Year: 2012

Pientä joulun viettoa paikassa Klaus K, osa 1

Kuten jo aimmin uhosin, niin kävimme eilen, maailmanlopun päivänä 211212 viettämässä ystäväni kanssa pientä joulua Klaus K:n ravintola Ilmattaressa. Kameraan kertyi sen verran kuvasaastetta, että lienee kaikkien kannalta paree jakaa postaus useampaan osaan. Aloitellaan alkuruoista. Kuten tapana on. Viime vuodesta viisastuneena olin laatinut tiukan strategian, kuinka edetä järkevällä ja maltillisella tavalla. Aikaakin oli käytettävissä viime vuotta tunti vähemmän, joten strategian luominen ja sen noudattaminen olisi muutenkin fiksu veto. Strategia lyhyesti… alkuun juomat; alkuruokien kanssa kuohuvaa, pääruoalle punaista Zinfandelia kalaisat alkuruoat lihaisat alkuruoat pääruoka lisukkeineen juustolautanen väliin jälkeenpäin jälkiruoat ei leipää! ihan kaikkea ei ole pakko maistaa! Keskittyminen määrällisesti jo hyviksi todettuihin ruokalajeihin (olivat aika pitkälti samat kuin viime vuonna… mut ei sit kuitenkaan) 1. LAUTANEN; KALAT JA ANKAT Jollekin muullekin oli maistunut ennakkosuosikkini, Klaus K:n Kuhaceviche. En tiedä oliko resepti eri vai alkaako muisti pettämään, mutta ei se ollutkaan niin hyvää kuin muistelin. Melko mautonta sanoisin. Olisin kaivannut enemmän jotain ”sitrusmaista”. Ehkä suolaakin…    ”Herkkua on siinä monenlaista…”. Tämän vuoden alkuruokien ehdoton ykkönen oli jo viime vuonna hyväksi todettu ankanmaksapatee kera mausteisen punasipulihillokkeen. Kalaruokalautasella näkyy …

Kermainen ja kurainen uunilohi

Vaikka eksoottinen onkin hyvää, niin lohiresepteistä ehdoton suosikkini on edelleen vanha kunnon ”kalaa kermakastikkeessa”. Tässä reseptissä ei sinänsä ole mitään uutta, pelkkää pilkunviilausta. Mutta kertaus on opintojen äiti, sanotaan. Eksoottinen on aivan loistava vaihtoehto etenkin silloin, kun paleopipo on vedetty todella kireälle ja syvälle päähän. Semipaleokausina höllempikin ote käy. Kermalla kuorrutettuna. KERMAISEN UUNILOHEN KUORRUTE 1 prk smetanaa reilu 1 dl kuohukermaa paljon tuoretta tilliä runsaasti purjoa 1/2 sitruunan mehu mausteeksi himalajansuolaa ja sitruunapippuria (tai mustaa) Kermaisen uunilohen valmistus on hyvä aloittaa kastikkeesta. Tosin noin puoli tuntia sitä ennen olen ottanut lohifileen huoneenlämpöön ja maustanut sen punertavan puolen suolalla ja pippurilla, kietonut takaisin pakettiin lepäilemään ja lämpiämään kera mausteiden. Sekoita smetana ja kerma keskenään. Lisää joukkoon sitruunamehu ja muut mausteet. Pilko purjo ja saksi vielä tilli mukaan. Sekoita. UUNILOHI ~600 g ruodotonta lohifilettä mausteeksi suolaa ja pippuria Lohifileen heitän ensin nahkapuoli ylöspäin 175 asteiseen uuniin noin viideksi minuutiksi. Tämän jälkeen kala ulos uunista ja nahka roskikseen. Lämmin nahka irtoaa helposti kokonaisena. Ellei irtoa, niin hetkeksi vielä uuniin. Esilämmitetyn lohen päälle kermainen ja purjoinen kastike,ja kala takaisin …

