Year: 2014

Paleoliittinen aamiaispannu

Published by

Postaus sisältää hurjasti kuvallista materiaalia, joten jos et ole kuvienkatselija, niin skrollaa suoraan loppuun. Sunnuntai -aamuna lankesi nimittäin niin kaunis auringonpaiste keittiön puolelle, että hetki oli parasta hyödyntää hyvin ja tallentaa kameraan. Ihana valo! Sinua minä olen niin kaivannut! Tietysti hommaa helpotti myös se, että kerrankin heiluin kauha kädessä vielä valoisaan aikaan. Shakshuka! Sana, joka ei vielä ennen viime viikonloppua sanonut mulle yhtään mitään. Mutta jonka nimeen nyt vannon. Ja niin pitäisi jokaisen muunkin paleoruokailijan vannoa. Etenkin näin talvisaikaan. Poikkeuksena tosin koisokasveja syystä tai toisesta välttelevät. Sillä niitähän tässä pannussa riittää! Kyseessä on perinteinen, Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa suosittu aamiainen. Enkä yhtään ihmettele miksi; tällä pannulla kun aloittaa päivän, niin virtaa riittää pitkälle alkuiltaan. Ja kuten jokainen paleoisti hyvin tietää, niin tämä aamiainen toimii aivan yhtä hyvin mihin aikaan päivästä tahansa. Itse taisin testata kaikkina mahdollisina vuorokauden aikoina ;) Tässä vuosien saatossa olen  huomannut, että ihmisiä kiinnostaa erityisesti terveemmät, mutta hieman makeammat herkut. Herkut ovat kivoja ja hyviä, mutta ei pelkällä makealla voi päivästä toiseen elää. Kyllä kunnon ruoka ihmisen tiellä ja järjissään pitää! Parhaimmat paleobrowniet ovat …

Kukkiva fenkolikeitto

Published by

Shakshuka ja fenkoli kilpailivat. Kumpi voitti? Itseasiassa kamppailu feissarissa päättyi tasapeliin, joten emäntä otti ohjat omiin käsiin ja päätti aloittaa paahteisesta kukkakaali-fenkolisosekeitosta. Shakshukaa seuraavaksi, ellei vihreä kiwi kiilaa siihen väliin. Uuteen sosesoppaankin on jo ainekset valmiina. Mutta syödään nyt ensin tämä pois =) En ole aiemmin fenkolia juurikaan käyttänyt, mutta tänä talvena ja ennen kaikkea tämän myötä on fenkoli valloittanut paitsi sydämeni, niin myös vatsalaukkuni. Onpa sitä myös mehuksi puristettu. Ja takaraivossa takoo eräs kypsentämätöntä fenkolia hyödyntävä resepti, jota vaan täytyy kokeilla. Jotta tietää maistuuko se yhtä hyvältä ihan sellaisenaankin. Sitten kevväämmällä ;) Viikonloppuna on aina mukava mennä vähän vaikeamman kautta. Olisin tietysti voinut heittää kukkakaalit ja fenkolit suoraan kattilaan muiden raaka-aineiden mukana, mutta minä halusin ne ensin uuniin. Hakemaan syvyyttä ja paahteisutta. Kannattiko kokata puolisen tuntia kauemmin? Ehkä. En osaa sanoa, koska tämä oli ensimmäinen kukkakaali-fenkolisosekeittoni ever, joten vertailupohja on hieman heikoilla jäillä. Tosin olisi kyllä kannattanut ottaa kasvikset uunista ulos hieman aiemmin, sillä ei sen enempää palanut kukkakaali kuin fenkolikaan maistu keitossa välttämättä kaikkein parhaimmalle. Mutta ensi kerralla olen fiksumpi ja laitan uunin hieman …

