Year: 2013

Herkku on kova sana

Published by

Yhtä herrrrkkua koko viikko! Lieneekö tarttunut tuo Kukan Kevätherkku -kamppis? Mene ja tiedä, mutta herrrrkuilla on eletty tämä viikko. Eletään vielä Vappuun saakka. Sen jälkeen kuollaan ryhdistäydytään. Mietin jopa yleistä TehoPaleo30 proggista kaikkien asiasta kiinnostuneiden kesken, mutta kahden vaiheilla vielä seilaan. Jos kiinnostusta riittää, niin mikä ettei! Vähän niinkuin varaslähtö kesään… Tai oikeastaan se viimeinen lähtö ;) Ilmoitelkaa ihmiset hyvät, josko moinen talvenputsausprojekti kiinnostaa! Emännän tavoittaa meilitse, feissarin tai kommenttiosaston kautta. Viimeisin herkku epäonnisen pannukakkuherkun jälkeen olikin varman päälle pelattu, riittävän yksinkertainen ja helppo herkku emännän hallittavaksi. Eikä ollut pahaa. Oli hyvää. Yhdellä kertaa makeaa ja raikasta! Suuri idea itse lähti jo aiemmin mainitusta pannukakusta, josta jäi ylitse valmiiksi sekoitettua vaniljasmetanaa. Juuri sitä miltä kuulostaa, vaniljajauhetta ja smetanaa. Yhdessä. Sekaisin ja sopivasti jääkaapissa maustuneena. Koska en aivan kehdannut lusikoida smetanaa sellaisenaan suoraan purkista suuhun, niin kehitin kylkeen pari hedelmää. Yhden kiivin ja yhden appelsiinin. Pilkottuna ja vaniljasmetanaa päälle. Sopii myös ”TehoPaleoisteille”! Jättää vaan smetanan kauppaan ja syö hedelmät niinkuin luonto syötäväksi tarkoittanut on. Siinäpä sitä! Herrrrkkua päivään. Ei löydy karkkilaarista. Löytyy hedelmätiskiltä. Kyllä hedelmäkin voi …

Sitrusvesi

Published by

   Pitkin kevättä olen testannu erilaisia vesiä. Lähinnä itseni hyödyksi, mutta myös valmennettavien iloksi. Jep, kyllästyin kuuntelemaan, kuinka vesi on niin pahaa, ettei sitä voi juoda. Paitsi kuplavettä. Jos on ihan pakko. Tässäpä viimein testien toistaiseksi maukkain vesi. Ei, sitä ei saa kaupasta. Sitä varten täytyy pestä ja pilkkoa. Eli suomeksi, nähdä vaivaa! Se toinen vaihtoehto on valuttaa hanasta vettä lasiin, pitää nenästä kiinni ja kumota sen enempää maistelematta kurkusta alas. Eikä tämän ”vaivalloisen” veden ainoa hyvä puoli ole se maku. Saattaa siinä sivussa saada myös jotain muuta mistä keho tykkää ;)    KURKKUINEN SITRUSVESI 1 l puhdasta vettä oman valinnan mukaan (mun valinta on tällä hetkellä pullotettu) ~10-15 viipaletta kurkkua 3 viipaletta appelsiinia 3 viipaletta sitruunaa 3 viipaletta limettiä Suosi luomusitruksia tai pese tehotuotetut huolellisesti ruokasoodalla ja juuresharjalla. Viipaloi kurkku ja sitrukset (kuorineen). Purista mukaan myös päätykappaleiden mehu. Ujuta viipaleet lasipulloon tai -kannuun ja kaada vesi päälle. Anna maustua jääkaapissa. Nauti ja virkisty! Pullon voi täyttää 2-3 kertaa ennen kuin viipaleet on syytä vaihtaa uusiin. Loppuunkulutetut viipaleet tunnistaa kyllä veden kuorimaisesta mausta. P.S. Sitrusvesi …

