All posts filed under: Lifestyle

Herkkupäiviä

Perjantaina herkuteltiin vielä paleoliittisesti brownie Coco-Roonseilla. Sunnuntaina käytiin jo perinteisillä lettukesteillä! Koska äipän mukaan kerran kesässä kuuluu pitää lettukestit, niin nautiskelimme porukalla vastapaistetuista letuista, itse tehdystä, oman maan mansikkahillosta ja kermavaahdosta. Kyllä harvinainen herkku maistuu hyvältä! Ja jottei lettukesteiltä vaan vahingossakaan jäisi nälkä vaivaamaan, niin kestit viimeisteltiin tuoreista mustikoista ja vadelmista valmistetulla marjapiirakalla. Kyllä kyllä, metsästä löytyy vielä! Molempia.

Tiedätkö, mitä söin tänä kesänä? – Osa 5/5

Tänä kesänä olen myös nauttinut hyvällä omallatunnolla jäätelöä. Pääasiassa paleojäätelöä, mutta pitihän myös kovasti ylistetty Kismetti korkata. Hyvää oli Kismettikin, mutta pitkä valmistusainelista kaikkine ihmehömpötyksineen ei houkuta. Valmisjäätelöistä suosikiksi on noussut luomulaatuinen Peter`s is -purkkijäätelö, jonka vaniljaisesta versiosta ei löydy mitään turhaa. Vain hinta hieman kirpaisee… Mitä näihin kaunottariin tulee, niin ne syntyivät vähän niinkuin pakon edessä. Tuoreet mansikat olivat väsähtäneet, joten niille piti keksiä pikaisesti jotain käyttöä. Ei muuta kuin mansikat tehosekoittimeen ja soseeksi kera himalajansuolan ja limettimehun. Siitä jatkojalostus mansikka-vaniljapuikoiksi. MANSIKKAISET VANILJAPUIKOT (4 kpl) Mansikkasoseen ohje tulikin jo yllä. Määriä en enää muista, mutta jokainen varmasti selviää tästä osuudesta säveltämällä. Jos käytössä on vain pakastemansikoita, niin jokin sopiva makeutus lienee paikallaan. Vaniljakerma 200 ml kookoskermaa (Kara) reilu 1/2 tl aitovaniljajauhetta (tai siemenet vaniljapalosta) ~2-3 rkl raakahunajaa Vatkaa jääkaappiKYLMÄ kookoskerma sähkövatkaimella vaahdoksi. Lisää vanilja ja hunaja, ja vatkaa vielä tasaiseksi. Seos saa maistua makealta. Kylmyys vie ison osan makeutta. Laita jäätelöpuikkomuotteihin vuorotellen 1-2 rkl mansikkapyrettä ja vaniljakermaa. Sitten vaan pakastimeen odottamaan jäätelön jähmettymistä. Elleivät muotit tahdo irrota, niin huljuttele puikkoja hetki lämpimän veden alla. …

Tiedätkö, mitä söin tänä kesänä? – Osa 4/5

Kylmää ja kirkasta perunasalaattia, mums! Äärimmäisen hyvä, mutta hieman harvinaisempi kesäherkku. Perunaa kun on hiukan pidettävä silmällä, vaikka en totaalikieltäytyjä olekaan. Voi nauttia sellaisenaan tai fetalla ryyditettynä. Toimii hyvin ihan itsekseen, mutta myös jauhelihapihvien ja raakamakkaroiden sivullisena. KESÄN KIRKAS PERUNASALAATTI (3 annosta) ~0,5 kg uusia perunoita keitettynä ja kylmänä nippu tuoreita retiisejä (kevään TehoPaleo30 -osallistujille tiedoksi, että tämä oli se mun haastekasvis, parempi myöhään kuin ei milloinkaan ;)) 1/2 – 1 punasipuli 1 rkl pieniä kapriksia ruohosipulia (fetajuustoa) Kastike ~1 dl oliiviöljyä 1 tl Dijon -sinappia 1 rkl vaaleaa viinietikkaa (valkoviini- tai vaalea balsamiviinietikka) sopivasti raakahunajaa ~1 tl himalajansuolaa mustapippurirouhetta Pilko perunat, viipaloi retiisit ja punasipuli. Kaikki kippoon, kaprikset ja valmiiksi vatkattu kastike sekaan. Kääntele kastike varovasti joka kolkkaan tekemättä perunoista muusia. Pilko mukaan ruohosipuli (tai kevätsipulin varret) ja kääntele vielä kerran. Anna maustua kylmässä. Tämä on niitä salaatteja, jotka vain paranevat vanhetessaan. Ennen tarjoilua kuutioi mukaan tarvittaessa fetajuusto. Toimii ilmankin. Tarvittaessa voi myös ripotella päälle sormisuolaa. Ja mitä olisi kesä ilman vohveleita?! Paleoliittisia tuplasuklaavohveleita ja vaniljanmakuista vatkattua kookoskermaa? Viipaloidut banaanitkin pääsivät sivuosaan. TUPLASUKLAAVOHVELIT (3,5 vohvelia) …