Paleo ja joulu

Miltä näyttää paleoistin joulupöytä? Vaikka tältä! Reseptit ja lisää makoisia kuvia upeasta Call me cupcake! -blogista <3 My point; joulu on kerran vuodessa! Arki on arkisyömistä, juhla on juhlaa ja joulu on juhlista suurin. Jos ihmisellä ei ole vakavia terveydellisiä ongelmia, niin siitä vaan syömään joulun perinneruokia. Jälkkäreineen. Jos kehossa kulkee mukana liikaa ylimääräistä, niin valitse yksi, se sinulle kaikkein tärkein ja rakkain joulun juhlapäivä, ja syö silloin mitä mielesi halajaa. Yksi päivä riittää. Seuraavana jo napakasti takaisin paleoherkkujen pariin. Ja kyllä, vatsa saattaa olla jälkeenpäin hieman kipeä ja olo kaikin puolin epämukava. Ajatuskaan ei kulje. Tosin sen ei jouluna niin tarvitse kulkeakaan. Se on hinta, jonka valinnasta moni ei-paleoistikin joutuu maksamaan. Valinta on jokaisen oma. Onko se sen arvoinen? Se sinun on itse päätettävä. Minun mielestäni useimmiten on. Siinä simppelit vinkkini jouluun paleoliittisen ravintovalmentajan näkökulmasta. Muistatko vielä 80-20 säännön? Joulu menköön sen 20%:n piikkiin. Sinne mahtunevat myös muut vuoden juhlapäivät. Jos arkisyöminen sujuu, kuten luolamiehellä eikä elämä ole yhtä juhlaa. Paleo on elämäntapa, jota tulee voida noudattaa koko loppuelämän. Aiotko pitää pipon tiukalla koko loppuelämäsi …

Pirtelö maistuu joululle

Kyllä, kyllä! Tässä se nyt tulee! Tuo puolikuuluisa joulupirtelö, josta jo ehdin kohkaamaan. Toistaiseksi sitä on saatava joka päivä! Kun aamu alkaa joulupirtelöllä, niin loppupäiväkin menee mukavasti joulumielellä. Kokeile! Varoitus: Saattaa koukuttaa ;) JOULUINEN PIRTELÖ v. 1.0 (~4-5 dl) yksi makea appelsiini (navelinas) pieni kourallinen cashew -pähkinöitä (reilun kaupan luomucashew) ~50 g pakastekarpaloita (biokia) 1/2 tl kanelia (frontier luomuceyloninkaneli) hippunen himalajansuolaa vettä tarpeen mukaan notkistamiseen (raakahunajaa (voi hyvin -luomuhunaja)) (kookoshiutaleita (pirkkaa K-marketista)) Kuori appelsiini. Itse leikkaan tylysti kuoret veitsellä pois, jotta ei tarvitse sen enempää kynsiä appelsiinin kanteen upottaa. Homma hoituu myös nopeammin kuin käsillä väkertäessä. Tehosekoittimen pohjalle ensin hieman vettä, jotta ei tarvitse ihmetellä mistä se savu nousee. Perään kuoritun appelsiinin palaset, pähkinät, jäiset karpalot, kanelit ja muut mausteet, ja tehovekoitin päälle. Pähkinät tuovat pirtelöön kivasti kermaisuutta. Hunajaa voi lisätä tarvittaessa. Riippuu hieman appelsiinin makeusasteesta. Vaikka kuvissa kookoshiutaleet ovat laskeutuneet nätisti lumen lailla pirtelön pinnalle, niin arkipirtelössä heitän hiutaleet tylysti sekoittimeen. Viimeiseksi. Ja muutamat pyöräytykset riittävät, koska pidän pureskeltavista pirtelöistä. Noh, tässä tapauksessa ainakin. Vihreät vedetään silkkisen sileiksi. Tai niin sileiksi kuin vanha monitoimi-Moulinex …

Joulu maistuu makkaralle

No ei nyt ihan kuitenkaan. Joulu makkaralle maistu. Mutta makkara maistuu joululle! Tai sit ei ihan kuitenkaan… Joulufiiliksissä tarttui marketin lihatiskiltä mukaani muutama Wurst Fennican jouluinen raakamakkara. Valmistusaineista ei ole hajuakaan, mutta noin yleensä ottaen Wurst Fennican tuoremakkarat ovat täyslihamakkaroita vailla täyteaineita. En tiennyt mitä joulumakkaralta olisi voinut odottaa, mutta eipä tuo mun makuun joululta maistunut. Hippasen mausteista oli joo, mutta ei hajuakaan mistä mausteista joulu oli makkaraan taiottu. Yritetty taikoa. Joulun sijaan joulumakkara oli aivan järettömän rasvainen. Tiedoksi vaan niille, jotka rasvaa edelleen pelkäävät. Ja niille, jotka on rasvalla puolikuoliaaksi peloteltu. Lyödessäni haarukan metsästäjän elkein pannulla paahtuneeseen saaliiseen lensi rasvanoro kaaressa pitkin liettä. Loput valuivat samoista haarukanrei`istä lautaselle. Olen kyllä aiemmin maistamistani Wurst Fennicalaisista pitänyt (Merquez, Thüringer ja Oberländer). Joulumakkara upposi kyllä, mutta ei oikein muuten osunut. Näitä once in a lifetime juttuja. Tässä yhteydessä on hyvä ottaa esille eräs mieltäni pitkään vaivannut ruokavalmiste, nimittäin ketsuppi. Kyllä paleoistikin haluaa välillä nauttia nakkinsa ketsupilla! Ongelmana on vaan ollut sopivan tomaattikastikkeen löytäminen. Aiemmin vannoin luomun nimeen, mutta luomuketsupin muovinen maku ei enää uppoa. Ketsuppia löytyy jos jonkinlaista …

