on liikaa. Joojoo, oma moka, mutta minkä sitä ihminen luonnolleen voi kun seisovan eteen pääsee! ;) Söpö macaron-piparitalo ja tuima, puolenmetrin pukki valvoi jälkkäripöytää. Oishan sitä voinut pukkia vähän parrasta lipasta ;)     No sitten näitä kakkuja joka lähtöön! Kuvittelin suklaakakkua tai pekaanipiirakkaa suosikikseni, mutta voiton vei ehkä kuitenkin porkkanakakku. Itse asiassa vatsa huusi tässä vaiheessa iltaa hoosiannaa, ja kuten mainitsin, niin makuaisti taisi olla …

Jouluaaton tunnelmia

Jouluaatto oli tänä vuonna sikäli erikoinen, että sain kutsun aatoksi joulupäivälliselle vieraaseen kotiin, vieraiden ihmisten luokse. Otin kutsun vastaan, vaikka vähän jänskätti. Kameraa en tohtinut kuitenkaan ottaa mukaan. Se olisi ollut epäkohteliasta. Kyseessä oli kuitenkin vanhempi pariskunta. Tarjoilut sujuivat suomalaisia jouluperinteitä noudattaen; kinkku ja laatikot, kotitehty sinappi ja mustaherukkahyytelö, kahvi, tortut ja piparit. Kaikkea söin, vaikka en olekaan mikään erityinen jouluruoan ystävä. Ehkä erikoisin uusi juttu oli maksalaatikko kera kotitekoisen omenahillon. Hyvää oli, vaikka yhdistelmä aluksi kummastuttikin. Aina oppii jotain uutta =)    Myöhäisilta sujui totutummin vanhempieni luona lähinnä kahvittelun ja pakettien merkeissä. Paleokeittiön kannalta merkittävimmät saamani lahjat olivat nuolija, digitaalinen paistomittari, toivomani kokkiveitsi sekä muutamat joulunpunaiset Taika -astiat <3. Postauksen kuvat ovat siis äipän ja isukin luota. Niin, ja sainhan mä vielä suklaarasioita ihan vaan nelin kappalein. Ei pääse emäntä vahingossakaan kutistumaan! Kaksi 70%:sta ja simpukkasuklaat kelpuutin mukaani kotio. Fazerin sinisen konvehtirasian jätin varuiksi äipälle =D