Viimeisimmät artikkelit

Vihreä kevätpirtelö

Vihdoinkin on se aika vuodesta, että enää ei tarvitse turvautua vain kaupan tai pakastimen vihannesvalikoimiin. Suoraan luonnosta ja puutarhasta saa oivia aineksia viherpirtelöiden tekoon. Ilmaiseksi!

Nokkonen

Korkkasin eilen oman luonnoantimien kauden. Pirtelöähän siitä syntyi, voimakkaan vihreää kevätpirtelöä!

Tehosekoittimen teriin joutui tällä kertaa…

  • iso nippu tuoretta nokkosta
  • pari vartta raparperia äipän puutarhasta
  • puolitoista kurkkua
  • 1 avokado
  • pari rkl hamppuproteiinia
  • kuorittu sitruuna
  • palanen inkivääriä
  • seesaminsiemeniä
  • Himalajan suolaa
  • lähdevettä

Kevään ensimmäinen kokeilu menee usein vähän reisille. Niin tälläkin kertaa; nokkosta tuli tupattua aivan liikaa ja maku oli sen mukainen. Vihreä! Nokkonen on hyvää. Kohtuudella. Into pinkeänä homma vaan luiskahti ahnehtimisen puolelle. Nokkosen makua en osaa muutoin kuvailla kuin vihreäksi. Se tuoksuukin vihreältä. Ja vihreä tekee keholle hyvää! Iso puntti vihreää ja kirpeää raparperia sai kyllä näin äkkisältään vatsan mukavasti sekaisin, joten totutelkaahan varovasti. Ei aloittelijoille! ;)

Oletko sinä käynyt jo poimimassa kevään ensimmäiset nokkoset? Mitä niistä syntyi?


Miksi raparperia ja nokkosta?

Raparperi

  • kuitua
  • C-vitamiinia
  • kalsiumia (jonka vaikutuksia oksaalihappo tosin heikentää)
  • polyfenoleja
  • laksatiivinen
  • lehdet myrkyllisiä
  • ei suositella munuaiskivistä kärsiville
Nokkonen
  • rautaa
  • kaliumia ja kalsiumia
  • vitamiineja (C, B, K)
  • amiineja, flavonoideja, karotenoideja ja klorofylliä
  • edistää ruoansulatusta
  • vahvistaa vastustuskykyä
  • torjuu allergioita
  • poistaa nestettä
  • positiivisia vaikutuksia verenpaineeseen ja verensokeriin
  • lue lisää… ;)

Kuka sää oot?!

Mä oon utelias. Kuka sä oot? Haluan tietää, millaisia ihmisiä mun nurkissa pyörii ja Paleokeittiössä visiteeraa =)

Jokunen on jo huomannutkin jonkun aikaa sivupalkissa roikkuneen linkin kyselyyn. Ja viitsinyt nappia painaa. Sehän ei montaa sekuntia vie, kuten kokemuksesta ehkä tiedätkin. Jos tiedät, niin tämä postaus ei koske sinua. I`m so very sorry. Mutta jos et ole vielä ilmoittanut paleostatustasi, niin kiitollisena toivoisin, että sen tekisit. Se sekunti. Not too much asked.. eihän?

Miksi? Siksi, että mää oon utelias ja haluan uteliaisuuttani tietää, että kuka sää oot.

Klikkaa sopivaa nappulaa alla. Aktiivisuus palkitaan. Kuten aina. Säkin saat tietää kuka Paleokeittiötä käyttää. Kiitän! Ehkä kumarrankin =)



Suklainen supersmoothie

Kevään juhlakauden  jälkeen teki mieli jotain terveempää herkkua. En ole aiemmin harrastanut suklaisia pirtelöitä, mutta CocoVi Barin Kultaisen helinän innoittamana päätin antaa kaakaopavuille mahdollisuuden. Tuloksena suklainen supersmoothie, johon en vihreitä sotkenut ollenkaan. Ihan kelpo herkku tämäkin. Jälkiolo ainakin huomattavasti parempi kuin sokeri-vehnäjauho -sössöjen jälkeen. Täysinäinen, ei tuskainen.

