Joulurauha on julistettu ja joulun vietto lienee jo täydessä vauhdissa useimmissa suomalaisten kodeissa. Itse aloitan joulun virallisen osuuden vasta huomenna, tai oikeastaan myöhään tänään illalla, joten nyt on hyvää aikaa muistella viime viikkoista pikkujoulua. Perinteisesti suuntasin pääkaupunkiin ja mihinkäs sitä emäntä muualle kuin hyvän ruoan pariin!

Tänä vuonna Klaus K:n American Christmas Grill sai jäädä kun suuntasimme minun toiveestani ensin etkoille Johan & Nyströmille ja sieltä muutaman mutkan kautta varsinaiselle pikkujouludinnerille seuralaisen valitsemaan ravintola Groteskiin.

Johan & Nyströmin oli ehdottomasti nappivalinta! Jos et ole vielä vieraillut kyseisessä Kanavarannan kahvilassa, niin mene ihmeessä! Tunnelma oli ihanan leppoisa, juuri sopiva hetken rauhoittumiseen kaiken jouluhässäkän keskellä.

Valitettavasti valaistus annosten valokuvaukseen oli äärimmäisen huono, enkä muutenkaan viitsinyt julkkisseurassa istuessa hirveästi heilua kameran kanssa pilaamassa muiden joulutunnelmaa. Joten nyt on tyytyminen kakkukuvien sijaan vain näihin muutamaan tunnelmakuvaan.

Johan & Nystömin raakakakut olivat aivan mahtavia! Raakakakut yleensä on! Täyteläisiä, maistuvia ja täyttäviä. Valitsimme omat kakut, mutta söimme ne lopulta puoliksi. Lautaselle valikoitui monesta hyvästä vaihtoehdosta pitkän pähkimisen jälkeen tiramisua ja viikuna-suklaakakkua. Kyytipoikana kahveet.

Jos jostain pitäisi nipottaa, niin nipotan kahvikermasta. Kuten aika monessa muussakin kahvilassa. Ymmärrän, ettei ABC:ltä löydy kookosmaitoa tai -kermaa, mutta täältä olisin kuvitellut voivani sitä saada. No en saanut.. en edes täyskermaa vaan täysmaitoa. Jotain soijapohjaista olisi myös löytynyt. Ehkä se on se perusvegaanin vaihtoehto. Mutta ei tämä homma kahvikermasta jää kiinni! Menen kyllä heti uudelleen, kun joku kaunis päivä jälleen eksyn Ytimeen. Miksi meillä maalla ei ole tällaisia ihania kahviloita?! Koska maalaiset juovat kahvinsa ABC:llä. Siksi.

Kahvilasta matka jatkui masut täynnä raakakakkua pikaiselle visiitille muiden turistien sekaan Senaatintorin Tuomaan markkinoille.

Ja sieltä edelleen lumettomana melko synkeälle Esplanadille. Edes jouluvalot eivät onnistuneet piristämään Espaa mustan talven pimeydessä.

Stockmann ei sen sijaan pettänyt tänäkään vuonna! Ihan mahtavia nämä Stockan talviset maisemat näyteikkunoissa. Hurjan hienoa työtä, jota täytyy vuosi toisensa jälkeen arvostaa. Lapset talloivat innoissaan varpaille useammin kuin kerran tai kaksi, mutta who cares?! Sekaan oli päästävä. Onneksi muita ihastelijoita kaksi päätä pidempänä onnistui pehmoeläinten ihasteleminen melko vaivatta =D

Pesukarhuperhekin valmistutui jo hyvissä ajoin jouluun.

Ja tätä kuppikakkuleipomoa oli aivan mahdoton ohittaa! Vaikka maistiaisia ei oravilta irronnutkaan =D

Myös legolandia oli kaikkine yksityiskohtineen aivan huikea!

Kaupukikierroksen jälkeen odotti päivän kohokohta, Groteskin hämyinen ravintolasali, joka alkoi vähitellen täyttyä ikävän äänekkäistä pikkujouluseurueista ja muista ruokailijoista.

Valitsimme listalta kuuden ruokalajin keittiömestarin yllätysmenun viinipaketilla. Jos jollekin on käsite viinipaketti epäselvä, niin selvennettäköön, että ravintola oli valinnut valmiiksi kuhunkin ruokalajiin sopivan viinin. Eipä tarvinnut juotavia pähkiä ja tuli myös maisteltua sellaisia viinejä, joita itse tuskin olisin osannut valita. Kokemuksena viinipaketti oli hieno, mutta itselleni sikäli hieman turha, että kuusi, vaikkakin pientä lasia viiniä on mulle aivan liikaa. Kolmannen ruokalajin jälkeen jouduin pyytämään tarjoilijalta pientä paussia tarjoiluun, jotta ilta ei olisi päättynyt ikävästi =D. En myöskään syttynyt loppupään makeista viineistä. Kaikkea maistoin, mutta useampi lasillinen päätyi lopulta seuralaisen kumottavaksi.

Sen sijaan yllätysmenuta suosittelen lämpimästi. Ainakin Groteskissa kaikki annokset olivat hyviä ja eteen tuli sellaisia ruokia, joita en missään tapauksessa olisi itse valinnut. Avartavaa! Uusia makuelämyksiä ja jopa pientä itsensä ylittämistä ;). Annoskoot olivat sopivia; ei tullut ähkyä, mutta ei myöskään tarvinnut koukata Mäkkärin kautta illalla kotio.

