Se tunne, että nyt ei enää yhtään tätä! Se iskee silloin tällöin viherpirtelön tai kaalien kanssa, mutta harvemmin lihan läheisyydessä. Nyt kuitenkin pääsi näin käymään. Kun olin syönyt kolme päivää lammasta ja neljä päivää peuraa (tulossa!), niin iski totaalistoppi. Ei enää minkäänlaista lihaa tähän kroppaan, kiitos! Tunne oli hieman yllättävä ihmiselle, joka on tottunut huutamaan ”Lisää lihaa!”. Analyysissani päädyin tulokseen, että lammas ja etenkin riistaliha ovat kaiketi sen verran intensiivisiä, että niitä ei ehkä ole hyvä vedellä päivä toisensa jälkeen. Vaikka hyviä olisivatkin. Olenko ainoa lihakammoon sairastunut? Lihan tilalle oli keksittävä jotain muuta, mielellään jotain hyvin helppoa ja sellaista, joka ei vaatisi markettireissua. Koska ei todellakaan huvittanut lähteä perjantaina markettiin marhaamaan… Lopulta päädyin noutamaan vain pari limettiä ja chilipalkoa lähikaupasta. Kananmunia, avokadoa, valkosipulia ja oliiviöljyä löytyy kotivarastolta melkeinpä aina. Samoin tuoretta persiljaa, johon olen ilmeisesti koukussa aina vaan. Pecorinon jäänteetkin makasivat vielä jääkaapissa puolentoista kuukauden takaa. Näitä jäänteitä olisi saanut olla hieman enemmänkin… Ja nyt kotikolosta löytyi poikkeuksellisesti jopa paketti riisivermicelliä, jonka olin jossain vaiheessa varuiksi ostanut, kun sellainen sattui vahingossa vastaan tulemaan. Vaikka niin …