All posts tagged: porkkana

Hurom mehupuristin | paleokeittio.fi

Hurmaava Hurom

EDIT 23.11.15: Hurmuri is back! Hurom -mehupuristin jälleen Paleokaupasta kampanjahintaan 21.12.15 saakka. Ehkä kannattaa vinkata myös joulupukille ;). Tsekkaa myös #kaamoksenkaatoon #juosateenkaari #mehuviikot Paleokeittiön facessa ja instassa. Uusia mehuidiksiä pukkaa! Siitä on nyt 10 päivää vailla kokonainen vuosi kun Hurmuri tuli Paleokeittiöön. Olin silloin onnesta soikeana ja ihastuksesta mykkänä! Olen edelleen! Hurmuri muutti elämäni ja tämä suhde on pysynyt voimissaan jo miltei vuoden päivät. Eikä suhteen laimenemisesta ole tietoakaan! Emme tosin enää puuhastele yhdessä kaksi kertaa päivässä, mutta vähintäänkin kaksi kertaa viikossa vähän pidemmin kerralla. Hurmuri on siis Huromin mehupuristin mallia HE-DBF04. Olin vihjaissut siitä joulupukille ajoissa syksyllä ja sen jälkeen unohtanut koko asian. Mutta niin se vaan pukki muisti yhdellä parhaimmista joululahjoista ikinä! Kiitos pukin muistuttamisesta kuuluu vanhemmilleni. Kiitos äiti ja iskä! <3 Miksi Hurmuri on mielestäni yksi parhaimmista joululahjoista? Siksi, että sille on ollut käyttöä. Alkuihastuksen jälkeenkin. Tiedättehän, kuinka sitä on aina uusista vempaimista innoissaan ja sitten käy herkästi vähän niin kuin vuoden alun salikorteille; innostus laimenee ja kortti jää käyttämättä. Hurmurin kohdalla näin ei ole käynyt. Ja tietysti se on ollut yksi parhaimmista lahjoista …

Pakkaspäivän sosekeitto

Porkkanasosekeitosta onkin tässä talven mittaan nautiskeltu jo muutamia kertoja. Aina yhtä hyvää, aina yhtä helppoa. Ja oikeilla mausteilla jälleen aivan mainio talvinen ruoka. Lämmittää, lämmittää! Hieman muokatun kukkakaalirisoton (päivitetty versio facebookissa) ohella porkkanakeitto on se ruoka, jolla aion kolmen päivän mehupaaston (kananmunalla ;)) tänään päättää. Vihdoinkin takaisin niin kaipaamani kiinteän ruoan pariin. Vaikka mehupaasto alkoi päivien myötä sujua aina vaan paremmin, niin kyllä hampaat ovat koko ajan kaivanneet jotain pureskeltavaa. Sitä varten ihmisellä hampaat on! Porkkanakeitossa ei vielä kauheasti pureskeltavaa riitä, mutta jotain mehua vahvempaa suutuntumaa sentään. Lempeä siirtymä lienee kuitenkin paikallaan. Ei nyt heti viitsi pistää vatsaa ja sisäelimiä täysillä töihin. Eivät ehkä tykkää ;) Porkkanakeitto on monen muun sosekeiton ohella ihan lemppariruokaa. Syy siihen, miksi en useammin kokkaa keittoja löytyy kuitenkin proteiinista. Sitä kun ei tästä sopasta löydy. Enkä ole vielä keksinyt mitään hirveän hyvää proteiinilisää sosekeiton kylkiäisiksi. Feissarissa vinkkiä huutelin ja sieltä nousikin pekoni varteenotettavaksi vaihtoehdoksi. Harmi vaan, ettei kaupasta löytynyt sellaista pekonia, jota olisin lautaselleni kelpuuttanut. Tehkää nyt joku kunnon pekonia vailla kaikenmoista sontaa! Jokaisella on todennäköisesti oma, hyväksi todettu variaatio porkkanasosekeitosta. Tämä …

