All posts filed under: Kasvikset

Bataattiranskalaiset | paleokeittio.fi

Ranskalaiset bataatit

Published by

Tässä ne nyt viimein ovat! Saanko esitellä, ensimmäistä kertaa Paleokeittiössä ever… bataattiranskalaiset! Bataatti kun ei ole makeutensa vuoksi aikoihin viihtynyt Paleokeittiössä. Enkä koe minkäänlaista himoa rasvaisia ranskalaisiakaan kohtaan. Mutta joskus kannattaa unohtaa rajoittuneisuutensa ja kokeilla jotain uutta. Melko helppoa ja yllättävän hyvää! Toivotan ranskalaiset tervetulleiksi toistekin. Ensi kerralla ehkä palsternakasta… Tapoja valmistaa bataattiranskalaisia on varmasti yhtä monta kuin emäntääkin. Pyrin imitoimaan rapeita ranskalaisia. Siinä osin onnistuinkin. Suurin ongelma ilmeni todennäköisesti omassa tehokkuudessa. Tikutin noin puolitoista isoa bataattia, jotka eivät mahtuneetkaan yhdelle uunipellille. Ja kun normiuuniin peltejä tökkää kaksi päällekkäin, niin ei homma oikein toimi optimaalisesti. Toiset olivat rapeita alta, toiset päältä. Kuori bataatit ja pilko ne veitsellä melko ohuiksi tikuiksi viileään vesiastiaan. Nosta tikkubataatit uunipellille ja kuivaa ne huolellisesti. Itse käytin tähän imukykyistä talouspaperia. Tosin olin hieman laiska, enkä jaksanut kääntää ja kuivata toiseltakin puolen vaan annoin leivinpaperin hoitaa hommansa sen minkä se siihen kykeni. Kuivauksen jälkeen laita noin ruokalusikallinen kookosöljyä riittävän isoon pakastepussiin. Sulata juoksevaksi joko ennen pussiin menoa tai sen jälkeen, kuten itse tein. Kiinteä kookosöljy pussiin ja pussi hetkeksi kuumaan veteen. Olomuodon vaihto on …

Kaalisalaatin paluu

Published by

Siinä se taas on! Viime viikon teemaruoka ja muutenkin vanha, tuttu juttu. Kaaliraastesalaatti! Paljoakaan ei ole simppeli resepti vuosien varrella muuttunut, mutta kyllähän hyvästä kannattaa aina silloin tällöin muistutella ;) Coleslaw`n kastike vuosimallia 2013 1 prk smetanaa ~1 dl luomumajoneesia (Kavli) 3-4 rkl valkoista viinietikkaa 1 iso tl Dijon -sinappia luraus luomuhunajaa (Voi hyvin!) rouhittua mustapippuria 1 isohko tl himalajan suolaa Kastikeainekset sekaisin ja tekeytymään raastinvaiheen ajaksi. Luomuporkkana raastettuna ~300-400 g.     Mukaan valkokaalia raastettuna vaihtelevasti jotain 600 ja 900 gramman väliltä, ja homma sekaisin. Kastikkeet messiin, sekaisin, jääkaappiin tekeytymään ja viikon lisukkeet ovat valmiit. Kuvissa neljän litran astia ja reippaasti yli kilon valmista tavaraa, josta riitti yhdelle ihmiselle neljän tai viiden aterian täytteeksi. Ja niinhän sitä sitten kaaliraastesalaattia nautittiin päivä toisensa jälkeen… …keitettyjen luomunakkien ja viinietikka-Heinzin kanssa. …paistettujen kalkkunan rintafileiden kaverina. Jotka ehdin jo pieniä suunmentäviksi ennen kuin muistin kaivaa kameran esiin. Kuvassa puolitoista ohutleikettä suolalla ja sitruunapippurilla maustettuna. …ja jauhemaksapihvien ja puolukkahillon kylkiäisenä. Sama juttu, mutta uusi ateria joka päivä. Melkein. Oliko tämä syöminen vielä jonkun mielestä vaikeaa? ;)