Ensimmäisenä alkuruokana tarjoiltiin fenkolikeittoa lohichevichellä, viininä saksalaista rosèta. Olisikohan ollut Spätburgunderia? Keitto maistui, vaikka olikin ehkä hieman turhan sitruksinen. Fenkolia en olisi osannut keitosta poimia, ellen olisi tiennyt sitä siellä olevan. Siitäkin huolimatta, että olin vasta pari päivää aikaisemmin kokkaillut fenkoli-porkkanahöystöä kotona.

Toinen alkuruoka sai niskakarvani hippasen kohoamaan =D. Tarjolla oli nimittäin bliniä mateenmädillä ja mäti on yksi niistä ruokalajeista, joita pyrin välttämään. En tiedä onko mädin koostumus hieman ällöttävää vai vain ajatus siitä, että suuni on täynnä kalanmunia. Mutta joka murun söin! Strategiana ”ei mitään yksin vaan kaikki yhdessä”. Viininä aterian kyljessä tarjoiltiin kuivaa saksalaista, Karl Schaeferin rieslingiä.

Alkuruokien jälkeen varsinaisten pääruokien kimppuun! Ensimmäinen pääruoka oli hiillostettua siikaa, ohrattoa ja pikkelöityjä suppilovahveroita. Jälleen lautasella oli jotain, jota en vapaaehtoisesti valitsisi. Sienet ovat nimittäin myös ällötyslistalla. Sienikeitto vielä menee, mutta sienet sieninä ovat jo vähän kyseenalaisia. Mutta nämä pikkelöidyt vahverot maistuivat kyllä! Uskallan ottaa toistekin =)

Siian kanssa tarjoiltiin koko illan lemppariviiniksi noussutta, sitruksista ranskalaista Sancerre La Gravelièrea. Tämä viini täytyy pistää muistiin. Alkosta sitä ei näyttäisi valitettavasti ainakaan hyllytavarana saavan…

Toisen pääruoan myötä päästiin viimein varsinaisen lihan kimppuun! Lautasella oli herkkuani karitsaa kahdella tapaa. Karitsan ylikypsä niska oli aivan suussasulavan loistavaa! Paahtopaisti ei iskenyt yhtä lujaa. Mun puolesta koko annos olisi voinut olla niskasta. Kylkiäisenä perunatryffelipyrettä ja dijon -kastiketta.

Viinikin vaihtui viimein valkoisesta punaiseen. Joskin tämä itävaltalainen Zweigelt ei niin kovin ollut omaan makuun, vaikka punaviineistä pidän ehdottomasti enemmän kuin valkoisista. Lasin sisältö taisi loppujen lopuksi päätyä aika pitkälti seuralaisen suuhun.

Tähän väliin tulikin sitten pidempi breikki, jota toivoin jo ennen toista pääruokaa. Jossain kohtaa tiedonkulku ilmeisesti petti, joten karitsat olivat edessä aiottua aiemmin. Eikä siinä mitään, karitsat mahtuivat hyvin kupuun kyllä, mutta se viini ei tässä vaiheessa enää uponnut yhtä hyvin =D

Myös juustolautanen oli ehkä yksi parhaimmista koskaan! Lautaselta löytyi camembetiä(?) karamellisoitujen pähkinöiden kera, appenzelleria pähkinäleivällä ja sinihomejuustoa viikunahillokkeella. Kaikki hyviä juustoja ja vielä parempia yhdistelmiä. Yhdistelmistä suosikiksi nousi camembert ja karamellisoidut pähkinät, mutta viikunahilloa olisin voinut syödä vaikka kuinka paljon! Aivan loistavaa ja ilmeisesti itsetehtyä. Sopi kuitenkin mielestäni paremmin valko- kuin sinihomejuuston kaveriksi. Toivottavasti nämä juustot nyt menivät näin… täytyy myöntää, että en tässä kohtaa ollut ehkä enää kaikkein skarpeimmillani =D

Juustojen kanssa tarjoiltiin 17%:sta konjakilla väkevöityä viiniä, joka oli itselleni waaaayyy too much! Aivan liian väkevää siis.

Keittimestarin viimeinen yllätys oli silminsyötävä jälkiruoka; mantelikakkua, luumusorbettia(?) , marinoituja luumuja ja valkosuklaamoussea. Mantelikakku oli hieman vaisu ja luumut olisivat voineet olla pehmeämpiäkin. Annoksen parasta tarjontaa oli ehdottomasti raikas sorbetti. Makean Sauternes -jälkiruokaviini skippasin ja kippasin miltei kokonaan seuralaisen lasiin.

Mutta ei kuutta ilman seitsemättä! Emme kumpikaan olleet vielä saaneet tarpeeksi kakkua päivään, joten tilasimme vielä puoliksi suklaabrownieta kera hillottujen kirsikoiden ja kirsikkajäätelön. Ehdottomasti parempaa kuin mantelikakku, mutta ei silti vetänyt vertoja Johan & Nyströmin raakakakuille ;)

Siinäpä ne, pikkujoulut mun makuun! Ensi vuonna uudelleen, Groteskiin ja jonnekin muualle =)

City -käytävä toivotti vielä hyvää joulua ja niin teen minäkin! Parasta joulua ystävät! Nauttikaa näistä päivistä kukin tavallanne, sillä kohta ne ovat taas ohitse =)