Maan mahtavin joulupirtelö 2012

Emäntä tässä taas hei! Välttelee ja väistelee parhaansa mukaan sunnuntaisiivousta tekemällä tikustakin asiaa. Ja kehittelemällä siinä sivussa mm. maailman mahtavinta joulupirtelöä! Paleoliittista sellaista. Luonnollisesti. Vaikka omakehu ehkä haisee, niin kehaisen silti. Onnistuin! Maailman mahtavin joulupirtelö näki päivän kajon vain muutamia minuutteja sitten. Nyt harmittaa, että ehdin sen jo imaista loppuun eivätkä raaka-aineet anna periksi toiselle satsille. Tähän maan mahtavimpaan palaan kera reseptin ja kuvien vielä tuonnempana, mutta omasta onnistumisesta inspiroituneena tulin tässä välissä kysäisemään, että… Mikä on sun reseptisi maailman mahtavimmalle joulupirtelölle tänä voiman vuonna 2012? Laita ohjetta jakoon, jotta kansa pääsee maistelemaan ja arvostelemaan ken on paleoliittisten joulupirtelöiden kunkku tai kuningatar 2012! Itse lupaan valmistaa ja maistaa niistä melkein jokaisen. Ainakin parhaat päätyköön paleokansan iloksi kuvineen kaikkineen supersuositun Paleokeittiön legendaarisille sivuille. Kunnian kera! =) Ei muuta kuin tehosekoittimet savuamaan ja onnea matkaan! <3

Lihaisat pullat tomaattisoosissa

Ei täällä Paleokeittiössä nyt koko viikkoa kuitenkaan ole pikapaleolla elelty. Muutama viikko sitten sain pakastimeeni uuden lihalastin ja siitä inspiroituneena piti alkuviikosta vääntää jotain. Yleensä se jotain on jauhelihapihviä, mutta nyt repäisin pullien puolelle ja väänsin vielä kastikkeenkin mukaan. Siitähän sitä taas syntyi, jokaisen lapsiperheen herkkua, lihapullia tomaattisoosissa. Ei mikään henkilökohtainen herkkuni, mutta kyllähän sillä useamman päivän hyvin eleli. Mehevöitin pullia ja soosia smetanalla. Täyspaleon oppien mukaan eteenpäin porhaltavat voivat hyvin jättää smetanan purkkiin. Jos jotain lempeyttä mukaan kaipaa, niin hoitunee homma ihan yhtä hyvin kookoskermalla, joista valitettavasti karrageenilla kyllästetty Kara on edelleen koostumuksensa ja makunsa puolesta ehdoton suosikkini. Tomaattimurskan kohdalla arvoin aikani luomutuotteen ja yrttimaustetun välillä. Lopulta päädyin laiskuuttani yrttimaustettuun, mutta maullisesti mehevämpi vaihtoehto olisi varmasti ollut itse, tuoreella basilikalla ja oreganolla maustettu luomumurska. Next time, baby, next time… =) LIHAPULLAT (13 isohkoa pullaa) ~500 g tuoretta herefordin jauhelihaa 1 luomumuna 1 rkl smetanaa 1 sipuli mausteeksi suolaa, rouhittua mustapippuria ja Provencen yrttisekoitusta kookosöljyä sipulien kuullotukseen Kuullota sipulisilppu. Vaivaa kaikki ainekset lihataikinaksi, josta pyöräyttelet sopivan kokoisia pullia uunipellille. Pelti uuniin 225 asteeseen noin vartiksi. …