Yhteen annokseen upposi…

  • ~2,5 – 3 dl mantelimaitoa
  • 1 rkl kaakaonibsejä
  • 1 rkl hamppuproteiinia
  • 1 rkl lucumaa (toimii makeuttajana)
  • pieni kourallinen goji -marjoja
  • 1 tl raakakaakaojauhetta
  • hieman Himalajansuolaa
  • mausteeksi vaniljaa tai tuoretta minttua maun mukaan

Mantelimaidon olin valmistanut jo aiemmin yön yli liotetuista kuorellisista manteleista suhteella 1 osa manteleita, 4 osaa vettä ja hieman Himalajansuolaa. Ainekset blenderiin, hyvin sekaisin ja sen jälkeen siivilän läpi isoimmat ”roskat” pois. ”Roskat” säästin, mutta käyttöä en ole niille vielä keksinyt. Vinkkejä, kiitos! =)

Supersmoothien valmistus sujuu, kuten minkä tahansa pirtelön. Kaikki vaan blenderiin ja antaa masiinan hoitaa rauhassa hommat. Nautitaan hyvillä mielin ja heti tuoreeltaan.

Metsässä


Äitienpäivää tuli tavallaan vietettyä jo lauantaina, joten sunnuntaina oli siivoilujen jälkeen aikaa suunnata korpimaisemiin leikkimään metsäleikkejä ja rentoutumaan paljain varpain keväisen auringon alle. Jep, tämä on sitä paleoelämää parhaimmillaan!

Menkää muutkin metsään. Siellä riittää ihmettelemistä. On karua ja kaunista. Uutta ja vanhaa. Hentoa ja herkkää. Turvallista ja jännittävää. Monipuolista liikuntaa ja kokonaisvaltaista kehon kuormitusta. Ilmastointikin kohillaan ja lämpötila säädettävissä henkilökohtaisesti.

Kaupan päälle D-vitamiinit veloituksetta ja rauhallinen mieli ilman rauhoittavia. Parhautta. =)

Vuosi viisautta

Lisää ruokaa! Ja juomaa. Juuri kun vapun villityksistä päästiin siunaantui vuosi lisää viisautta. Siinäpä syytä juhlaan. Näin vaihteeksi. Nyt on mun osalta kevään juhlat juhlittu. Seuraava juhlanpaikka on juhannus. Äitienpäivän kakkukestit ilmoitin jo hyvissä ajoin jättäväni väliin. Jossain se raja kulkee. Nyt se kulkee tässä.

Juhlat alkoivat lupaavasti Maatilatori Eat&Joysta, josta mukaan olisi tehnyt mieli napata tonkka raakamaitoa, palanen juustoa, kuusenkerkkäkuoharia ja aitoa saaristolaisleipää (tuliaisiksi ;)). Edessä oli pitkä ilta, joten en napannut. Muuta kuin kulauksen luomu omenasiideriä.

Matka jatkui yhtä lupaavasti Ruohonjuureen. Drinksulle. Mukeissa Kultaista helinää ja Suklaasydämiä CocoVi Barista. Suosittelen. Maut olivat itselleni hieman outoja, mutta jännä kokemus. Lämmin Suklaasydän yllätti. Samoin juoman tuhtius. Jälkkäriksi pala parasta raakasuklaata paketista; Consciuos.

Terveysleikit sikseen ja asian ytimeen! Lasillisella kuoharia Apollon After work cafessa jaksoi taas jatkaa matkaa kohti illan pääkohdetta. Parisen kuukautta sitten tuli lunastettua Citydealin lahjakortti Groteskiin. Tähän päivään saakka oli sitä siitä lähtien pantattu. Kannatti pantata. Diili sisälsi keittiömestarin neljän ruokalajin menun kahdelle, joten valinnan vaikeutta tai varaa ei ollut. Ei ollut tarpeenkaan.