Talvinen porkkana-fenkolilisuke

”Niin mut… mitä mä syön sen lihan kanssa?” Siinäpä ehkä kolmanneksi yleisin kysymys, joka putkahtaa valmennettavien suusta heti näiden ”Enks mä saa enää koskaan syödä pizzaa???” ja ”No mitä mä sit syön aamiaiseksi jos en leipää, jogurttia tai muroja?” jälkeen. Ja kun vastaus on, että kasviksia, niin epäuskoinen ilme naamalla sen kun kasvaa. Hetken pohdintaa ja oivallus:”Niin just, sähän sen sanoit, vähän jäävuorisalaattia, tomaattia ja kurkkua!”. Pari salaatinlehdykkää, yksi lohkottu tomaatti ja kolmen sentin pala kurkkua päivän molemmilla aterioilla päivästä toiseen. Ei ihme, että kasvikset eivät maistu. Etenkään näin talvella, kun ne eivät ihan oikeasti maistu sen enempää tomaatille kuin kurkullekaan. Öh… meillä Suomessa ei tosiaan saa kaupasta muita kasviksia kuin noita edellä mainittuja kolmea. Kannattaa suunnata oikein ajan kanssa sinne hevi -osastolle ja avata silmät. Ja muuttaa omaa ostospolkua hieman sivummalle siitä punnituslaitteen kyljestä. Näkyykö mitään muuta kuin tomaattia ja kurkkua?! ;) No mutta, tässäpä yksi Torkkuja ja nokkosia -blogin inspiroima, helppo, melko nopea ja äärettömän maukas talvinen kasvislisuke. Päätähtinä loistavat verraton makupari; tuttu porkkana ja ehkä hieman eksoottisempi fenkoli. TALVINEN PORKKANA-FENKOLILISUKE 4 porkkanaa 1 fenkoli …

Nousee päivä, laskee päivä

Vaikka nyt jo aurinko on muutamina päivinä näyttäytynyt oikein kivasti, niin vielä viime viikolla elettiin aikaa, jolloin päivä ei sen enempää noussut kuin laskenutkaan. Pimeää, hämärää, pimeää vuorotellen aamusta iltaan. Kyllähän siinä kirkasvalolampun kelmeästä loimusta huolimatta alkaa mieli vähitellen madaltua… Mutta jos ei aurinkoa löydy taivaalta, niin on sellainen parasta taikoa jostain esiin! Johan virkistyy mieli ja kehokin painaa tykkää -nappulaa. Eipä siinä muuta kuin aamulla auringonnousua ja illalla auringonlaskua lasiin. Kyllä näillä eväillä yksi pimeä talvi selätetään! =) Mulla on jo ihan hirmu monta lempparimehua, mutta nämä kaksi ovat ehdottomasti kärkikahinoissa mukana! SUNRISE ON THE TABLE 1 annos 1 appelsiini 2-3 porkkanaa ~50 g tyrnimarjoja (pakaste) hippu himalajansuolaa Kuori ja pilko appelsiinit sekä porkkanat. Tyrkkää jäisten tyrnimarjojen kera puristimeen. Nauti viileästä, mutta virkistävästä auringonnoususta =) Tyrnimarjoista täytyy jälleen kerran kiittää valmennettaviani, jotka toivat näitä ”ihmemarjoja” syksyllä tiluksiltaan Ahvenanmaan saaristosta. Kirpakka, mutta aivan mainio marja, joka piristää kivasti appelsiinin ja porkkanan makeutta. On myös ilo silmälle ja ennen kaikkea keholle. ”The holy fruit of the Himalayas” suoraan Suomesta tosin. Tämä supermarja sisältää ihan kaikkea mitä …

Avokadopasta goes paleo

En tiedä, onko mistään reseptistä koskaan ikinä kohkattu yhtä paljon kuin avokadopastasta! Viime viikolla (vai oliko se jo sitä edellisellä?) avokadopasta rantautui jookostakookosta.comin ansiosta viimein myös PaleoKeittiöön. Samoilla raaka-aineilla ja ohjeilla mentiin. Melkein loppuun saakka. AVOKADOTAHNA 2 kypsää avokadoa 1 valkosipulinkynsi 1/2-1 chilipaprika 1 limetti (mehu) sopivasti Pecorino romano -juustoa reilu loraus oliiviöljyä yhtä sopivasti tuoretta basilikaa mausteeksi suolaa ja mustapippurirouhetta Ruuduta avokadon puolikkaat veitsellä kuoriinsa ja kaavi palat lusikalla kippoon. Pilko chilipaprika (poista siemenet!) ja valkosipuli silpuksi. Purista limetistä mehut pihalle ja lisää muiden seuraksi. Silpu joukkoon myös basilika. Lorauta sekaan oliiviöljyä, suolat ja pippurit. Raasta mukaan vielä lampaanmaidosta valmistettu Pecorino romano-juusto. Sekoita ja jätä maustumaan siksi aikaa, kun valmistat ”pastan”. Uuuuuuh… I hate paleoiminen, joten korvataanpa ”pasta” vaikka kasvisloiroilla. Tai suikaleilla. Tai jollain muulla yhtä kuvaavalla nimityksellä. Älä edes kuvittele, että tämä on pastaa. Kun se ei ole. Pasta on vettä ja vehnäjauhoja. Tämä on porkkanaa ja kesäkurpitsaa. Eroa löytyy kuin yöllä ja päivällä. Auringolla ja kuulla. Maalla ja merellä. SUIKALOIDUT KASVIKSET 2 kesäkurpitsaa 2-3 porkkanaa paistamiseen voita tai kookosöljyä Suikaloi kasvikset kuorimaveitsellä …

