Year: 2011

Vihreää lasin täydeltä II

Published by

Postasin aiemmin Magnuksen vihreän pinaattijuoman ohjeen, jota pääsin vihdoin myös itse maistamaan. Hiukan alkuperäistä reseptiä pimppasin omien mieltymysteni mukaan. Mun mielestä tuore inkivääri vaan kuuluu joka pirtelöön! Sitruunan laitoin kokonaisena. Ilman kuoria. En ymmärrä miksi sitruunasta pitäisi puristaa mehut pirtelöön ja jättää kuidut ym. hyvät rannalle ruikuttamaan. Sinne vaan kokonaisena! Lisää hyvää! Avokadonkin jätin vain yhteen ainokaiseen. Mausteeksi raikastavaa minttua. Täydellistä! Basilikakin käy(nee). Vihreä pinaattipirtelö by Paleokeittiö 1,25 litraa eli 5 annosta 1 1/2 kurkkua (~500 g) 1 avokado (100 g) 1 rasia pinaattia (100 g) pala tuoretta inkivääriä (~15 g) 1 kuorittu sitruuna (~65  g) tuoretta minttua (~10 g) 1 tl himalajan suolaa 3-4 dl vettä Miltä maistui? Itseasiassa todella hyvältä ja raikkaalta, vaikka aluksi epäilin täysin makeuttamatonta pirtelöä. Huonoja kokemuksia. Miedolta maistui. Omat viherpiiperrykset ovat tavallisesti täynnä makuja ja huomattavasti raskaampia. Annoskoon voi tässä tapauksessa tuplata helposti. Ja  ylpeä olen! Kerrankin selvisin pirtelöstä alle kymmenellä ainesosalla =). Eiköhän tämä jää ainakin hetkeksi ohjelmistoon. Kivaa, kevyttä vaihtelua. Kesäkuumalla jääpaloin täydennettynä aivan loistava viilentävä juoma. Suosittelen kyllä lämpimästi heittämään ennakkoluulot nurkkaan ja kokeilemaan. Saattaa yllättää! Yllätti …

Babylonin antimia

Published by

Lupasin hillopostauksessa paljastaa parhaimman paikallisen salaattipaikan. Saanko esitellä…  Art Cafe Babylon, Kirkkonummi! Pahaksi tavaksi on muodostunut joka perjantainen salaattilounas Babylonissa. Paha tapa siksi, että ulkosalla syöminen ei ole tavallisesti kuulunut rutiineihini. Olen säästänyt ravintola-kavilat juhlahetkiin. Nyt juhlasta on tullut vaivihkaa arkea. Tai arjesta juhlaa… Sinänsä salaattilounaassa ei mitään kovin pahaa ole. Paitsi että se harvemmin on paleota. Semipaleota kuitenkin. Useimmiten. Palautusaterialle sallittakoon myös paholaisen hillo. Valmiiseen pöytään on vaan niin mukava istua aamupäivän ”naisvoimistelijoiden” ja oman treenin päätteeksi aloittelemaan perjantai -illan vapaata. Nälkäkin on tässä vaiheessa yleensä jo kohillaan. Ennen jumppia kun ei tule nautittua muuta kuin nestemäistä. Eikä jumpan aikanakaan. Päätteeksikin vain viherpirtelöä ja/tai herajuomaa. Miksi Babylonia on paras paikka? Pidän paikan tunnelmasta. Kahvilan lounge -osa on suosikkini. Niin myös monen muun suosikki, ja siksi välillä joudun tyytymään kahvilamaisempaan ympäristöön. Sohva, nojatuolimaiset istuimet, musta flyygeli, kitschmäinen kattokruunu, täysi kirjahylly ja taustalla Frank Sinatra… That`s it! Saan koota salaattini itse; valita perusainesten lisäksi lisukkeet. Ja paholaisen hillon. Samaan hintaan. Salaatin hinta – määrä-/laatusuhde. Iso salaatti on ISO. Vaikka olen tottunut kohtuullisen isoihin salaatteihin, niin välillä …