Alkuruoksi oli jumalaista sametinpehmeää selleri-omena -keittoa ripauksella tryffeliöljyä ja palalla vasikkaa. Palan painikkeeksi parjattua leipää, tapenadea ja oliiviöljyä. Hyvin kelpasi sekin. Alkukeitto oli valehtelematta parasta ruokaa, jota koskaan olen suuhuni laittanut. Maullisesti. Kauniissa balanssissa. Ravitsemuksellisesta puolesta en halua puhua. Alkukeitto nosti odotukset taivaisiin, joten pääruoka, hitaasti kypsytetty lampaanlaparulla linssilisäkkeellä oli ehkä hienoinen pettymys. Mutta hyvää sekin. Söin kaiken. Kolmas lautanen oli jo hieman köyhä. Lautanen toki oli iso ja komea, mutta pari juustonpalaa ja pähkinähilloke ei sytyttänyt. Sinihomejuusto oli niin voimakasta, että irvistellen jouduin nieleskelemään. Jälkkäriä en edes muista. Jokin kuivakakkupalanen banaanilla, suklaajätskinokare ja vaahtoa. Ei jäänyt vaan mieleen. Olisin halunnut suklaakakkua!

Kuvaus ei tee oikeutta ruoalle, joka ihan aidon oikeasti oli todella hyvää. Kuten sanoin, niin loistava alkuruoka nosti odotukset pilviin. Liian korkealle, josta ei oikein muuta voinut kuin pudota takaisin maan pinnalle. Tai ainakin puunlatvojen korkeudelle. Menun kanssa tarjoiltiin huolella makujen kanssa yhteensointuvaa viinipakettia. Itse en siitä välittänyt vaan tyydyin pääruoan kanssa tarjoiltuun punaviinilasilliseen. Maistelin toki joka lasista, jotka seuralaisen eteen kannettiin; appelsiinista aperitiivia, valkkaria ja kahta laatua jälkkäriviinejä. Olin tyytyväinen päätökseeni jättää viinipaketti välistä. Makeat ja voimakkaat jälkkäriviinit eivät olisi uponneet. Tarjoilijoille vielä laadukkaasta ja asiantuntevasta palvelusta iso plussa. Ei olisi pitänyt niiden esitelmien jälkeen epäselväksi jäädä, mitä lautaselta ja lasista löytyi. My mistake.

Virallisen illan päätteeksi huonoa nostalgiaa Elokuun merkeissä. Itsepähän toivoin ja toiveeni täyttyi. Ehkä olisi pitänyt toivoa jotain muuta. Kylmäksi jätti elokuun leffa. Eikä karkkikaan maistunut. Ennen Elokuuta ehdittiin vielä kumoamaan lasillinen Sling In:ssä. Siinä sopivasti Elixian kulmilla. Siellä ne ahkerat hikoilivat. Minä ryypiskelin nautiskelin. Cocktail -tuntemusta ei ole, mutta baarimestarin suosittelema Forest Ivanov osui ja upposi. Ei sentään kokonaan.

Tulihan sitä maisteltua… Ottaisko vielä? No, anna mä maistan. Ilmeestä päätellen kannatti maistaa. Harvoin sitä näin paljon maistuu…

  • kulaus luomu omenasiideriä
  • kolmen desin Kultainen helinä
  • useampi imaisu Suklaasydäntä
  • koko lasi kuoharia
  • maistiainen appelsiinisesta aperitiivista
  • toinen maistatus valkkarista
  • kolmas 17%:sta jälkkäristä
  • neljäs makeasta viinistä
  • useampi pillintäysi yllätyshyvää Forest Ivanovia (sisälsi ainakin karpaloa, mansikkaa ja votkoo jäähileessä –> terveyspommi ;))
  • iso tuoppi ja jämät jääkylmää jäävettä Vltavassa
  • lisää lähdevettä kotikolossa

Ehkä mä vähän dramatisoin. Ehkä =)

Hieno päivä! Huono elokuva.

Vappu pöydässä

Munkkeja ja simaa?! How paleo is that?!!! Munkeissa ja simassa on yhtä paljon paleota kuin luolamiehen vapussa. En pidä selittelystä, mutta antakaahan kun selitän ennen kuin kommenttiboxi ja meililaatikko syyttävät Paleokeittiötä väärennökseksi ja feikiksi. Sama asia, eri sana. Paleokeittiön periaatteisiin voi tutustua ”Periaatteet” -sivulta. Välipalkista. Tosin sitä sivua ei ole kirjoitettu. Mutta se kirjoitetaan vielä. Joku kaunis pilvetön päivä. Kärsivällisyys on hyve!

