All posts tagged: pinaatti

Duck plate

Duck plate on Paleokeittiössä vähintäänkin yhtä outo käsite kun duck face. En vieläkään ole oppinut ottamaan itsestäni töröhuulikuvia. Tuskin tulen koskaan oppimaankaan. What a loss! Mutta duck plate on nyt korkattu! Tuttavallisemmin ankkalautanen vaan. Tai ankkaa lautasellakin käy. Rohkaistun välillä kokkailemaan jotain uutta ja ennenkuulumatonta. Ankan rintafile lennähti lautaselle syystä, että halusin hieman venyttää rajojani ”kevätsiivoilijoiden” mukana. Ankan rintafileet olivat sopivasti tarjouksessa. Olen ehkä joskus saattanut saada ravintolassa ankkaa lautaselleni, mutta sitä on tapahtunut sen verran harvoin, että en todellakaan muista, olenko aiemmin haarukoinut ankkaa suuhuni vai en. Siitä olen kuitenkin aivan varma, että tätä siivekästä ei ole aiemmin paleokeittiössä nähty. No nyt on! Tämäkin nähty. Valitsin ensikertalaiseksi valmiiksi marinoidun ankan rintafileen. Ei ehkä se paras vaihtoehto, kun alastonta ankkaakin oli tarjolla. Mun mielestä oli kuitenkin jo aivan riittämiin haastetta siinä, että ylipäätään kävin lihatiskiltä yhden ankan pyytämässä, joten kipusin tällä kertaa matalimman aidan yli. Varmistin toki etukäteen, mitä marinadi oli syönyt ja ainoaksi ongelmaksi omassa ravitsemuksen viitekehyksessä totesin rypsiöljyn, jonka senkin kuivasin pois ennen paistamista. Marinadi oli valmistettu marketin omassa keittiössä. Sitten vaan pähkäilemään, jotta mitä tälle nyt …

Ihanat parsakaalit pellillä

Jonossa on ihan hirmuisen monta hyvää(?) reseptiä! Loogisinta lienee aloittaa viimeisimmästä? ;) Koska vielä muistan, mitä tuli laitettua ja miten. Pitäisi varmaan kirjoitella reseptit heti ylös, mutta vielä en ole oppinut. Ajatus kulkee sitä rataa, että laitan tämän huomenna blogiin. Tulee huominen, ylihuominen, seuraava viikko ja menee kuukausi tai kaksi. Katselen kauniita kuvia ja tajuan, että mulla ei enää ole hajuakaan miten tuon sopan keitin. Mutta tämän sopan muistan vielä! Koska olen tehnyt sitä kuluneella viikolla ihastuksissani jo kahteen otteeseen ja syönyt 7 päivää putkeen =D. Tämä sosesoppa on melko nopeatekoinen, äärettömän helppo, aivan superterveellinen ja mielettömän maukasta. Mun makuun. Äipälle kiikutin maistiaisia ja odotin ilahtunutta hihkuntaa sekä vuolaita ylistyksen sanoja, mutta ne jäivät kyllä saamatta, hah hah! ”Ihan hyvää, vähän kummallista ja aika hottia!” Eli totesin, että vika saattaa olla mussa. Mutta jälleen kerran suosittelen antamaan tälle sosesopalle mahdollisuuden. Pidätkö sinä siitä? En tiedä. Mutta et tiedä sinäkään ennen kuin kokeilet ;) Vaikka resepti on hyvin yksinkertainen, niin siinä on yksi salaisuus. Ja se salaisuus kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Muutoin lopputulos on jotain ihan muuta. Tämän ja monen muun …

Mehuviikko – Sweet `n sour, Sistah!

