Näistä maisemista…
…kotiuduttu. Kuvatulva tulossa ;)
All posts filed under: Lifestyle
Näihin maisemiin
Jokainen hehkuttaa lomaa alkavaa! Mäkin. Mulla niin alkaa huomenna LOOOOOO-MAaaaa! Ei ihan suunnitelmien mukaan, mutta lomalla aion olla kuitenkin. Ja suunnata nokkani kohti pohjoista. Joku päivä. Köyhän naisen biitsilomalle. Kuvan maisemiin. Onko yrittäjällä varaa pitää lomaa? No ei ole. Yrittäjän on pakko pitää lomaa. Tai voi lomailla koko loppuelämänsä. Palkatta. Yhdessä muiden tauotta yrittäneiden yrittäjien kanssa. Ja muutaman muun virallisesti pöpin. Viime viikko oli hektinen. Tämä viikko katastrofaalinen. Miksi ennen lomaa kaikki kaatuu niskaan? On miljoona hoidettavaa asiaa. Hoitamatonta. Ja yllättävät käänteet siihen päälle. Ensin katkesivat omat hampaat. Tänään on toinen karvanaama-viiksivallu yhtä sapelia köyhempi. Ei mikään pikkujuttu. Turpa turvoksissa ja suu tikkiä täynnä. Iso lovi lompakossa, matkakassa tuhlattuna. Nettiongelmista en viitsi enää edes puhua. Parhaani tein. Nyt laitan enää vaan sormet ristiin ja rukoilen, että ahkerimmilla jumppaajilla riittää ohjelmaa koko kesäksi. Miksi koko maailma pitää saada järjestykseen ennen lomaa? Ja uudelleen sen jälkeen. Pretty simple. Mä ainakin pyrin järjestämään stressivapaan loman. Perusstressaajan on vaikea olla stressaamatta, jos stressaavat asiat roikkuvat stressaamassa. Lomallakaan. Pöytä puhtaaksi, jotta edes viikon voi vuodessa olla ajattelematta. Ja muistamatta. Jättää …
Yöttömän yön ruokajuhlat
Juhannus. Tuli, oli ja meni yhtä nopeasti kuin aina ennenkin. Kotikulmilla tuli keskikesän kohokohtaa juhlistettua. Hyvän ruoan merkeissä. Ulkokeittiössä. Perinteitä kunnioittaen. Ja kokkoa. Tietysti. JUHANNUSAATON MENU Alkupalaa uusia perunoita, tilliä ja kidesuolavoita limellä maustettua loimulohta Pääpalaa grillistä (puolitoista tuntia myöhemmin) naudan ulkofilepihvi Bratwurst -tyylistä täysliharaakamakkaraa grilliperunoita ja grillattuja miniluumutomaatteja, kidesuolavoita kesäinen halloumisalaatti, jossa grillattua luomuhalloum -juustoa, tammenlehvää, rucolaa, cantaloupe -melonia ja tuoreita mansikoita kera balsamicosiirapin sinappista kurkkusalaattia Iltapalaksi jälkkäriä (monta tuntia myöhemmin) paleopannukakkuja ja tuoreita mansikoita limetillä terästettyä mansikkavaahtoa (ks.puolukkavaahto) Hyvin se meni! Siinä koko piävän syömiset. Hyvää, yksinkertaista, aitoa ruokaa ilman turhia rötväilyjä. Perunakaan ei ole enää paha, kuten kaikki paleotietämyksensä päivittäneet hyvin jo tietävät. Jos vaan olet normaalipainoinen ja vailla terveysongelmia. Peruna on parempi kuin hedelmä. Mutta siitä enemmän joskus toiste. Nyt pysytään tiukasti juhannuksessa. Juhannusviikko oli kiireinen. Edes viinikauppaan en ehtinyt. Valitsin palan painikkeeksi kaupan parhaimman viinin. Ei se hyvää ollut. Ei tarvinnut nauttia tölkkiä enempää. Ei olisi enempää ollutkaan. Juhannuspäivä alkoi perinteisellä Jussin lenksulla. Jatkui iltapäivän aamiaisella, päivälevolla, painon nostolla ja keskiyön päivällisellä. Väliin vain pari proteiinidrinksua ja puolukkapuddinkia. Kiireessä kun …
Eestin hirveä gladiaattorille
Eksyimme helluntaina paikallisille markkinoille. Ohimennen ja vahingossa. Matkalla helluntailounaalle Rossoon. Markkinat tarjoilevat kaikenlaista krääsää, mutta löytyipä tällä kertaa kotiintuomisiksi palanen hirveä pannulle. Eestiläinen pähkinä-hirvimakkara oli makkara mun makuun. Ainoana miinuksena yksi punainen E-koodi. Villisikaakin maistoin. Hirvi vei voiton. Hyvää ihan sellaisenaan, parempaa ehkä kasvisten kaverina pannulla. Tuttuun tapaan helppoa ja nopeaa. Hirvimakkarapannu (1 annos) 1/4 pätkää pähkinä-hirvimakkaraa 1/2 pussia espanjalaisia paistovihanneksia pakastepussista paistamiseen