Kuukausi: syyskuu 2011

Viikko TehoPaleolla

Olen ollut nyt viikon TehoPaleolla. Ei ole ollut helppoa. Eikä vaikeaa. Fiilistä on hieman vaikea kuvailla. Asiaan ei liity mitään suuria tunteita. Olo ja ajatukset ruoan suhteen ovat neutraalit. Kohdallani ei ole kyse mistään suurista muutoksista. Vain pientä siistimistä. Sitä paitsi, olen tehnyt tämän ennenkin. Ja pidempään kuin kuukauden verran. Harjoitus tekee mestarin ;) Käytännössä olen jättänyt ruokavaliosta pois satunnaisesti käyttämäni maitotuotteet (pastöroimattomat juustot, kahvikerma, voi, smetana, turkkilainen jogurtti), treenin jälkeiset riisikakut ja kaupan tumman suklaan. En ole myöskään käyttänyt mitään makeuttajia, edes luonnollisia. Muutama ”vahinko” on käynyt. Joko vahingossa tai tarkoituksella. Söin pois jääkaapissa majailleen pekonin. Ei paras valinta, mutta ei huonoinkaan (teollinen lihavalmiste, joka sisältää mm. glukoosia). Maanantai -aamuna nautin aamukahvin kahvilassa. Joukkoon lurahti vanhasta tottumuksesta kermaa. Olin kipeästi kahvin tarpeessa, enkä viitsinyt jättää 3 euron kahvia juomatta. Ja eilen oli aivan pakko maistaa teelusikan kärjellinen iHerbistä saapunutta Roayl Jelly -raakahunajaa (sis. myös siitepölyä, propolista, ginsengiä) =) Lauantaina teki mieli jotain ”pientä”. Tein pienen erän raakasuklaata. Pähkinöin, vaniljalla ja kaakaorouheella maustettua. Mukana myös lusikallinen lucumaa, joka ei varsinaisesti ole ei-sallittujen listalla, mutta jonka …

Päivän lähiruokaa

Eilisen illallisteemaksi nousi aivan vahingossa eksoottinen lähiruoka. Paikallisista vesistä kalastettua kuhafilettä. Ja niin ikään paikallisista metsistä poimittuja puolukoita =) Luolalaboratorion innoittamana kävin jo toista kertaa parin päivän sisään kalastelemassa Cittarin kalatiskiltä ahvenfileitä. En onnistunut vieläkään. Ahvenfileiden sijaan päädyin kuhaan. Ihan vaan siitä syystä, että se oli kirkkonummelaista. Paistoin fileen pikaisesti pannulla, maustoin merisuolalla, valkopippurilla ja sitruunamehulla. Ja söin. Kaverina lauantaina valmistettua provencale -maustettua kukkakaali-parsakaalipyrettä (ilman voita, mausteena persiljan sijaan provencen yrtit ja mustapippuri). Eksotiikkaa avokadon muodossa. Jälkkäriksi isukilta poimimiani tuoreita, kirkkonummelaisia puolukoita. Ripaus happamuutta tasapainottavaa makeaa eksotiikkaa kookoskermasta. Yksinkertaista, nopeaa ja maukasta. Edelleen. Tänään luvassa sama kattaus. Mitä sitä hyvää joka päivä vaihtamaan!

Ohi syyskuun

Lauantaina super-upea ilma! Lähdin haistelemaan syksyisiä tuulia. Löysin vain loppukesäisiä. Kunnes astuin metsän uumeniin. Sienimetsään. Mä en pidä sienistä. Missään muodossa. En lautasella. Enkä metsässä. Vaikka muutamat pekoniin käärityt, grillatut herkkusienet olenkin syönyt. Metsässä ei tähän aikaan vuodesta voi sieniltä välttyä. Joka paikka täynnä mitä kummallisempia, limaisia, mädäntyviä, haisevia (?) hattupäitä. En lähtenyt sienimetsään tarkoituksessa, jossa useimmat sinne syksyllä eksyvät. Mulla oli missio. Missiona oli ikuistaa täydellinen valkopilkkuinen punahattu. Sen löytämiseen kului parisen tuntia. Sen ainokaisen. Joka sekään ei ollut täydellinen. Olin jo jättämässä leikin kesken. Luovuttamassa ja suuntaamassa kotia kohti kameran muistikortti täynnä kaikenlaisia sieniä, joiden nimistä tai syömäkelpoisuudesta mulla ei ole hajuakaan. Siinä se sitten koreili koko komeudessaan. Keskellä ei mitään. Yksin. Sieniretken ainoa kärpässieni. Missio täytetty. Miksi etsin juuri pahamaineista valkoheltta punahattua? Syy on yksinkertainen. Esteettinen. Koska kärpässieni on mielestäni ainoa kaunis sieni. Eikä sitä tarvitse syödä. Ihan parasta. Sieniterapiaa =) P.S. Klikkaamalla sienet suuremmiksi!