Vihreää lasin täydeltä

Published by

Ajatuksena oli postailla Paleokeittiöön vain reseptejä, joita Minäitse on kokeillut ja toimivaksi todennut tai joku muu mulle ystävällisesti toimittanut. Nyt oli kuitenkin ihan pakkoPAKKO käydä varkaissa! Miksi? Siksi, että tiedän monen tätä reseptiä kaivanneen. Uskoakseni aivan loistava vihreä vaihtoehto niille, jotka syystä tai toisesta ovat makeita hedelmiä rajoittavalla ruokavaliolla. En tiedä. En ole kokeillut. Vielä, mutta hyvältä näyttää. Vihreä pinaattijuoma ~1,5 litraa ~ 700 g kurkkua 100 g babypinaattia (1 paketti) 0,5 dl sitruunanmehua 2 avokadoa 0,5 l vettä 1 tl suolaa (voi korvata varsisellerillä jos pitää siitä) ”Blendaa sileäksi ja nauti ihan koska tahansa.” Jotta mua ei voida ihan törkeästä varkaudesta syyttää, niin kerronpa mistä kävin reseptin ja kuvan pöllimässä. Alkuperäinen resepti ja muuta aiheeseen liittyvää löytyy Magnus Appelbergin raakaruokaan keskittyvästä Syömisen iloa -blogista. Jos raakaruokailu kiinnostaa, niin kannattaa ehdottomasti käydä tsekkailemassa mielikuvituksellisia Magnuksen reseptejä! Raakaruokailuhan sopii paleoisteille oikein mainiosti. Toisin kuin paleoruoka rawfoodisteille… Enköhän lähipäivinä saa surautettua itsekin vihreää pinaattijuomaa blenderissä. Joten palaan aiheeseen. Hiukan lienee kuitenkin pakko painaa omaa peukkua soppaan ;)

Kevennätkö?

Published by

Arjan leivontanurkassa oli mielenkiintoinen kysely. Miten kevennät leipomuksia? Kyselyssä murskaavan voiton vei vaihtoehto ”En kevennä leipomuksiani”. Kuinkas on asian laita Paleokeittiössä vierailevien omissa leipomoissa? Kevennätkö leipomuksiasi tai muokkaatko perusohjeita muuten? Miksi ja miten? Kertokaas hyvät leipurit! Nimim. Hyvien vinkkien toivossa on hyvä elää =) P.S. Oikeita ja vääriä toimintatapoja ei ole. On vain itselle sopivia!

Lisää mehevää jauhelihaa

Published by

Ei mitään uutta Paleokeittiössä. Joten tarjoillaan lisää vanhaa mehevää. Mehevää jauhelihapihviä nimittäin. Tuplana tällä kertaa. Jokunen viikko sitten. Tältä se näytti. Mehevien manaus. Punasipulin ja paprikan kuullotus. Olisiko ollut 1 paprika, 2 ja puoli sipulia. Jauhelihaa 800 grammaa. Herefordin pihvilihaa. Oli niin nättejä kuutioita, että oli ihan pakko tallentaa. Miksi muiden veitset leikkaa aina kauniimmin kuin oma?! Pihvien pyörittelyä. Ammattitaidolla! Yeah right… mutta joo, tavallaan. Kyllähän pihvien pyörittelykin visuaalista silmää kaipaa! Ihan mutulla meni tämä satsi. Tavallisesti keittiövaaka auttaa. Neuroottinenko? Voi olla. Todennäköisesti. Mutta kutsukaa mieluummin ihan vaan esteetikoksi ;) Kauniita tuli <3. Jep, artisti rakastuu aina omiin luomuksiina. Eikä siksi kestä kritiikkiä. Tai joutuu sen ainakin kera kyynelten nielemään. Nähty, koettu, eletty! Kasvettu. Ja hyviä! Meheviä. Ja maukkaita. Salaatti kruunaa! Pihvin kuin pihvin. Näinä päivinä.. kaiken. P.S. Ihan noita kaikkia kolmea pihviä en optimismista huolimatta kerralla jaksanut. Mutta kaks ja puol sentäs! Tai ainakin kaksi… 200 g puhdasta pihviä! Tai ainakin 160. Lihaa luolamieskin söis! Jos vaan kiinni sais.