Parit pyreet

Published by

Nyt, kun bataatti- ja kukkakaalisoseet ovat olleet jossain mielihalujen tavoittamattomissa, on täytynyt keksiä lihalautaselle uusia kavereita. Joku kysyi, että mitä paleolla lihan kanssa syödään? No kasviksia! Tietty! Mun oppien mukaan kasvikset ovat The Juttu; suurin siivu päivittäisessä ruokavaliossa. Proteiinilähteet ovat tärkeitä, mutta kasvikset vielä tärkeämpiä. Kasviksista (hedelmistä ja marjoista) löytyy avain fyysiseen hyvinvointiin. Mutkan kautta yleensä henkiseenkin. Pikkuvinkki vielä ennen pyreiden pariin siirtymistä. Jos kilo kasviksia päivässä tuntuu haastavalta tehtävältä, niin aterioita on helppo täydentää… tsadaa! Viherpirtelöin! (Ks. myös perusohje). Tuore on aina parempi vaihtoehto kuin kypsennetty; 70% kasviksista raakana ja paremmin menee! Ja kyllä, sanoin tosiaankin KILO (paleoystävällisiä) kasviksia päivässä. Näitä kehon kavereita kun ei voi popsia liikaa =) Kuvat ovat viime vuodelta, ajalta ennen joulua. Silloin pitkän pohtimisen jälkeen sain vihdoinkin nakattua palsternakat kattilaan ja survaistua ne soseeksi. Pari vuotta taisi mennä asiaa harkitessa. Palsternakkamuusi sopii aivan loistavasti stroganoffin kylkeen! Jopa vakavanha äitini oli samaa mieltä, kun kiikutin hälle annoksen töihin lounaaksi. PALSTERNAKKAPYREe palsternakkaa kuohukermaa meijerivoita mausteeksi suolaa ja rouhittua mustapippuria sekä silputtua persiljaa Kuori ja pilko palsternakat. Keitä pehmeiksi suolavedessä. Kaada keitinvesi pois …

Se makeampi pottu

Published by

Kuvassa on bataatti. Uunista ulos tullut uunibataatti. Se perinteisen perunan makeampi serkku, jonka voi tuikkaista uuniin kuin Rosamundan konsanaan. Ei, se ei ole yhtään sen vaikeampaa. Se on vaan oranssi. Ihan niin kuin kurpitsa. Myös maultaan, makea kuin kurpitsa. Mikä vitsi on vääntää postausta ehkä yhdestä maailman yksinkertaisemmasta reseptistä? Öljyä niskaan, suolaa, pippuria ja muutamat kuivatut yrtit perään. Foliota ympärille ja uuniin. Sitten odotellaan. Ja odotellaan… ja… odotellaan. Välissä tökitään hieman haarukalla; uppoaako vai ei? Kun uppoaa, niin bataatit uunista ulos.

Halloween kävi kylässä

Published by

Se oli SE ensimmäinen kerta. Kun kurpitsa eksyi kauppakoriin. Ihan puolivahingossa. Koska bataatti oli piilossa. Eikä peruna vielä kelvannut, mutta hyvää hiilua piti saada. Noh, siinä sitä sitten ihmeteltiin, jotta mitäs tälle tehtäisiin. Butternut -kurpitsalle, jota niin moni tuntuu suitsuttavan.     Ihmettelyn jälkeen päädyin tekemään sitä, mitä bataatista alunperin piti. Kurpitsa melkoisen väännön jälkeen puoliksi ja siitä vielä sama toiseen kertaan. Jos jo bataatti on paha halkaista, niin tätä kaveria työstäessä ei ollut itku kaukana. Eikä roskis. Joo-o, edelleen epäilen, että mun veitsissä täytyy olla jotain vikaa. Tekniikassahan vika ei voi olla. Voimasta puhumattakaan ;) Sivelin kurpitsaveneet oliiviöljyllä. Ripottelin päälle kaikella rakkaudella suolaa ja mustapippuria, vähän timjamia, rosmariinia ja hunajaakin. Työnsin uuniin ja odottelin kurpitsalihan pehmiävän. Nautin kera uunikalkkunan. REALLY?! No en oikeastaan. Nauttinut, mutta söin kuitenkin. Näin Halloweenin kunniaksi kurpitsa kävi kylässä. Tuskin tulee toista kertaa. Kiva kun kävit ja kiitos, mutta ei kiitos. Gourmet -keittiön mausteisena keittona ihan hyvää. Paleokeittiön uunissa… hmmmm… melko pahaa.