Vähän niinku Mäkkärissä

Näin kävi eilen. Kun ei jaksa miettiä mitä suuhun panisi eikä markettien hulina houkuttele, niin astutaan matalimman aidan ylitse. Käväisin vähän niin kuin Mäkkärissä. Perjantain ja vuoden viimeisen virallisen työpäivän kunniaksi nappasin llalliseksi mukaani ison salaatin. En kuitenkaan Mäkkäristä vaan paikallisesta Babylonista. Suoraan muovirasiasta salaattia natustaessa fiilis oli kuitenkin mikä mäkkärimäisin.     BABYLONIN KANA-VUOHENJUUSTO-CASHEW -SALAATTI jäävuorisalaattia tomaattia kurkkua kanaa iso kiekko vuohenjuustoa cashew -pähkinöitä paholaisenhilloa mango-chili -salaatinkastiketta Hyvin tällä on elelty. Aamuun saakka ;)

Back in the USSR

Nyt ois venäläistä talviruokaa taas tarjolla! Muutama viikko sitten ehdin jo mainostamaan maan mainiota stroganoffia. Se oli parempaa kuin muistin. Ja sitä tullaan todennäköisesti näkemään Paleokeittiössä tämän talven aikana useampaan otteeseen. Avainsanat: maukas, helppo ja melkein täyttä paleota. Melkein. Mahtuu kuitenkin mun paleokehykseen oikein mainiosti ja mikä ehkä parasta, tämän riittoisan padan myötä voi ruokahuolet unohtaa puoleksi viikoksi. Inspiraation äkilliseen stroganoff -vimmaan tarjosi K-Citymarket. Tästä lähdettiin ja matkan varrella vähän muokattiin emännän makuun ja tekotapaan sopivammaksi. PORKKANAA JA STROGANOFFIA 700-800 g naudan paistisuikaleita pari sipulia sopivasti luomuporkkanoita (~300 g) paistamiseen voita tai kookosöljyä (en muista kumpaa käytin) sopivasti himalajansuolaa 2-3 laakerinlehteä mustapippurirouhetta cayennepippuria alle puolisen litraa laihaa lihalientä (= puolikas kuutio) 3-4 rkl tomaattipyreetä purkki smetanaa 1 rkl Dijon sinappia maun mukaan maustekurkkukuutioita tuoretta persiljaa Tee ensin liemiosuus. Kattilaan vesi, lihaliemikuutio, laakerinlehdet ym. mausteet. Jätä liedelle porisemaan miedolla lämmöllä. Kuullota silputtu sipuli ja ruskista paistisuikaleet pikaisesti kuumalla pannulla (tai suoraan padassa). Jos et jo tässä vaiheessa käytä valmistukseen pataa, niin siirrä sipulit ja lihat pataan, ja kaada liemi päälle. Lisää joukkoon sinappi, tomaattipyre ja smetana. …

Paleota pikana – osa 2

Savukalkkunasta se lähti ja savukalkkunalla se jatkuu, Paleokeittiön pikaruokakausi. Yhdestä kalkkunan tissistä on moneksi. Sitä samaa on nyt jauhettu kera kastikkeen illallisella, riisikakun päällisenä välipalalla ja viimeisen kimpaleen pilkoin munakkaaksi aamiaiselle. Tänään klo 15. Joten aamiainen lienee harhaanjohtava termi. Omaan päivääni mahtuu vain aterioita. Kaksin kappalein. Väliin muutama välipala. Aterioiden määritteleminen aamiaiseksi, lounaaksi, päivälliseksi tai illalliseksi on paleoistille turhaa. Aloittelevaa se johdattaa myös herkästi hankalalle tielle; mitä mä nyt syön aamiaiseksi kun en voi syödä leipää, puuroa, muroja tai jogurttia? Vastaus on helppo. Syö sitä samaa mitä söit vimeisellä aterialla eilen =) SAVUKALKKUNAMUNAKAS 2 luomumunaa (+ parit valkuaiset, jos tarve vaatii) loraus kookoskermaa mausteeksi himalajansuolaa ja vasta rouhittua mustapippuria pala kalkkunan savustettua rintafilettä persiljaa Valmista munakasmassa. Kuutioi kalkkuna ja heitä hetkeksi pannulle lämpiämään. Lisää pannulle munakasmassa ja päälle silputtu persilja. Itse kaivoin pakastimesta paremman puutteessa lehtipersiljaa. Alkuruoaksi vetäisin pullollisen viherpirtelöä. Munakas sai lautaselle kaveriksi puolikkaan avokadon. Helppo herkku olisi kelvannut myös Risto Reippaalle. Kalkkunan tuoksu houkutti karvakasan paikalle. Eikä tarvinnut tyhjin suin poistua. Parit kalkkunan palaset olin säästänyt pojille =) Nyt pakkaan kamat ja kameran, ja …