No bad – Pretty in Pink

Published by

Kaikki vanhat reseptit PoverA:sta on nyt siirretty. Ne, mitkä löysin. Ja tämäkin on tällainen perus pirtelöpostaus. Seuraava tavoite on nimittäin tyhjätä verkkoon viime viikkoina kertyneet kuvat kamerasta. Eipä noita enää kovin montaa ole. Aloitellut olen jo aiemmin. Tämä postaus tuskin tarjoilee mitään uutta. Viehätti vaan pirtelön vaaleanpunainen väritys, joka ei taida ihan oikeuksiinsa ainakaan omalla ruudulla päästä. Reseptikin täytyy vetää hiukka hatusta. Pretty in Pink on kumottu jo aikaa sitten. Mutta jotain tällaista se varmaan sisälsi… 1 verigreippi 1 appelsiini 1 sitruuna pieni palanen tuoretta inkivääriä hippunen himalajansuolaa Pari annosta näillä eväillä tosta pyöräytti. Hedelmäpirtelöä mun makuun! Ja kannattaa muuten nauttia heti tuoreeltaan. Seistessään greippi ”karvaannuttaa” ikävästi makua.

Ranskalainen gourmet purkissa – St. Dalfour

Published by

Tämän viikon iHerb -toimituksen mukana, sulassa sovussa maca-, viher- ja sienikahvijauheiden kanssa, saapui maailman suloisin pieni yllätys. Eikä se pahaakaan ollut! Minihillopurkki. Sen sisältö. Ranskalainen vadelma-granaattiomenahillo. Purkin jätin syömättä. Ja maltoinpa maistiaisten jälkeen jättää puolet 28 gramman sisällöstäkin parempiin hetkiin. Suunnitelmissa on joku kaunis päivä herkutella paistetulla vuohenjuustolla kera minihillon =) Paleokeittiössä ei paljon hilloa näy. Ei siksi, että paremmissa vaihtoehdoissa mitään pahaa olisi. En vaan keksi montaa ruokaa, jonka hillo kruunaisi. Ehkäpä Amerikkalaiset pannukakut. Tosin nekin ovat harvinainen herkku tässä keittiössä ja maistuvat oikein hyvin tuore- tai pakastemarjojen kera. Sitten on tietysti se heikkojen herkku, vuohenjuusto, johon St. Dalfourin valikoimista valitsisin ehkä appelsiini-inkiväärihillon. Inkivääri vaan on mun suosikki. Antaa pikkusen potkua. Ja paholaisen hillo, jonka kotikutoisesta versiosta olen haaveillut jo pitkään! Some day… =) Paholaisen hilloa tulee yleensä nautittua ravintolakeikoilla. Jos sellaista vaan on saatavilla. Ja onnekseni tuhokseni lemppari ”salaattibaarin” vaihtoehtoihin paholaisen hillo sisältyy ihan veloituksetta. Lucky me! Or not. ”Baaria” en paljasta. Odottelen edustavia kuvia, jotta saadaan tästä paikallisesta paikasta ihan oma postaus. Kotiseutumarkkinointia. Asia eksyi. Jos joku on makeista marja-/hedelmähilloista innostunut enemmänkin, …

Puolukka puurossa

Published by

Pakastimen marjavarastot alkavat vähitellen hiipua, mutta puolukkaa löytyy vielä yllin kyllin. Muutama viikko sitten pohdin, että mitä ihmettä näistä puolukoista voisi väsätä? Viherpirtelöihin puolukkaa kuluu jonkin verran. Viime talvena se nousi pirtelöiden suosikkimarjaksi, mutta tänä talvena ei ole käynyt samoin. Eriväriset herukat ja vatut ovat olleet kovaa valuuttaa! Mustikka roikkuu jossain siinä keskivaiheilla ja puolukka on jäänyt peränpitäjäksi. Mutta eipä jää enää! Ainoa järkevä puolukkapöperö, joka tuli mieleen oli puolukka- eli vispipuuro. Pientä päänvaivaa tuotti kuitenkin vispipuuron toinen perusraaka-aine, manna- eli vehnäsuurimot. Niitä ei Paleokeittiössä ole. Eikä tule. Korvaava vaihtoehto löytyi kuitenkin melko vaivattomasti. Quinoa! Tai kvinoa… tai mikä lie Andien ryyni. Tosin quinoakin on paleopiireissä hieman kiistelty raaka-aine (saponiini, haitalliset proteiinit), mutta eiköhän se mannasuurimot pese kuitenkin. Jos ei tarjolla ole täydellistä, niin valitse kahdesta pahasta se pienempi paha. Näin opetan, näin toimin. En ole juurikaan quinoaa käyttänyt. Joskus paleouran alkuaikoina käytin sitä riisin sijaan kaalilaatikossa. Toimi ja hyvää oli. Nyt piti kuitenkin keittää quinoasta puuroa ja suoraan sanottuna olin aika pihalla. Ei muuta kuin luovaa kokeilumieltä ja rohkeutta! Niillä tästä selvittiin. Ainesten suhteet, …