More muusi

Jos kevät ja kesä tuovat tullessaan tuoreet salaatit, niin syksy näyttää olevan Paleokeittiössä soseiden kulta-aikaa. Tällä kertaa vuorossa oli bataattimuusi. Ihan kiva, mutta liian tuhtia ja makeaa mun makuun. Harvemmin tulee haksahdettua. Kaipaisi varmaankin jonkun kaverin seuralaiseksi. Ehkä nauriin? Pelkällä bataatilla kuitenkin mentiin tällä kertaa. Valmistusprosessi ja -aineet muutoin samaa settiä kukkakaalipyreen kanssa. Bataattisose (4 annosta) ~700 g bataattia 1 punasipuli notkistamiseen kookoskermaa/-maitoa (nokare meijerivoita) mausteeksi tuoretta persiljaa, merisuolaa ja mustapippurirouhetta Keitä kuoritut, paloitellut bataatit ja sipulit pehmeiksi. Soseuta sauvasekoittimella. Notkista kookoskermalla/-maidolla (ja voinokareella). Lisää muut mausteet paitsi persiljasilppu ja soseuta sileäksi. Sekoita lopuksi joukkoon persilja. Seurana ”super-upeet”. Näin vaihteeksi ;)

Menneen päivän lounas

Löytyi kuva-arkistoista lauantain lounas. Onpa nättiä! Not! Noh, tuttua ainakin ;). Taidan tänään korvata lihapullat pekonilla. Ei ihan parasta TehoPaleota, mutta saa nyt paremman puutteessa kelvata. Ja joo, klo on 15:08 enkä ole vielä nauttinut lounasta. Kohta puoliin… jotta jaksaa illan työt ja treenit. Aamupalalla olen pärjännyt; puoli pulloa ”deittejä Jamien kanssa”, EB viherjuoma heralla ja BCAA:lla terästettynä, puolikas avokado ja pieni kourallinen pähkinöitä. Ravintolisiä unohtamatta ;)

Kukkiksen kanssa ”super-upeet”

Tämä postaus on odottanut vuoroaan forever and ever, joten tuupataan se nyt vihdoin pihalle! Pariin otteeseen olen syksyn mittaan ilhaduttanut illallisiani kukkakaalimuusilla. Tai virallisemmin pyreellä. Kerran tuoreista kukkakaaleista valmistettuna ja toisella pakasteista, koska kaupan kukkakaalitarjonta oli tuolloin kerrassaan surkea, kun olin päättänyt tätä helppoa herkkua valmistaa. Perusohjetta on helppo varioida erilaisin kasviksin. Pakasteversio syntyikin puhtaan kukkakaalipussin (450 g) ja kukkakaali-parsakaali-porkkana -pussin (450 g) sekoituksena. Erityisesti parsakaali sopii hyvin kukkiksen kaveriksi. Kukkakaalipyre (3-4 annosta) Näillä tavallisimmin mennään… kukkakaalia ~ 900 g tuoreena tai pakasteena 1 sipuli kookoskermaa (meijerivoita) mausteeksi tuoretta persiljasilppua ja suolaa Keitä kukkakaali ja sipuli pehmeiksi. Siis ihan pehmeiksi. Kaada suolalla maustettu keitinvesi pois ja soseuta alustavasti sauvasekoittimella. Lisää halutessa nokare (tai kimpale ;)) voita ja luraus kookoskermaa. Surauta kiiltävän sileäksi (edellyttää voita). Mausta suolalla ja persiljalla. Sekoita käsin. Kauhalla tai lusikalla. Kyytipojaksi sopivat kivasti super-upeet nopeet jauhelihapihvit kera valkosipulihapankaalin ja tomaatin. Super-nopeet jauhelihapihvit syntyvät kädenkäänteessä. Paitsi nopeasti, niin myös yksinkertaisesti. Vielä nopeammin pääset, jos jätät sipulit kuullottamatta. Mä en pidä rouskuvista sipulinpalasista mun jauhelihapihveissä, joten tavallisesti kuullotan ne kookosöljyssä ennen taikinaan lisäämistä. Simppelit jauhelihapihvit …