tuttuun tapaan kookosöljyä lisukkeeksi molemmin puolin paistettu luomumuna Pakastekasvikset vaan pannulle lämpenemään. Pilkottu hirvimakkara lämmenneiden kasvisten kaveriksi. Paista valmiiksi, kaada lautaselle jäähtymään ja hoitele muna mieluiseksi. Gladiaattori kesähelteessä Taisin ohimennen mainita matkan Rosson aurinkoiselle terassille. Rosson ruoka ei yleensä yllätä. Tällä kertaa yllätti. Positiivisesti. Etenkin alkuruoksi nauttimani ”Zuppa di peperoni”. Gourmeeta. Senhän sanoo jo nimikin. Vähemmän prameasti ilmaistuna ihan vaan paprikakeitto, joka kasviskeitostakin menisi. Pääruoaksi valitsin lähes 30 asteen helteeseen sopivan kevyen ”Insalata con prosciutton”. Siis salaatin, jossa ilmakuivattua kinkkua. Isohko annos ja hyvää sekin. Dolcin jätin väliin. Tai en oikeastaan, koska Ärrältä tarttui mukaan Marianne -tuutti. Joo, mulla on jokin Marianne -fiksaatio. Marianne kuuluu kesään! Ainakin kesään 2011. Onhan se.. raikasta ;) …
Pikapiknik
Huh hellettä! Helle on hieno asia. Sopii mulle. Keittiössä en viitsi hellepäiviä tuhlata. Vietän ne mieluummin rantakalliolla. Tai jossain muualla sinisen taivaan ja hehkuvan auringon alla. Eilen raijasin vaatimattoman keittiöni Porkkalan kallioille pikapiknikille, jonne tie kävi paikallisen supermarketin kautta. Pikalähdön valmistelut olivat pikaiset. Eväsretkelle tarvittiin kuitenkin evästä, joten pikaratkaisu löytyi helpoista valmisruoista. Ei kovain paleota. Taaskaan. Epäpaleot eväät korvattiin tällä kertaa mitä paleoliittisimmalla ympäristöllä. Notski ja kaikki! Viisvarpaisetkin! PIKAPIKNIK MENU Alkuruoka haalea kasvismehu cocktail ala Eden (tomaattia, porkkanaa, punajuurta, kukkakaalia, selleriä ja merisuolaa – saksalaista laatuluomua ;)) Pääruoka ”hulluntuhtia” grillimakkaraa ala Kivikylän kotipalvaamo (E621 vapaa – vihdoinkin!) kreikkalaiset lihapyörykät ala Korpela vihersalaatti hedelmäinen kaaliraastesalaatti (not for me, thx!) Jälkiruoka nokipannukahvit kookoskermalla kotimaisia mansikoita ulkolaisia kirsikoita Juomat himalajan suolalla maustettua sitruunavettä (homemade) Hyvä ruoka, parempi päivä! Ulkosalla valmistettu ja nautittu teollinen valmisruokakin maistuu niin hyvältä! Yhden ”hulluntuhdin” ja neljän lihapullan voimin jaksoi kivasti köllötellä rantakallion paahtavassa auringossa koko päivän iltamyöhään saakka. Aamiaiseksi taisin nautiskella puolikkaan avokadon, kourallisen pähkinöitä ja proteiinidrinksun. Iltapalaksi vielä itse tehty jauhelihapihvi kera paistetun kananmunan ja viherpirtelön. Hyvin nukkui tyttö! 30 asteen sisälämpötilasta …
Pakkasmarjat pirtelöön
Olen käynnistänyt operaation ”pakkasmarjat parempiin suihin”. Kesä tulee, uusi sato kypsyy tuossa tuokiossa ja pakastimesta löytyy vielä kivasti viime kesän antimia; vadelmaa, mustikkaa, puolukkaa, musta- ja punaherukkaa muutama pussi. Tuumasta toimeen ja operaatio käyntiin! En niin välitä pakkasmarjoista sellaisenaan. Niistä tulee sulatettaessa ikävän lötköjä ja ponnettomia. Ne tarvitsevat kyytipojaksi mielellään ”kermaa ja siirappia”. Pirtelö on oiva ratkaisu. Pirtelö on pikaratkaisu. Pirtelö on maukas ratkaisu. Ongelma kuin ongelma, se ratkeaa pirtelöllä! Yksi annos, kaksi normikokoista lasia maukasta marjapirtelöä vaatii… ~100 g vadelmia (joo, kotimaisia ja itse pakastettuja) ~100 g mustikoita (isukin poimimia, mutta itse pakastettu nekin) ~0,5 dl Biotta rypälemehua tai 1/3 marjaista Froosh -pulloa makeutukseen vettä tarpeen mukaan notkistamiseen (2-3 rkl luomuturkkilaista samettiseen hemmotteluun) Nautin marjapirtelön pääsääntöisesti treenien jälkeen. Tankkaan hiilareita ;). Marjat otan sulamaan ennen kuin suuntaan metsään tai salille. Palatessa lisään loput ainekset, surautan tasaiseksi ja nautin ensi hätään. Isompaan hätään auttaa kello 22-23:n illallinen. Salaatti siis. Näyttää varmasti pahasti siltä, että elän pelkällä pirtelöllä ja salaatilla. Se ei ole totta! Valehtelin. On se tällä hetkellä aika pitkälti totta, mutta en nyt ala …
