Pistetääs tähän väliin kuumaa postausta kurpitsakeitosta. Koska kyseinen keitto on emännän tämän viikon pääruoka ja, koska se on odotellut vuoroaan jo helmikuusta lähtien. Haluan varmistaa, että tämän mainion, mausteisen keiton ei tarvitse odottaa enää päivääkään.

Kuuman kurpitsakeiton kuumuus ei välttämättä näy lämpömittarissa. Se tuntuu suussa, sielussa ja selkäytimessä. Kuumuus ei ole lähtöisin liedeltä vaan se tulee tuoreesta inkivääristä ja ripauksesta cayennepippuria. En nyt kuitenkaan suosittele työntämään kattilassa poreilevaa keittoa varomatta kiduksiin. Siinä saattaa palaa jokin muukin kuin sielun sykkyrät, jotka lähinnä hyrisevät onnesta lämpöisen sopan matkatessa mahalaukkuun.

Kuuma kurpitsakeitto vaatii hieman vaivaa ja vielä vähän enemmän aikaa. Mutta Loreal`in mainosta mukaillen It`s worth it! Paahteinen keitto palkitsee. Ja kun pyöräyttää yhden isomman kattilallisen kerralla, niin lämpöä riittää moneksi päiväksi.

MAUSTEINEN KURPITSASOSEKEITTO

• 2 keskikokoista myskikurpitsaa
• 1 isohko sipuli
• 1 hapan omena (vihreä granny smith toimii!)
• 1 tosi iso tai pari keskikokoista luomuporkkanaa
• sopivasti kanalientä tai vettä (ehkä 6-8 dl halutusta koostumuksesta riippuen)
• 1-2 dl kookosmaitoa tai -kermaa
• 2-3 rkl vaahterasiirappia
• pari valkosipulinkynttä
• pala silputtua tai raastettua inkivääriä
• ~1 tl kanelia
• ~1/2 – 1 tl kurkumaa
• hieman kardemummaa, cayennepippuria ja jauhettua neilikkaa
• maun mukaan suolaa ja rouhittua mustapippuria
• kookosöljyä

1. Halkaise kurpitsat pituussuunnassa, voitele leikkauspinta kookosöljyllä ja mausta suolalla ja mustapippurirouheella.
2. Aseta kurpitsat leikkauspinta alaspäin uunipellille ja kypsennä ~45-60 minuuttia 220 asteisessa uunissa, kunnes haarukka uppoaa helposti pehmeään kurpitsalihaan. Anna kurpitsoiden jäähtyä sillä aikaa kun teet muut esivalmistelut.
3. Silpu sipuli, pilko kuoritut porkkana ja omena pienehköiksi paloiksi. Raasta inkivääri ja rutista tai silppua valkosipulit.
4. Jos kurpitsat ovat jäähtyneet, niin kaavi niistä kurpitsaliha. Kuoret ja siemenet voi kukin hyödyntää parhaaksi katsomallaan tavalla. Tai hankkiutua niistä eroon, kuten itse tein.
5. Kuullota sipulit kookosöljyssä. Lisää kasariin myös raastettu inkivääri sekä omena- ja porkkanapalat. Jatka freesausta hetken aikaa.
6. Lisää mausteet; kaneli, kurkuma, cayennepippuri, kardemumma ja neilikka. Sekoita mausteet tasaiseksi ja jatka kuullottamista muutama minuutti, jotta mausteista alkaa makua ja tuoksua irtoamaan.
7. Lisää kasariin kurpitsa sekä muutama desi kanalientä. Jätä kannen alle hautumaan, kunnes porkkanat ovat pehmeitä.
8. Kaada kasarin sisältö tehosekoittimen kannuun tai sopivan kokoiseen kattilaan, jos käytät soseuttamiseen sauvasekoitinta.
9. Surauta sileäksi, lisää kookosmaito ja vaahterasiirappi sekä sopiva määrä kanalientä/vettä notkistamiseen. Surauta uudelleen kaikki sileäksi. Parhaimman lopputuloksen saa kun suorittaa soseutuksen tehoblenderillä pariin otteeseen pienemmällä kertamäärällä. Muistathan olla aina erityisen varovainen sekoittaessasi blenderissä kuumia aineksia!
10. Kaada sosekeitto kattilaan. Laita kattila liedelle, kiehauta keitto ja lisää suolaa sekä rouhittua mustapippuria. Tarkista maku sekä keiton koostumus. Lisää tarvittaessa nestettä ja/tai mausteita.
11. Koristele vaahterasiirappi- ja kookosmaitopyörteillä sekä mustapippurilla.

Itse pidän hieman tuhdimmasta, sellaisesta vauvanruokamaisesta sosekeitosta, mutta keiton koostumusta on tosiaan helppo säätää käyttämällä enemmän tai vähemmän nestettä.

Jos paleopipoa kovasti tiukkaa, niin vaahterasiirapin soi mainiosti jättää pois. Tarvittaessa makeutta voi hakea esim. tuoreista tai kuivatuista taateleista. Sinne vaan mukaan pannulle! Lihaisaa täydennystä kaipaaville suosittelen keiton keskelle silmää paistetusta jauhelihasta.

Muistutus itselle ja muille; tuoreen inkiväärin kanssa kannattaa olla tarkkana! Viime talven kurpitsakeitoissa sitä oli sopivasti, mutta tällä kertaa tuli ahnehdittua ja annosteltua hieman liikaa. Joten inkivääri peitti melko lahjakkaasti alleen kaikki muut mukavat maut ja kuumasta kurpitsakeitosta tulikin tulista inkiväärikeittoa, hah hah! Inkiväärin ystävää se ei haittaa, mutta en välttämättä olisi tarjonnut tätä kurpitsakeittona kellekään muulle. Kurpitsaa keitossa oli vain väri ja sosemainen koostumus. Hyvää silti! Jos tykkää. Ja ah, niin lämmintä ja oikein passelia näihin etelän kosteisiin ja koleisiin iltoihin.

Kuumia iltoja kera kurpitsakeiton, Sinullekin!