Uuniruska

Published by

Ruskan väritulitus on vallannut paitsi pihat ja puutarhat, niin myös uunin. Talvea kohti tallustaessa lämmin uuniruoka alkaa houkuttaa tuoretta ja viileää enemmän. Eilen valmistuivat syksyn ensimmäiset, värikkäät uunikasvikset. Ah, niin kaunista! Ja lempeän maukasta. Syksyn ruskaiset uunikasvikset porkkanaa punasipulia kesäkurpitsaa keltaista ja punaista paprikaa miniluumutomaatteja valkosipulinkynsiä oliiviöljyä (reippaasti!) balsamico -viinietikkaa suolaa ja pippuria Provencen yrttisekoitusta Pilko kasvikset uunivuokaan. Muut paitsi minitomaatit, jotka kannattaa lisätä vasta 15-20 minuuttia ennen arvioitua valmistumisaikaa. Hukuta oliiviöljyyn. Vähän maltillisemmin balsamicoa. Lisää mausteet. Kierittele kasvikset yltäpäältä öljyyn ja mausteisiin. Kypsytä 200-225 asteisessa uunissa kasviksista riippuen 40-60 minuuttia (kokeile pehmeys). Sekoittele ainakin kerran kypsennyksen aikana. Porkkana oli vielä tunnin jälkeenkin hippasen liian ”al dente”, kun taas muut kasvikset osoittivat liiallisen pehmenemisen merkkejä. Ehkä uunijuurekset on parasta pitää kasviksista erillään… Samalla uuninlämmityksellä valmistuivat kasvisten kyytipojaksi jauhelihapihvit. Täyspaleota! Ilman smetanaa. Kun kerta TehoPaleolla mennään ;) Melko syksyistä väriä lautasella, vai mitä olet mieltä? Sellaista sopivasti loppusyksyn haalistamaa meininkiä =) Täysveriset luolanaisen jauhelihapihvit ~400 g Hereford -jauhelihaa (pakkasesta) 1 keltasipuli 1 valkosipulinkynsi 1 luomukananmuna loraus kookoskermaa suolaa ja mustapippurirouhetta tuoretta persiljaa Kuullota sipulit kookosöljyssä. Vaivaa …

Ruttulehti uunissa

Published by

Ruttulehti pirtelössä on jo muutamia vuosia vanha juttu. Mutta samainen ruttulehti uunissa on mulle jotain uutta! Pitihän sitäkin kokeilla kun uuni oli kaalilaatikon jäljiltä vielä lämmin. Niin ne kaaliviikot vaan jatkuvat! Uskokaa tai älkää, niin olen viimeisen kahden viikon aikana väsännyt paitsi ruttulehtiä, niin myös kaali-jauhelihapadan, kaalilaatikon ja vielä kaalikeitonkin. Kaali on mahtavaa! Kahteen viimeiseen palataan vielä ;) Lehtikaalisipsit syntyvät helposti. Pese ja kuivaa lehdet huolellisesti. Leikkaa vahvimmat ruodot pois ja pilkot lehdykät sopiviksi suupalasiksi. Hiero kaalinpalasiin kookosöljyä ja mausta suolalla. Itse käytin iHerbista tilaamaani kelpillä ja dulsella (merileviä) maustettua merisuolaa. Asettele raa`at sipsit uunipellille ja ”kuivata” 175 asteessa kymmenisen minuuttia. Tai itseasiassa niin kauan, että sipsit näyttävät ja tuntuvat kuivilta (reunat alkavat rusehtamaan). Ainakin mun uuni paistaa hieman epätasaisesti, joten pelti kannattaa kääntää puolivälissä. Tästä huolimatta uunin takaseinää lähinnä olleet sipsit ruskettuivat enemmän kuin etualalla olleet. Ja näin ollen maistuivat myös hieman kitkeriltä ja palaneilta. Sipsien valmistumista kannattaa pitää silmällä, sillä ne palavat todella nopeasti.     Ensimmäiset lehtikaalisipsit maisteltuani ihmettelin, että mitä ihmettä näistä nyt kohkataan! Eivät kai nämä voi olla jonkun mielestä …