Mustikkapiirakkaa kahdella tapaa

Published by

Kanelilla tai kanelilla JA kookosmaidolla. Molempi parempi! =) Pakastin pursuaa mustikkaa! Kesä tulee ja uudet mustikat siinä samalla, joten alkaa olla korkea aika alkaa hankkiutua mustikoista eroon. Viime vuonna näihin aikoihin maistui Mustikkasuu. Tänä vuonna Mustikkasuu tökkii ainakin toistaiseksi pahemman kerran. Olen yrittänyt kyllä, mutta ei sitä kovin montaa kertaa viitsi väkisinjuoda. Onneksi olen onnistunut kehittelemään muutaman mainion mustikkaisen reseptin. Toinen on helppoakin helpompi ja nopeaakin nopeampi mustikkajäätelö (tai pehmis), johon palaan vielä (kehitystyö kesken ;)). Ja se toinen… se on mustikkapiirakka, juotava mustikkapiirakka. Tähän makeaan ihanuuteen tutustuin viime viikonloppuisella mehupaastolla. Hieman tuunausta viikon varrella ja uusi, mustikkainen kuningatar on syntynyt!   Mustikkapiirakka maistuu makealle mustikalle. Se sopii hyvin välipalaksi makean ja mustikkapiirakan ystävälle. Jälkiruoaksi se sopii ihan jokaiselle. Eikä tämä ole mitään litkua. Tämä on paitsi täyttä tavaraa, niin myös ihanan paksua ja samettista mehua. Ehkä jotain pirtelön ja perinteisen mehun välimaastoa. Enemmän täyteläistä mehua kuin laimennettua pirtelöä. JUOTAVAN HYVÄ MUSTIKKAPIIRAKKA puolikas keskikokoinen bataatti ~150 g mustikoita yksi päärynä viipale sitruunaa ~1/2 tl ceyloninkanelia hieman himalajansuolaa Sulata pakastemustikat. Kuori bataatti ja päärynä tarvittaessa. Luomut raaka-aineet käytän kuorineen, …

Tasan 100%. Aina.

Published by

No ei ihan aina. Ei edes 99% aina. Itseasiassa hyvin harvoin. Koska 100%:sta on vaikea löytää. Ja kun sitä löytää, niin se on kallista. Paitsi 100%:nen porkkana. Mutta tällä kertaa 100% kyllä. Pyydän anteeksi harhaanjohtavaa otsikointia. Kyseessähän on McDonaldsin mainoslause, jota päätin lainata. Koska siinä täytyy olla jotain maagista. 100% naudanlihapihviä kelpaa. paremmin kuin sama määrä suklaata. Menin markettiin etsimään säilöttyjä sitruunoita. Niitä ei löytynyt, mutta onneksi löytyi edes tämä. Koska muuten olisin jäänyt kokonaan ilman. Säilöttyjä sitruunoita ja suklaata. Olin nimittäin päättänyt, että ellei 99%:sta olisi valikoimissa, niin ei olisi tällä viikolla suklaata emännän kaapissa. Olin jo marssimassa marketista ulos tyhjin käsin, kun 100% käveli vastaan. En ole 100%:sti sokeriton. 70%:kin kelpaa oikein hyvin. Mutta tässä nyt hyvä markettivaihtoehto niille, joille sokeri ei kelpaa tai muuten sovi. Onko 100% paleota? Riippuu pipon tiukkuudesta. Niinkuin moni muukin asia. Ei ole sokeria, vehnää, maitoa tai palkokasveja. Paitsi että kaakao on papu. Jota ei lasketa. Koska kaakao on erilainen papu. Niinkuin kahvikin. Myös soija on papu. Joka yleensä todellakin lasketaan. Paitsi silloin, kun se on pienissä määrin …

Pakkaspäivän sosekeitto

Published by

Porkkanasosekeitosta onkin tässä talven mittaan nautiskeltu jo muutamia kertoja. Aina yhtä hyvää, aina yhtä helppoa. Ja oikeilla mausteilla jälleen aivan mainio talvinen ruoka. Lämmittää, lämmittää! Hieman muokatun kukkakaalirisoton (päivitetty versio facebookissa) ohella porkkanakeitto on se ruoka, jolla aion kolmen päivän mehupaaston (kananmunalla ;)) tänään päättää. Vihdoinkin takaisin niin kaipaamani kiinteän ruoan pariin. Vaikka mehupaasto alkoi päivien myötä sujua aina vaan paremmin, niin kyllä hampaat ovat koko ajan kaivanneet jotain pureskeltavaa. Sitä varten ihmisellä hampaat on! Porkkanakeitossa ei vielä kauheasti pureskeltavaa riitä, mutta jotain mehua vahvempaa suutuntumaa sentään. Lempeä siirtymä lienee kuitenkin paikallaan. Ei nyt heti viitsi pistää vatsaa ja sisäelimiä täysillä töihin. Eivät ehkä tykkää ;) Porkkanakeitto on monen muun sosekeiton ohella ihan lemppariruokaa. Syy siihen, miksi en useammin kokkaa keittoja löytyy kuitenkin proteiinista. Sitä kun ei tästä sopasta löydy. Enkä ole vielä keksinyt mitään hirveän hyvää proteiinilisää sosekeiton kylkiäisiksi. Feissarissa vinkkiä huutelin ja sieltä nousikin pekoni varteenotettavaksi vaihtoehdoksi. Harmi vaan, ettei kaupasta löytynyt sellaista pekonia, jota olisin lautaselleni kelpuuttanut. Tehkää nyt joku kunnon pekonia vailla kaikenmoista sontaa! Jokaisella on todennäköisesti oma, hyväksi todettu variaatio porkkanasosekeitosta. Tämä …