Pikkasen pieleen menneen mehuviikon seitsemäs ja viimeinen virallinen postaus on tässä. Mutta ei huolta, jatkamme epävirallisilla. Koska niitä vielä muutama tallessa sattuu olemaan. Paleokeittiön feissarifrendeillä saattaakin olla jo aavistus siitä, mitä tulema sisällään pitää ;) Eiköhän näitä mehupostauksia jatkossakin tipu väliin, jos toiseenkin. Edelleen olen juissaamisesta innoissani ja tyytyväinen vaikutuksiin, joita vastapuristettujen kasvismehujen  kuvittelen tuoneen tullessaan. Ehkä ihan vielä ei ole aika arvioida vaikutuksia. Tätä aktiivisempaa puristajan hommaa kun ei ole vielä takana kokonaista kuukauttakaan. Mutta sen voin sanoa, että hyvältä tuntuu! Nyt =) Ananasta tulee ostettua melko harvoin, mutta tällä kertaa pääsi ananas päätähtenä Hurmurin kierteisiin. Ananas on niin hirmuisen makeaa, että se ei ole enää oikein omaan mieleen. Ja ehkä taisin joskus muinoin vanhoina hyvinä(?) pullisteluaikoina saada oman osani ananaksesta. Peltipurkeissa. Ja maitorahkasta. Se oli parasta bodarin ruokaa silloin, kun ei vielä ollut jauhoa joka lähtöön. Se, mitä tarjolla oli, oli melko karmeaa kamaa, jota ei tahtonut saada nesteen sekaan edes koneellisin keinoin. Tarviiko mun edes kertoa, millaista sitä oli saada kurkusta alas?! =D Alunperin ostin kokonaisen ananaksen pizzan päällisiksi. No eihän se sinne kokonaan …

Mehuviikko – Green detox power

Paleokeittiön mehuviikko on vihdoin täällä! Niin komeasti piti aloittaa mehuviikolla vuosi 2014 heti sen ensimmäisenä päivänä, mutta niin sitä vaan jo kolmatta päivää tätä vuotta käydään. Noh, parempi NYT kuin ei ollenkaan! Vaikka mehuja en teemaviikon osalta ole ennen tätä blogissa esitellyt, niin itse asiassa aloitin omat mehuviikkoni jo jouluaaton ja -päivän välisenä yönä kello yksi. Silloin nimittäin kotiuduin aattoillan vietosta uusi Hurmuri kainalossani. Jamie palveli aikansa mallikkaasti ja on edelleen täysissä voimissa, mutta jano kasvaa juodessa;  Jamie sai nyt väistyä Hurmuri Huromin tieltä kaapinperälle. Päivittäin olen kerran tai pari Hurmurilla huristellut aivan ihania, supermaukkaita ja -ravinteikkaita mehuja. Joka päivä olen kehitellyt jotain uutta ja siksipä lienee aika alkaa kirjaamaan näitä tuoremehureseptejä ylös. Paleokeittiön facebook frendit ovatkin jo saaneet ”päivänavausten” muodossa hieman vihiä siitä, mitä tuleman pitää. Suuntaa sinne siis, jos haluat olla askeleen muita edellä ;) Miksi mehuviikot? Ensinnäkin olen tietysti intopinkeänä Hurmurin pauloissa, joten alkuinnostus kannattaa aina hyödyntää. Yleensä into siitä ajan myötä hiljalleen laantuu, oli kyseessä sitten kuinka hurmaava tapaus tahansa. Hyödynnetään nyt tämä into ja kokeilumieli. Uusia cocktaileja pyörii päässä päivittäin. Toisekseen …

Kiivit kupissa

KIVA KIIVI-PINAATTIPIRTELÖ 2 kiivihedelmää pala kurkkua 1/2 keskikokoinen banaani kourallinen babypinaattia sitruunaviipale tuoreita mintunlehtiä himalajansuolaa ~2 dl vettä Kuori kiivit ja banaanin puolikas. Leikkaa myös sitruunaviipaleesta kuoret pois. Pese kurkku ja pinaatit. Pilko pilkottavat, pistä muiden ainesten kanssa blenderiin ja pyöräytä sopivaksi soseeksi. Maista. Lisää vettä tai muita aineksia maun mukaan. Nauti ja voi hyvin! <3 P.S. Pirtelö on makeahko, joten sopii hyvin myös aloittelevalle pirtelömestarille. Jos kaipaat enemmän makeutta, niin kokonainen banaani saattaa olla sun juttu ;)

Lämmin tomaatti-pinaattihöystö

Alkuperäinen ohje tämän hetken lempparilisukkeeseen löytyi Gurmee -blogista. Siitä sitten muokkaamaan omia mieltymyksiä vastaavaksi ja sen mukaan, mitä kaapista milloinkin sattuu löytymään. Nimikin vaihtui matkan varrella ”Paistetuista kirsikkatomaateista” höysteeksi. Maistuu höysteenä fyysisesti ja verbaalisesti paremmin ;D LÄMMIN TOMAATTI-PINAATTIHÖYSTÖ Täm lisuke on siitä mainio, että se on vähän kaikkien kaveri. Sopii siivekkäille ja ainakin isommille nelijalkaisille. Jalostamattomille ja hieman jalostetuimmillekin. Pienempiä en ole testannut. Pienemmillä tarkoitan lähinnä villa- ja saparokavereita. Pekoni ei ole saparosta.