Uusi rahkamainen välipalaherkku – Skyr

Published by

Skyr [skiir]… herkku, josta jo viikinkien ylijumala Odin nautti! Vai nauttiko? En tiedä. Eikä väliksi. Jos Odin tykkää, niin tykätköön. Minä en. Jo kuukausikaupalla olin vahdannut lähimarkettien kilometrin pituisia jogurttihyllyjä päästäkseni käsiksi tähän suuresti ylistettyyn herkkuun. Tätä urheilijakin söisi! Oma yritykseni ei tuottanut tulosta, mutta satuinpa bongaamaan aidon, oikean Skyr -purkin äipän jääkaapissa! Jep, Hanna Partanen iski jälleen! Pakkohan pitkään himoittua ja parhaaksi mainostettua rahkaherkkua oli maistaa. Sori äiti, mutta jäi siitä vielä sullekin. Yksi teelusikallinen ja kiitti mulle riitti! Maku oli mustikka, valmistusaineena sokeria ja islantilaisten herkku ällömakeaa. Hei, ihan oikeastiko korkeaproteiininen maitovalmiste?! Hiiluja (= sokeria jossain muodossa) 12,7 g ja proteiinia 9,8 g sataa grammaa kohti?! Rasvaa ei luonnollisesti nimeksikään. Maitohan ei luonnollisesti sisällä rasvaa. Ei, vaikka sitä käyttäisi 3-4 kertaa enemmän kuin tavalliseen jogurttiin. Ei nyt kuitenkaan heti kerrasta tuomita ja päätä vadille vaadita! En antanut periksi. Muutaman vihjeen kera markettiin täsmäiskua tekemään ja kotio kainalossa kuppi Skyriä! Vaniljaa, jossa ravintosisältö näytti jo paremmalta, 3,3 vs. 10,3. Noniin, nyt alkaa ylijumalan kieli aukeamaan! No ei ihan. Ei tosin ihan yhtä makeaa kuin mustikka, …

Parin päivän pirtelöt powered by Froosh

Published by

  Koska olen äärimmäisen laiska tehokas, niin teen aina kerralla useamman annoksen viherpirtelöä, jotka pakkaan kätevästi annospulloihin. Vakiintuneeksi pirtelöannokseksi on muodostunut noin litra, josta saan kivasti 2-3 päivän pirtelöt menekin mukaan. Jotkut haluavat kiskaista kerralla puoli litraa pirtelöä, mutta mulle riittää 2,5 dl tuhtia tavaraa kerralla. Kerran tai pari päivässä. Isommassa kertasatsissa on puolensa; ei tarvitse olla jatkuvasti vääntämässä ja yleensä jääkaapista löytyy aina valmis pirtelöpullo, joka on helppo ottaa välipalaksi mukaan ihan minne vaan! Kauhean kauan ei pirtelö kuitenkaan lämpimässä säily. Pariin otteeseen olen joutunut toteamaan ikävän käymisreaktion alkaneen kun pullo on jäänyt puolillaan laukkuun makaamaan. Aiemmin pakkasin viherpirtelöt Lidl:n Naturis Smoothie -pulloihin, mutta hiljattain keksin kaupan hyllyltä lasipulloihin pakatut Froosh -hedelmäpirtelöt. Näitä koriin neljä kappaletta ja tätä nykyä viherpirtelöt kulkevat onnellisesti lasipulloissa. En yleensä lisäile viherpirtelöihin mitään mehuja tai tai muita valmiita hedelmänesteitä, mutta näistä neljästä pullosta sai ihan mukavaa vaihtelua normipirtelöihin. Johonkin ne sisukset oli tyhjennettävä! Olivat aivan liian makeita mun makuun ihan noin vaan raakana. Muutama viikko sitten parin päivän marjaisat viherpirtelöt syntyivät näistä aineksista… ~100 g vadelmia ~100 g mustaherukoita kuorellisia …