Talvinen porkkana-fenkolilisuke

Published by

”Niin mut… mitä mä syön sen lihan kanssa?” Siinäpä ehkä kolmanneksi yleisin kysymys, joka putkahtaa valmennettavien suusta heti näiden ”Enks mä saa enää koskaan syödä pizzaa???” ja ”No mitä mä sit syön aamiaiseksi jos en leipää, jogurttia tai muroja?” jälkeen. Ja kun vastaus on, että kasviksia, niin epäuskoinen ilme naamalla sen kun kasvaa. Hetken pohdintaa ja oivallus:”Niin just, sähän sen sanoit, vähän jäävuorisalaattia, tomaattia ja kurkkua!”. Pari salaatinlehdykkää, yksi lohkottu tomaatti ja kolmen sentin pala kurkkua päivän molemmilla aterioilla päivästä toiseen. Ei ihme, että kasvikset eivät maistu. Etenkään näin talvella, kun ne eivät ihan oikeasti maistu sen enempää tomaatille kuin kurkullekaan. Öh… meillä Suomessa ei tosiaan saa kaupasta muita kasviksia kuin noita edellä mainittuja kolmea. Kannattaa suunnata oikein ajan kanssa sinne hevi -osastolle ja avata silmät. Ja muuttaa omaa ostospolkua hieman sivummalle siitä punnituslaitteen kyljestä. Näkyykö mitään muuta kuin tomaattia ja kurkkua?! ;) No mutta, tässäpä yksi Torkkuja ja nokkosia -blogin inspiroima, helppo, melko nopea ja äärettömän maukas talvinen kasvislisuke. Päätähtinä loistavat verraton makupari; tuttu porkkana ja ehkä hieman eksoottisempi fenkoli. TALVINEN PORKKANA-FENKOLILISUKE 4 porkkanaa 1 fenkoli …

Eka mehupaasto ever!

Published by

Hellurei! Long time, no see! Pikkasen kiirettä pukkaa Paleokeittiön ulkopuolella, joten hieman on hiljaista täällä. Nytkin olen vain pikaisesti piipahtamassa ja kertomassa, että emäntä päätti tuorepuristetuista mehuista hullaantuneena aloittaa elämänsä ensimmäisen mehupaaston. Aiheesta riittäisi juttua enemmänkin, mutta pää on sen verran pimennossa ja aivot narikassa, että tulin vain vinkkaamaan tästä tänään alkaneesta projektista. Kolme päivää olisi tarkoitus elää pelkällä nestemäisellä ”ruoalla”. Eikä ole helppoa, ei! Ainakin ensimmäinen päivä on sujunut harvinaisen tokkuraisissa fiiliksissä. Ehkä jossain vaiheessa kirjoittelen enemmänkin ekasta mehupaastosta ever. Nyt en siihen sumuisista aivoista johtuen kykene. Jos haluat seurata mehupaaston edistymistä ja fiiliksiä, niin tykkää itsesi Paleokeittiön fb-sivulle. Sinne sentään kykenen kirjoittamaan muutaman lauseen kerrallaan ja pyrin päivittämään tilannetta melko hyvällä sykkeellä. Postauksen kuvat eivät liity meneillään olevaan mehupaastoon, vaikka tämä egyptiläisten ja juutalaisten pyhä hedelmä viime viikonloppuna mehuksi päätyikin. Yksi granaattiomena ja puolitoista desiä äärettömän hyvää, kirpeän makeaa, intensiivistä mehua. Kuorimisessa on oma hommansa, mutta jokainen pisara on ehdottomasti vaivan arvoinen. Sellaisenaan tosiaan melko tujua tavaraa. En vaan ole vielä keksinyt, mistä punaisena hehkuvalle hedelmien rubiinille sopiva makupari. Pistäkääs vinkaten!