Kun pannukakuista tuli pannukakku

Published by

Noniin, nyt on aika paljastaa viikonlopun aikana facebookissa arvuuttelemani ”pannukakun” salaisuus. Kyllä, kuvassa todellakin on PANNUKAKKU(ja)! Ei siis mustikkapiirakkaa, -lättyä tai -kukkoa, vaan pannukakuksi menneet amerikkalaiset pannukakut. Joo, tiedän kyllä, ettei pannukakkujen paistamisen pitäisi olla kovinkaan vaikeaa ja olen siinä todistettavasti jopa joskus onnistunut. Mutta tässä hommassa meni monta asiaa pieleen. Liian monta. Kuten lopputulemastakin näkyy =D     Tässä vaiheessa kaikki vielä melko hyvin. Paitsi että ihmettelin taikinan tömäkkää koostumusta ja lisäsin siihen jopa nestettä kuvien ottamisen jälkeen. Kelataanpa vielä hieman taaksepäin. Ensinnäkin mun tekee mieli lettuja tai pannukakkuja ehkä 2-3 kertaa vuodessa. Ja vaikka paleopannukakut ovat ihan hyviä, niin ne eivät kuitenkaan ole aitoja, oikeita amerikkalaisia pannukakkuja. Joten päätin leipasta ihan oikeita pannukakkuja. Niitä, joissa on vehnäjauhoja. Ja mustikoita. Paitsi että… kun kömmin kauppaan ostamaan vehnäjauhopussukkaa, niin en loppujen lopuksi kyennytkään tarttumaan siihen (kyllä, olen aivopessyt itseni äärettömän hyvin ;D). Vehnäjauhojen sijaan mukaan lähti, ensimmäistä kertaa ever, kookosjauhopussi. Tässä vaiheessa fiilis oli kookosjauhosta huolimatta hyvä. Paitsi että… herkku-aamiaiseksi kaavailemani pannukakut eivät valmistuneet aamiaiseksi. Eivätkä lounaaksikaan. Mutta iltapalaksi kyllä. Tai itseasiassa eivät. Koska niistä ei koskaan tullut …

”Turkissa et palele”

Published by

Kerta toisensa jälkeen lankean ”kiellettyyn hedelmään”. Lopputulos on aina sama. Hyvää, mutta huono. Turkkilainen lämmittää ehkä mieltä, mutta ei helli kehoa. Paitsi saunassa. Ei edes laktoositon turkkilainen, jonka näköjään vahingossa olin napannut maitohyllystä mukaani. Kolmen päivän vatsakivut eivät ole tämän herkun arvoisia. Jätetään jatkossakin markettiin. Kunnes aika jälleen kultaa muistot ja päätän haluta taas turkkilaista. Todetakseni saman, jonka totesin jo tämän kappaleen alkumetreillä. Kuinka monta kertaa täytyy ihmisen erehtyä ennen kuin se oppii?    Mutta nauttikaa te, joita turkkilaiset ja kreikkalaiset kokonaisvaltaisesti ilahduttavat! Turkissa tai ilman. Ulkomailla tai kotona. KIELLETTY TURKKILAINEN HEDELMÄ ~150 g turkkilaista jogurttia 1 kypsä ja makea nektariini (myös mango toimii kivasti, paremmin ilman siirappia) ”silputtua” luomumantelia luraus vaahterasiirappia (tai hunajaa) Sopivasti paloiksi ja kuppiin!