Tiedätkö, mitä söin tänä kesänä? – Osa 3/5

Niin, sitä salaattia! Tässä yksi lemppareista; kesäinen halloumisalaatti kananmunalla. Pohjana basic salaattia, rucolaa, tuoretta mansikkaa ja siemensekoitusta cashew -pähkinöillä. Vierailevana tähtenä välillä myös avokado. Kastikkeena tutut jutut, oliiviöljy ja balsamiviinietikka. Yksinkertaista, mutta hyvää! Vaikkakin juustojen puputtaminen ei ole tehnyt kovin hyvää. Juusto on kuitenkin juusto, vaikka paleoystävällinenkin. Tosin taustalla saattaa kummitella muutama muukin ei-toivottu seikka…

Tiedätkö, mitä söin tänä kesänä? – Osa 1/5

Hirveästi herkkuja! Tämä on operaatio kameran tyhjennys. Kelpo hommaa tuuliselle ja kylmälle kesäpäivälle. Kauheasti ei ole linssi kohti ruoka-annoksia osoitellut, mutta jotain sentään. Peruskesäsyöminen kun on kohdallani jokseenkin tylsää; salaattia, salaattia ja… salaattia! Okei, vähän viherpirtelöä väliin. Ajastan tälle viikolle muutamia postauksia tämän otsakkeen alla, jotka hieman valottavat niin suolaisten kuin makeidenkin herkkujen kirjoa kesältä 2013. Pääpaino makeassa. Kuten tulette huomaamaan ;) Tästä se lähti! Loman alkajaisiksi lounasta ala Bistro O mat lounaslista. Siikaa siinä taisi olla lautasella kera lämpimän perunasalaatin ja vaahtopäiden. Hyvin merellistä, sopivasti ja hyvää. Toisin kuin seuralaisen ”kukkakaalivesi”. Juhannuksen kunniaksi kuplivaa kuohujuomaa. Makeaa, mutta varma valinta tottumattomillekin kuohujuoman kumoajille; Tostin Butterfly. Kerrottakoon tässä yhteydessä samointein, että valkoviini ei ole yhtään mun juttu. Kesällä kuluu muutamat lasilliset kuohuvaa tai lambruscoa, ei valkkaria. Ei edes kalan kanssa. Mutta mutta… sattumoisin sain kreikkalaisessa ravintolassa eteeni lasillisen Santorinia. Siitä se rakkaus sitten syttyi. Harmillisesti Santorini on tilauskamaa, mutta olen nyt yrittänyt metsästää samasta rypäleestä valmistettua Assyrtikoa (luomu!!!) korvikkeeksi paikallisesta Alkosta. Toistaiseksi tuloksetta. Juhannus jatkui paitsi kuohujuomalla, grillimakkaroilla ja uusilla perunoilla, niin myös häivähdyksellä aina yhtä …

Viilentävä viherpirtelö

Ihana kesä meillä ollut! Toivottavasti jatkoa piisaa, vaikka tänään aurinko pilvessä piilossa pysyykin. Onneksi sentään on edelleen mukavan lämmintä. Minä ♥ Suomen kesä! 2013 ;D Pikaisesti tulin kirjaamaan itselleni ylös kesän viileän viherpirtelön. Ei, sen ei tarvitse olla fyysisesti viileää tai kylmää. Se viilentää kehoa sisältäpäin. Ja tuli ehdottomasti tarpeeseen. Oma keho kun osoitti selviä ylikuumenemisen oireita. Ja edelleen käy mimmi hieman turhan kuumana, mutta josko sitä vähitellen taas tasapainoa päin =) KESÄN VIILENTÄVÄ VIHERPIRTELÖ (1-2 annosta) 2-3 sellerin vartta 1-2 lehtikaalin lehteä (koosta riippuen) vähintään puolikas ruukkupersilja (tai tuoretta minttua) ~1-1,5 cm:n viipale sitruunaa 1 luomupäärynä (tai vihreä omena tai tuoretta ananasta tai melonia) 1 avomaankurkku 1-1,5 dl maustamatonta herajauhetta 1-2 tl savijauhetta 1 tl himalajansuolaa 2-2,5 dl vettä Ainekset pesun kautta sopiviksi paloiksi ja blenderiin. Lehtikaalista olen poistanut vahvimman keskiruodon. Sitruuna kuorittuna ;)