Parhaimmat paleobrowniet

Published by

EDIT 30.11.15: Tsekkaa myös uudet, suklaakuorrutteella ja paleomurulla päällystetyt bataattibrowniet! Edellisviikonloppuna otin ja leipaisin pienet paleobrowniet. Niistä tuli hyviä. Parhaimpia. Parhaimpia, joita olen koskaan maistanut. Saati sitten omin kätösin leiponut. Koska kumpaakaan en ole aiemmin tehnyt, en sen enempään leiponut kuin maistanutkaan paleobrownieta. Mutta olen onnellinen, että se päivä koitti! Koska nämä olivat niiiiiiin hyviä! Syvästi suklaisia, kivan kosteita, mutta silti ihanan ilmavia. Jopa kevyitä, sanoisin. En ole missään tapauksessa mikään jauhopeukalo. Mitä leipomiseen tulee, niin olen lähinnä poropeukalo. Tai niin olen aina kuvitellut olevani. Koska en ole oikein koskaan leiponut mitään. Paitsi viimeisen vuoden aikana olen leiponut enemmän kuin neljänäkymmenenä edellisenä yhteensä. Kokonaiset viisi kertaa. Paleobrowniet mukaan lukien. Mielestäni olen jopa onnistunut aivan kohtalaisesti. Muut saattavat, voivat ja saavat olla eri mieltä. Vehnäjauhoja ja sokeria en osaa vieläkään käyttää. Paitsi kerran eksyessäni macaron -maahan. Oh boy, silloin ei sokerilta voinut välttyä. Vehnältä sentään kyllä. Tämä leipomusinto iski aivan yht`äkkiä ja yllättäin. IHerbin fb -streamissä tuli eksoottinen brownien ohje vastaan. Ja koska olen suklaan suurin ystävä, en voinut ohittaa reseptiä pelkällä olankohautuksella. Kokeiltava oli! Näillä peukaloilla. Pohjan ohjeesta …

Jahvat olloo

Published by

Ihanat jaffat pöydällä! Ei aina tarvitse tarttua siihen peruspirkkaan. Vähän väriä ja vaihtelua appelsiiniin tuovat nämä auringon kanssa kilpaa hehkuvat veri- ja puoliveriappelsiinit. Näin värikkäitä, niin mehukkaita ja makeita! Psssst… Huomenna viimein kaikille suklaaleivonnaisten ystäville maan maistuvimmat paleobrowniet!

Nousee päivä, laskee päivä

Published by

Vaikka nyt jo aurinko on muutamina päivinä näyttäytynyt oikein kivasti, niin vielä viime viikolla elettiin aikaa, jolloin päivä ei sen enempää noussut kuin laskenutkaan. Pimeää, hämärää, pimeää vuorotellen aamusta iltaan. Kyllähän siinä kirkasvalolampun kelmeästä loimusta huolimatta alkaa mieli vähitellen madaltua… Mutta jos ei aurinkoa löydy taivaalta, niin on sellainen parasta taikoa jostain esiin! Johan virkistyy mieli ja kehokin painaa tykkää -nappulaa. Eipä siinä muuta kuin aamulla auringonnousua ja illalla auringonlaskua lasiin. Kyllä näillä eväillä yksi pimeä talvi selätetään! =) Mulla on jo ihan hirmu monta lempparimehua, mutta nämä kaksi ovat ehdottomasti kärkikahinoissa mukana! SUNRISE ON THE TABLE 1 annos 1 appelsiini 2-3 porkkanaa ~50 g tyrnimarjoja (pakaste) hippu himalajansuolaa Kuori ja pilko appelsiinit sekä porkkanat. Tyrkkää jäisten tyrnimarjojen kera puristimeen. Nauti viileästä, mutta virkistävästä auringonnoususta =) Tyrnimarjoista täytyy jälleen kerran kiittää valmennettaviani, jotka toivat näitä ”ihmemarjoja” syksyllä tiluksiltaan Ahvenanmaan saaristosta. Kirpakka, mutta aivan mainio marja, joka piristää kivasti appelsiinin ja porkkanan makeutta. On myös ilo silmälle ja ennen kaikkea keholle. ”The holy fruit of the Himalayas” suoraan Suomesta tosin. Tämä supermarja sisältää ihan kaikkea mitä …