Metsässä
Äitienpäivää tuli tavallaan vietettyä jo lauantaina, joten sunnuntaina oli siivoilujen jälkeen aikaa suunnata korpimaisemiin leikkimään metsäleikkejä ja rentoutumaan paljain varpain keväisen auringon alle. Jep, tämä on sitä paleoelämää parhaimmillaan! Menkää muutkin metsään. Siellä riittää ihmettelemistä. On karua ja kaunista. Uutta ja vanhaa. Hentoa ja herkkää. Turvallista ja jännittävää. Monipuolista liikuntaa ja kokonaisvaltaista kehon kuormitusta. Ilmastointikin kohillaan ja lämpötila säädettävissä henkilökohtaisesti. Kaupan päälle D-vitamiinit veloituksetta ja rauhallinen mieli ilman rauhoittavia. Parhautta. =)
Sanon sen kukkasin
Vappu pöydässä
Munkkeja ja simaa?! How paleo is that?!!! Munkeissa ja simassa on yhtä paljon paleota kuin luolamiehen vapussa. En pidä selittelystä, mutta antakaahan kun selitän ennen kuin kommenttiboxi ja meililaatikko syyttävät Paleokeittiötä väärennökseksi ja feikiksi. Sama asia, eri sana. Paleokeittiön periaatteisiin voi tutustua ”Periaatteet” -sivulta. Välipalkista. Tosin sitä sivua ei ole kirjoitettu. Mutta se kirjoitetaan vielä. Joku kaunis pilvetön päivä. Kärsivällisyys on hyve! Koska minä emännöin Paleokeittiössä niin Paleokeittiön periaatteet tarkoittavat mun täysin mielivaltaisesti ja muilta lupaa kysymättä määrittelemiäni periaatteita. Näkemykseni mukaan jokainen (paleo)keittiö on kuin emäntänsä. Tai isäntänsä. Erilainen. Mua usein pidetään tiukkapipoisena paleofanaatikkona. Tämä ei ole totta. Mielikuva perustunee paleovouhkaamiseeni. Näin olen kuullut. Totta kai vouhkaan paleosta! Mä elän ja opetan; yritän saada muutkin elämään paleo -elämää! Se on mun missio. Suomi terveeksi, Suomi paleolle! *vitsi* Jos jostain asiasta pitää meteliä, niin ei se automaattisesti tarkoita, etteikö päähän muuta mahtuisi. Tai muuta hyväksyisi. Ymmärtäisi. Se ei siis tarkoita, että tämä on se yksi, ainoa ja oikea tapa olla ja elää, voida hyvin ja terveesti tai päästä ihannemittoihin. Mutta kun kaikkea on tullut reilun 20 vuoden aikana …
Karitsat munakaspannulla
Pääsiäispyhien jälkeen lempeä ja ihana paluu arkeen. Herkuttelu on kivaa kun sitä harvoin tekee. Kivaa on myös herkuttelun jälkeinen muistutus arkisyömisen ihanuudesta. Helppoudesta. Hyvästä olosta. Tai paremmasta vielä tässä vaiheessa. Tällä hetkellä ei ole paljonkaan päivitettävää reseptirintamalla. Kevät on korkannut salaattikauden. Joka vuosi sitä jaksaa vaan ihmetellä kuinka vuodenajat vaikuttavat syömiseen. Mielitekoihin. Talven herkut eivät enää maistu. Lihaa on vaikea niellä ja uunikasvikset kauhistuttavat. Jos vanhat merkit paikkansa pitävät, niin tulevat kuukaudet ahmitaan yksinkertaisesti ja tuoretta. Sitä keho nyt kaipaa. Sitä sille tarjoiltakoon. Ruoanlaitto ei vaadi paljoa mielikuvitusta. Perussalaattiainekset ja kaveriksi jotain proteiinin tynkää. Siinäkään ei ole paljoa valinnanvaraa. Eikä valinnanvaikeutta. Punainen liha tökkii isosti, siipikarja jonkin verran ja feta saa vatsan surulliseksi. Pelkällä kaninruoalla en edes lähtökohtaisesti elä. Valinnanvaikeudesta eloonjäämistaisteluun. Pääsiäisen jälkeen alkoivat rääppiäiset. Jääkaappi on pullollaan aitoa, oikeaa Tammisaaren ja Kemiön ”elävää vettä” ja mahlaista viherpirtelöä. JA pääsiäisen ”liharuokia”, joista on vaan päästävä eroon, vaikka ei niin maistuisi eikä mieli tekisi. Pääsi kai pyhien vauhtisokeus yllättämään. Ruokaa riittää armeijan tarpeisiin asti. Tuumasta toimeen ja tuhoamaan! Illalla meni kalat. Aamu alkoi karitsan munapaistoksella, jossa… …
PALEOKEITTIÖ 