Takaiskuja TehoPaleolla

Nyt eletään jo kolmatta TehoPaleo -viikkoa, mutta palataanpa pikaisesti vielä kakkosviikon loppupuolelle. Kaikki ei aina suju kuten Strömsössä, joten TehoPaleokin otti viime viikolla hieman iskua. Ateriakuvia ei tuolta ajalta ole (koska paleoliittista ateriointiakaan ei ollut), mutta tarjoilenpa tässä samalla muutamia otoksia näistä yli-ihanista veijareista, jotka kyllä liittyvät viime viikon tapahtumiin. Tai eivät oikeastaan. Kävin nimittäin täydentämässä pakastimen laatulihavarastoja luottolihantoimittajani luona. Olisin mielelläni käynyt tapaamassa ”vanhoja tuttuja”, mutta valitettavasti he eivät halunneet tavata mua ja pysyivät visusti piilossa. Oli siis tyytyminen näiden ”pikkuisten” seuraan. Aiheesta voi lukea lisää täältä. Koska elämä TehoPaleolla on niin äärettömän helppoa, niin päätin lisätä hieman haastetta vaihtamalla TehoPaleon hetkeksi TehoPuhdistuksen kautta TehoPaastolle. Tosi Tehokasta! Eihän sitä ihminen nyt joka päivä ruokaa tarvitse! Syöminen kuormittaa ilmastoa ja kasvattaa hiilijalanjälkeä. Ja ties mitä! TehoPuhdistukseen kuului reilut 38 astetta kuumetta sekä vatsalaukun ja suoliston totaalityhjennys. Sitä voitanee kutsua kansanomaisemmin myös termillä vatsatauti, ja siihen olennaisena osana kuuluu luonnollisesti vuorokauden nestepaasto. Vai onko se nesteettömyyspaasto? Ruoasta, etenkin kiinteästä sellaisesta tulee mielellään pidäyttäytyä useammankin päivän. Edelleen, jokseenkin viikko ensioireiden jälkeen on ateriarytmi hieman hakusessa. Mutta paranemaan …

Say Yes to No.

Tämä on ehkä paras koskaan tekemäni investointi! Vai mitä sanotte? Eroon huolista, stressistä, unettomuudesta, uteliaista sukulaisista, äänekkäistä naapureista, liukkaista teistä ja vielä hyttysistäkin! Kolmellatoista eurolla! Sanoisin, että melko hyvä kauppa ;) Ja sitten Äitienpäivä. Joka tietysti osui tiukasti sokerit, jauhot ja kermat eliminoivalle TehoPaleolle. Mutta siitäkin selvittiin. Kutakuinkin kunnialla. Nimittäin… kuka arvaa millä?! Ne, jotka tietävät pitävät tietysti suuren salaisuuden vielä toistaiseksi itsellään =) Huomenissa suuren salaisuuden paljastus mitään salaamatta ja lisää juttua Äitienpäivästä TehoPaleolla. Loppuun vielä viimeinen kuulutus TehoPaleo30 -siivousryhmästä kiinnostuneille! Muutama päivä on vielä aikaa ilmoittautua mukaan tehokkaaseen ryhmään! Seuraavaa mahdollisuutta ei ehkä tule. Tai jos tulee, niin aikaisintaan syksyllä 2013. Tartu mahdollisuuteen! Perjantaina jatkamme lopullisesti lukittujen ovien takana. Lisätietoja klikkaamalla kuvaa!

Juuri nyt

Juuri nyt istun kalliolla kukkulalla. Kasvot kohti aurinkoa, ylävartalo puolipaljaana ja paljaat varpaat vasten ikivanhaa, karheaa kiveä. Tankkaan D-vitamiinia ja kauan kadoksissa ollutta aurinkoenergiaa. Puut poksuvat ympärillä kuin popcornit kattilassa. Miksi? En tiedä. Ehkä ne kasvavat ulos kuorestaan. Hentoisen harsopilven takaa paistava aurinko tuntuu ajoittain jopa polttavalta paljasta ihoa vasten. Vieno tuuli puhaltaa viilentävästi selkäni takaa. Se tuntuu kerrankin mukavalta. Viime vuoden lakastuneet heinät heiluvat hennosti tuulessa. Niiden lomasta pistää esiin pieniä vihreitä piikkejä. Edessäni kasvaa tukko voikukanlehtiä. Ajattelin kaapata ne lähtiessä mukaani päivän viherpirtelöön. Muurahaiset purevat paljaita varpaita ja kiipeävät valloitusretkellään pitkin sääriäni. En voi kuin ihailla niiden vakaata itseluottamusta. Joku suriseva sujahtaa korvan ohi. Menee läheltä, mutta ei törmää. Mieli ja sielu lepäävät. Kehokin. Täydellinen hetki, jonka halusin kirjata muistiin. Huonompien hetkien varalle. Ainiin, olen siis lenkillä =D