Suu makiaksi – sipulista

Published by

Onko jauhelihapihville parempaa kaveria kuin makeaksi kuullotettu sipuli? On! Makeaksi haudutettu kermasipuli! Hyvää helposti ja ripaus luksusta arkiseen ateriaan. Me likes! Renkaiksi viipaloidut sipulit pannulle aidon voin tai kookosöljyn sekaan. Itse taisin käyttää kirnuvoita. Kuullotetaan sipulit pehmeiksi. Lisätään joukkoon aitoa kermaa. Käytin tavallista kuohukermaa, en laktoosittomaksi prosessoitua. Parin isohkon sipulin kaveriksi riittää vajaa desi kermaa. Viimeistään tässä vaiheessa kannattaa myös kääntää lämmöt miedolle. Heilutellaan ja annetaan kerman saostua ”kastikkeeksi”. Lopuksi vielä mausteet, hippasen suolaa ja rouhittua mustapippuria. Siinä se! Helppo herkku! =)

Maailman maukkain muusi..

Published by

…näki loisteputkivalon eilen! Tuotekehitys se on, joka kannattaa! Sain todistaa, kuinka 1+1=3. Kelvannee perinteisin perunamuusinkin ystäville. Ehkä. Tässä asiassa mä en voi luottaa omaan makuaistiini. En enää muista miltä perunamuusi maistuu. Ja kaikki ruoat, jotka musta maistuvat taivaalliselta eivät saa kiitosta muilta. Terveiset isukille, jonka olen jo muutamaan otteeseen saattanut oksennuksen partaalle. Viimeksi lauantaina, kun tarjosin ihan parasta ja tuoretta mehua ala Jamie. Tämä herkku toimii aivan loistavasti ihan sellaisenaan. Jääkaapissa oli valmiiksi paistettua karitsanjauhelihaa, jonka tuuppasin mukaan lautaselle. Sekoitin ja söin. Vanhaa kunnon jauhelihasoselaatikkoa. Uudelleen lämmitettynä. Pohjana kukkakaali-bataattimuusi. Kukkakaalipyre on aivan loistava keksintö. Siihenkin vaan ajan myötä kyllästyy. Lisäksi kaipaan ilta-aterialle hiukkasen enemmän tärkkelystä kuin kukkakaalilla on tarjota. Bataattisose on puolestaan liian makeaa, liian tuhtia ja liian sitkoista tavaraa. Mutta kun nämä kaksi yhdistää, niin kolkutellaan jo taivaanportteja. Loistava rakenne! Ja vielä parempi maku! Kunhan vaan lisäilee suolaa riittävästi. Maistuu perheen pienimmillekin. Veikkaan. Tänään vielä jauhelihaversiota. Loppuviikosta ehkä kalan kaverina. Ainekset kirjoittelinkin jo kuvaan. Valmistusprosessi on sama vanha tuttu. Kuoritut ja pilkotut bataatinpalat kukkakaalin kanssa kattilaan. Keitetään ylipehmeäksi ja soseutetaan sauvasekoittimella. Luraus kookoskermaa, mausteet ja …