Porkkana kohtaa parsakaalin

Published by

Kevät toi, kevät toi pork-ka-nan! Ja parsakaalin. Hieno kasvis, mutta jos olet joskus vetänyt tonnikala- tai parsakaaliöverit, niin tiedät, etteivät nämä kaverit hetkeen viihdy lautasella. Parsakaali lienee pysynyt riittävän kauan pois nenän edestä, kun se näin kevään korvalla alkoi taas maistumaan. Muutenkin tämä kevät on kummallista aikaa; mieliteot muuttuvat ja keho kaipaa tonneittain tuoreita kasvikunnan edustajia. Ja kyllä, mun keho todellakin puhuu mulle! Muustakin kuin suklaasta ;) Toivon, että jokainen saisi kohdallaan kokea sen hienon tunteen, kun keho kertoo mitä se on vailla. Tai mistä tuli vedettyä överit ;) Porkkana ja parsakaali joutuivat siis samaan kattilaan. Kasari olisi varmaankin ollut paras vaihtoehto, mutta isompi kattilakin toimi hyvin. Paremmin kuin mun halpis vinksinvonksin kasari…. PARSAKAALI-PORKKANAHÖYSTÖ 3 annosta (bongattu alkujaan Valion sivuilta =O) ~400 g parsakaalia ~300 g porkkanoita ~50 g meijerivoita 1/2 dl vettä himalajansuolaa Provencen yrttimaustetta tuoretta persiljaa Tikuta porkkanat ja parsakaalin varsiosat. Pilko kukinnot sopivan pieniksi paloiksi. Sulata voi laakeassa kattilassa, lisää parskaali- ja porkkanatikut kattilaan ja kuullota keskilämmöllä kymmenisen minuuttia. Lisää kattilaan tilkka vettä ja parsakaalikukinnot. Peitä kannella ja anna hautua sopivan kypsiksi. …

Aamuauringosta aamukarkiksi

Published by

Kuinka Aamuauringosta tuli Aamukarkki? Helposti! Lisäämällä Aamuaurinkoon kouralliset pinaattia ja persiljaa sekä puolitoista desiä maustamatonta herajauhetta. En yleensä sekoita heraa viher- tai hedelmäpirtelöihin, mutta tällä kertaa oma laiskuus yllätti positiivisesti. Eikä vain söpöäkin söpömmän mintunvihreän värin muodossa (jolle kuvat eivät tee oikeutta) vaan myös ihanan pehmeän koostumuksen ja makunsa puolesta. ”Challenge anything and create anything” =) P.S. Kukaan ei varmaan arvaa, mistä kuvien hauska paketti tupsahti postilaatikkoon. Porista? Vai ehkä sittenkin länsinaapurista? ;)

Palsternakkaranskalaiset | paleokeittio.fi

Palsternakkatikut

Published by

Bataattitikkujen yhteydessä uhosin tikuttavani seuraavaksi palsternakan. Sen tein. Ei niistä ihan ranskalaisia tullut, mutta kelpaavat hyvin syötäväksi. Palsternakassa lienee liian vähän tärkkelystä, jotta niihin saisi parempaa ranskalaisten tuntua. Menevät lähinnä uunijuureksista. Tai sitten mä vaan mokasin =D Valmistustapa on sama kuin bataattitikuilla. Tosin valmistuivat huomattavasti odotettua aiemmin ja onnistuivat myös polttamaan itsensä peltipuolelta (pelti uunin keskitasolla). Syy saattoi olla myös uunin lämpötilassa, sillä erehdyksissäni tuuppasin nupin 225 asteen sijaan 250 asteeseen. Ja ihmettelin jo vartin jälkeen savua tupruttavia tikkuja. Ristin myös bataattiranskalaiset bataattitikuiksi. Syystä, että noin periaatteessa olen paleoimista vastaan. Ei luolamieskään syönyt ranskalaisia. Luolamies söi tikkuja. Mäkin söin tikkuja, palsternakkatikkuja. Ja kalkkunanrintafilettä kera jo tutun luomumajoneesisilmän ja tuoreen, silputun persiljan.