Porkkana kohtaa parsakaalin

Kevät toi, kevät toi pork-ka-nan! Ja parsakaalin. Hieno kasvis, mutta jos olet joskus vetänyt tonnikala- tai parsakaaliöverit, niin tiedät, etteivät nämä kaverit hetkeen viihdy lautasella. Parsakaali lienee pysynyt riittävän kauan pois nenän edestä, kun se näin kevään korvalla alkoi taas maistumaan. Muutenkin tämä kevät on kummallista aikaa; mieliteot muuttuvat ja keho kaipaa tonneittain tuoreita kasvikunnan edustajia. Ja kyllä, mun keho todellakin puhuu mulle! Muustakin kuin suklaasta ;) Toivon, että jokainen saisi kohdallaan kokea sen hienon tunteen, kun keho kertoo mitä se on vailla. Tai mistä tuli vedettyä överit ;) Porkkana ja parsakaali joutuivat siis samaan kattilaan. Kasari olisi varmaankin ollut paras vaihtoehto, mutta isompi kattilakin toimi hyvin. Paremmin kuin mun halpis vinksinvonksin kasari…. PARSAKAALI-PORKKANAHÖYSTÖ 3 annosta (bongattu alkujaan Valion sivuilta =O) ~400 g parsakaalia ~300 g porkkanoita ~50 g meijerivoita 1/2 dl vettä himalajansuolaa Provencen yrttimaustetta tuoretta persiljaa Tikuta porkkanat ja parsakaalin varsiosat. Pilko kukinnot sopivan pieniksi paloiksi. Sulata voi laakeassa kattilassa, lisää parskaali- ja porkkanatikut kattilaan ja kuullota keskilämmöllä kymmenisen minuuttia. Lisää kattilaan tilkka vettä ja parsakaalikukinnot. Peitä kannella ja anna hautua sopivan kypsiksi. …

Hetken lemppari

Ihan pikapikaa tulin kirjaamaan tämän hetken lempparipirtelön ja aamunaloituksen ainekset ylös. Hiukan saattaa jääkaapin sisällön mukaan pirtelön väri vaihdella keltaisen, oranssin ja vihreän välillä, mutta perusta on ja pysyy! Ja se perusta löytyy Aamuauringosta, joka on saanut vakiovieraiksi myös inkiväärin, persiljan ja varsisellerin. Tänään mukana vierailevana tähtenä myös pinaatti! TERÄSTETTY AAMUAURINKO puolikas verigreippi 1 appelsiini 1 keskikokoinen luomuporkkana 1 isohko sellerinvarsi kourallinen babypinaattia sitruunaviipale pala tuoretta inkivääriä tukko persiljaa hieman himalajansuolaa notkistamiseen 2-2,5 dl vettä maun mukaan (1 tl zeoliittisavea) Ainekset sopivasti pilkottuna pirtelökoneeseen, lasiin ja kurkusta alas. Hitaasti. Nautiskellen. Koko 6-8 dl kerralla. Ja keho kiittää! <3 P.S. Eikö selleri maistu? No ei maistu, ei, kun sen tyrkkää Aamuaurinkoa terästämään! Vinkki kaikille sellerihaterseille; piilota sellerinvarsi Aamuaurinkoon, niin et huomaakaan nauttivasi tätä suuresti terveysvaikutteista vihannesta. Myös persilja on ihan must! Tiedät, kun kokeilet ;)

Aamuaurinko

Keväinen aamuaurinko leikkii kissaruohossa ja loistaa pirtelömukissa. Näillä eväillä päivästä ei voi tulla muuta kuin aurinkoinen! Mukissa viime viikon aamusuosikki, sitrus-porkkanapirtelö. Vain persilja puuttuu. Mutta jos sitä kaapista löytyy, niin kannattaa ehdottomasti tuikkaista tuppo vihreää mukaan. AAMUN AURINKOINEN SITRUS-PORKKANAPIRTELÖ puolikas verigreippi yksi appelsiini yksi isohko porkkana tai pari pienempää sitruunaviipale hieman himalajansuolaa notkistamiseen 1-2 dl vettä maun mukaan (tukko tuoretta persiljaa) Ainekset tehosekoittimeen ja sileäksi. Suu hymyyn loppupäiväksi! =)

Pullot punaista

Nämä kaverit ja hippunen himalajaa pääsivät tänään Jamien hellään huomaan. Tuloksena reilut kuusi desiä punaista parhautta pulloissa. Kiitos illan punaisesta ”rypälemehusta” ei kuulu Jamielle vaan eräälle rakkaalle valmennettavalle, joka tietää millä valmentajaa kannattaa lahjoa ;)