Tehokkaasti valkoista

Joskus on vaan pakko saada jotakin. Tänään oli pakko saada mehua. Ongelmana oli vain raaka-aineiden puute. Sillä mennään, mitä on! Ja sillä mentiin, mitä oli! Kaalia, omenaa ja limetti mehustimeen. Tuloksena ”Valkoinen viettelys”. Ei yhtään niin keltainen kuin kuvassa. Eikä välttämättä kovin vietteleväkään. Sillä eihän se mikään maailman mahtavin mehu ollut. Mutta mehua kuitenkin. Tuoretta ja terveellistä. Se riitti tänään tyydyttämään äkillisen mielitekoni. Piste. Mehu sopi myös täydellisesti tänään alkaneen kuukauden ”koetuksen” raameihin. Tuoretta täyspaleota parhaimmillaan ja TehoPaleota täydellisimmillään. Muu testijengi aloitti oman osuutensa jo eilen. Minä tulen päivän perässä. Eilen oli kädet täynnä muuta puuhaa. Ja suu täynnä kaikkea muuta kuin paleota. Lohturuokaa. Maksalaatikkoakin ;) Mikä TehoPaleo30? TehoPaleo tuntuu kiinnostavat ihmisiä kovasti. Muutama valaiseva sana. TehoPaleo30 on 30 päivän ravinto-ohjelma osana UNIQ Performance -ravintovalmennusta. Se on vastoin kaikkea opettamaani… tehokuuri! Sitä ei ole tarkoitus jatkaa lopun elämää vaan 30 päivän päästä siirrytään kukin takaisin omalle peruspaleolle. TehoPaleo on tehokeino. Se on työkalu, jonka tarkoituksena on puhdistaa kehoa ja mieltä, auttaa irti haitallisista riippuvuuksista, ohjata ajattelua ja antaa joissakin tapauksissa lisäpotkua peruspaleoon. Se ei ole painonpudotusohjelma. Petyitkö? …

Ensitreffeillä Jamien kanssa

Jamie saapui eilen. Hyväkuntoisena ja pirteänä. Kävin vielä illalla noutamassa tarvikkeet aamun ensimmäistä yhteistä hetkeämme varten. Valmistimme sen sulassa sovussa. Exään verrattuna Jamie on unelma! Olen ihastunut <3 Jamie on… hiljainen tehokas siisti helposti puhdistettava Päädyin siis Tefalin Jamie Oliver -mehulinkoon. 900 wattia ratkaisi kilvan Philipsin kanssa. Ensimmäisen käyttökerran jälkeen olen valintaani tyytyväinen. Vaikka Philipsin brandi ja ulkonäkö miellyttivät enemmän. Jamielle plussaa tippa-alustasta. Ei ylimääräistä sotkua keittiössä. Inhoan siivoamista. Tosin Philipsissä taisi olla jonkinlainen tippalukko ajamassa samaa asiaa. Helppo käyttää ja yhtä helppo puhdistaa, vaikka siivoustyöt aina oman aikansa ottavat. Mehuakin irtosi enemmän kuin vanhalla lingolla. Tutuilla raaka-aineilla mentiin. Raikasta, hyvää ja yllättävän täyttävää! Ainoa hienoinen pettymys oli reseptien puute. Jotenkin olisin niitä odottanut kun tuote kuitenkin on nimetty maailmankuulun kokin mukaan. Luulisi Jamien hihasta muutama vinkki irtoavan. Vinkiksi vaan Tefalin suuntaan. Brändäystä kannattaisi hyödyntää täysillä eikä jättää hommaa puolitiehen! Mehuvillitys sai alkunsa kun tutustuin syöpäsairaiden luonnolliseen hoitomenetelmään, Gerson -terapiaan ja siihen liittyvään dokumenttiin ”The Beautiful Truth”. Aiemmin en ole mehuista välittänyt. Miksi käyttää kasviksista ja hedelmistä pelkkä mehu, kun täydellisempikin paketti terveellisine kuituineen on …