Hetken lemppari

Published by

Ihan pikapikaa tulin kirjaamaan tämän hetken lempparipirtelön ja aamunaloituksen ainekset ylös. Hiukan saattaa jääkaapin sisällön mukaan pirtelön väri vaihdella keltaisen, oranssin ja vihreän välillä, mutta perusta on ja pysyy! Ja se perusta löytyy Aamuauringosta, joka on saanut vakiovieraiksi myös inkiväärin, persiljan ja varsisellerin. Tänään mukana vierailevana tähtenä myös pinaatti! TERÄSTETTY AAMUAURINKO puolikas verigreippi 1 appelsiini 1 keskikokoinen luomuporkkana 1 isohko sellerinvarsi kourallinen babypinaattia sitruunaviipale pala tuoretta inkivääriä tukko persiljaa hieman himalajansuolaa notkistamiseen 2-2,5 dl vettä maun mukaan (1 tl zeoliittisavea) Ainekset sopivasti pilkottuna pirtelökoneeseen, lasiin ja kurkusta alas. Hitaasti. Nautiskellen. Koko 6-8 dl kerralla. Ja keho kiittää! <3 P.S. Eikö selleri maistu? No ei maistu, ei, kun sen tyrkkää Aamuaurinkoa terästämään! Vinkki kaikille sellerihaterseille; piilota sellerinvarsi Aamuaurinkoon, niin et huomaakaan nauttivasi tätä suuresti terveysvaikutteista vihannesta. Myös persilja on ihan must! Tiedät, kun kokeilet ;)

Kiivit kupissa

Published by

KIVA KIIVI-PINAATTIPIRTELÖ 2 kiivihedelmää pala kurkkua 1/2 keskikokoinen banaani kourallinen babypinaattia sitruunaviipale tuoreita mintunlehtiä himalajansuolaa ~2 dl vettä Kuori kiivit ja banaanin puolikas. Leikkaa myös sitruunaviipaleesta kuoret pois. Pese kurkku ja pinaatit. Pilko pilkottavat, pistä muiden ainesten kanssa blenderiin ja pyöräytä sopivaksi soseeksi. Maista. Lisää vettä tai muita aineksia maun mukaan. Nauti ja voi hyvin! <3 P.S. Pirtelö on makeahko, joten sopii hyvin myös aloittelevalle pirtelömestarille. Jos kaipaat enemmän makeutta, niin kokonainen banaani saattaa olla sun juttu ;)

Kiire-elämän eväät

Published by

Bye bye, pääsiäinen! Tervetuloa kiire. Kulunut viikko toi yllättäen kiireitä. Eikä asiaa ole yhtään helpottanut rikkinäinen ”riksa”. Kiireinen viikko toi tullessaan myös kiire-eväät, jotka eivät tälläkään kertaa löytyneet subbarista, mäkkäristä tai marketin einestiskiltä. Hiukan kuitenkin oioin turvautumalla hetkellisesti purkkiruokaan. Kiitos vaan kommentoijalle, joka muistutti tämänkin herkun olemassa olosta. Muutoin tuskin olisin osannut siihen turvautua. Kiireviikkoa se kuitenkin helpotti oleellisesti. Ei tarvinnut juurikaan löytää aikaa hellan edessä heilumiseen. Kaikilla meillä on joskus kiire. Kuulen kiireestä työssäni jatkuvasti. Kiire on este (tai se ensimmäinen selitys?) ruokavalion repsahtamiseen. Ehkä kiire hankaloittaa optimaalisia valintoja, mutta aina löytyy suhteellisen hyviä kompromisseja. Ilman leipää. Jogurttia ja muroja. Mäkkäriä tai mikromössöä. Itse turvauduin kiireen keskellä entistä enemmän nopeisiin ja ravitseviin pirtelöihin. Lisää vatsatäytettä toi päivän virallisella ykkösaterialla nautittu tonnikalasalaatti. Smetanalusikallisella, avokadon puolikkaalla ja luomumunalla. Kolme kärpästä yhdellä kokkauksella. Illallisen virkaa hoiti jauheliha; paistettu jauheliha kera kookoskermaan valmistetun punaisen kermasipulin. Vihreää kylkeen, oliiviöljyä ja balsamiviinietikkaa päälle. Edelleen kolmen kärpäsen taktiikalla. Kolmen päivän eväät valmiiksi 45 minuutissa. Se tekee 15 minuuttia päivää kohden. Sori kaverit, mutta en hyvällä tahdollakaan usko, etteikö jokaiselta löydy varttia päivässä …