Vihreää lasin täydeltä II

Postasin aiemmin Magnuksen vihreän pinaattijuoman ohjeen, jota pääsin vihdoin myös itse maistamaan. Hiukan alkuperäistä reseptiä pimppasin omien mieltymysteni mukaan. Mun mielestä tuore inkivääri vaan kuuluu joka pirtelöön! Sitruunan laitoin kokonaisena. Ilman kuoria. En ymmärrä miksi sitruunasta pitäisi puristaa mehut pirtelöön ja jättää kuidut ym. hyvät rannalle ruikuttamaan. Sinne vaan kokonaisena! Lisää hyvää! Avokadonkin jätin vain yhteen ainokaiseen. Mausteeksi raikastavaa minttua. Täydellistä! Basilikakin käy(nee). Vihreä pinaattipirtelö by Paleokeittiö 1,25 litraa eli 5 annosta 1 1/2 kurkkua (~500 g) 1 avokado (100 g) 1 rasia pinaattia (100 g) pala tuoretta inkivääriä (~15 g) 1 kuorittu sitruuna (~65  g) tuoretta minttua (~10 g) 1 tl himalajan suolaa 3-4 dl vettä Miltä maistui? Itseasiassa todella hyvältä ja raikkaalta, vaikka aluksi epäilin täysin makeuttamatonta pirtelöä. Huonoja kokemuksia. Miedolta maistui. Omat viherpiiperrykset ovat tavallisesti täynnä makuja ja huomattavasti raskaampia. Annoskoon voi tässä tapauksessa tuplata helposti. Ja  ylpeä olen! Kerrankin selvisin pirtelöstä alle kymmenellä ainesosalla =). Eiköhän tämä jää ainakin hetkeksi ohjelmistoon. Kivaa, kevyttä vaihtelua. Kesäkuumalla jääpaloin täydennettynä aivan loistava viilentävä juoma. Suosittelen kyllä lämpimästi heittämään ennakkoluulot nurkkaan ja kokeilemaan. Saattaa yllättää! Yllätti …

Vihreää lasin täydeltä

Ajatuksena oli postailla Paleokeittiöön vain reseptejä, joita Minäitse on kokeillut ja toimivaksi todennut tai joku muu mulle ystävällisesti toimittanut. Nyt oli kuitenkin ihan pakkoPAKKO käydä varkaissa! Miksi? Siksi, että tiedän monen tätä reseptiä kaivanneen. Uskoakseni aivan loistava vihreä vaihtoehto niille, jotka syystä tai toisesta ovat makeita hedelmiä rajoittavalla ruokavaliolla. En tiedä. En ole kokeillut. Vielä, mutta hyvältä näyttää. Vihreä pinaattijuoma ~1,5 litraa ~ 700 g kurkkua 100 g babypinaattia (1 paketti) 0,5 dl sitruunanmehua 2 avokadoa 0,5 l vettä 1 tl suolaa (voi korvata varsisellerillä jos pitää siitä) ”Blendaa sileäksi ja nauti ihan koska tahansa.” Jotta mua ei voida ihan törkeästä varkaudesta syyttää, niin kerronpa mistä kävin reseptin ja kuvan pöllimässä. Alkuperäinen resepti ja muuta aiheeseen liittyvää löytyy Magnus Appelbergin raakaruokaan keskittyvästä Syömisen iloa -blogista. Jos raakaruokailu kiinnostaa, niin kannattaa ehdottomasti käydä tsekkailemassa mielikuvituksellisia Magnuksen reseptejä! Raakaruokailuhan sopii paleoisteille oikein mainiosti. Toisin kuin paleoruoka rawfoodisteille… Enköhän lähipäivinä saa surautettua itsekin vihreää pinaattijuomaa blenderissä. Joten palaan aiheeseen. Hiukan lienee kuitenkin pakko painaa omaa peukkua soppaan ;)