Koska minä emännöin Paleokeittiössä niin Paleokeittiön periaatteet tarkoittavat mun täysin mielivaltaisesti ja muilta lupaa kysymättä määrittelemiäni periaatteita. Näkemykseni mukaan jokainen (paleo)keittiö on kuin emäntänsä. Tai isäntänsä. Erilainen.

Mua usein pidetään tiukkapipoisena paleofanaatikkona. Tämä ei ole totta. Mielikuva perustunee paleovouhkaamiseeni. Näin olen kuullut. Totta kai vouhkaan paleosta! Mä elän ja opetan; yritän saada muutkin elämään paleo -elämää! Se on mun missio. Suomi terveeksi, Suomi paleolle! *vitsi* Jos jostain asiasta pitää meteliä, niin ei se automaattisesti tarkoita, etteikö päähän muuta mahtuisi. Tai muuta hyväksyisi. Ymmärtäisi. Se ei siis tarkoita, että tämä on se yksi, ainoa ja oikea tapa olla ja elää, voida hyvin ja terveesti tai päästä ihannemittoihin. Mutta kun kaikkea on tullut reilun 20 vuoden aikana kokeiltua, niin mun mielestä paleo on toistaiseksi ehdottomasti paras asia, johon olen aihepiiriin liittyen törmännyt. Suosittelen. Ja jep, todellakin… asiat on tullut kokeiltua. Ei vain luettua ja linkitettyä. Ravintovalmennettavani voinevat yhtyä mielipiteeseeni paleon toimivuudesta. He osaavat varmasti myös kertoa kuinka tiukkapipoinen ja fanaattinen paleovalmentaja olen. Kuinka kurjaa ja epäinhimillistä heidän elämänsä valmennettavana tai valmennuksen jälkeen on (ollut).  Ehkä osaavat, mutta uskaltavatko? Kertoa totuuden. God only knows…

Pitkä alustus. Josko viimein asiaan. Vaikka nykyaikana kaikki tuntuu lähtevän lähtökohtaisesti siitä, että meidät on samasta puusta veistetty, niin sekään ei ole oikeasti totta. Olemme kaikki erilaisia. Siitä lähtee mun henkilökohtainen paleonäkemys. Terveellä ja virkeällä ihmisellä,  jolla ei ole esim. painonpudotus- tai muita ruokavalion avulla saavutettavia tavoitteita, on paleossakin enemmän liikkumavaraa kuin ”ongelmaisella” ihmisellä. Itse olen noudattanut paleo -ideologiaa nyt kaksi ja puoli vuotta. Olosuhteiden ja tavoitteiden mukaan välillä tiukemmin, välillä höllemmin. Keho on ehtinyt suurimmat puhdistusprosessit jo suorittaa ja toimii suhteellisen kivasti. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö seurauksia syntyisi kun liekaa antaa liiaksi. Tällä hetkellä löysäily näkyy ja tuntuu kehossa 4-5 kilon ”liikapainona”. Se ei ole lihasta. Se ei myöskään toistaiseksi ole vaivannut niin paljoa, että olisin asian suhteen jotain tehnyt. Ilman motivaatiota on turha hukata energiaa ja tehdä yhtään mitään.

Paleokeittiön non-paleo -periaatteet

1. 80-20% -sääntö. Karkeasti. Kun syö 80% puhdasta, laadukasta paleoruokaa kestää keho kyllä loput 20% sontaa ilman pitkäaikaisvaikutuksia. Lyhytaikaiset sivuvaikutukset ovat asia erikseen. Mitä puhtaammalla ruokavaliolla ja mitä pidempään, sen voimakkaammin osoittaa kroppa mieltänsä poikkeustilanteissa. Vatsavaivat, kehon nesteisyys, väsymys, hyperaktiivisuus, keskittymisvaikeudet, uniongelmat, päänsärky, kohonnut syke, kokonaisvaltainen henkinen ja fyysinen pahoinvointi… Kaikki seurauksia, joihin voi varautua kun systeemiin tungetaan aineita, joihin se ei ole tottunut ja jotka eivät sinne kuulu. Toisaalta myös syitä palata pikaisesti takaisin valitulle polulle. Ja aivan mainio muistutus, miksi tiettyjä ruoka-aineita on syytä välttää. Oman hyvinvoinnin nimissä. Kuka jaksaa painaa menemään päivä toisensa jälkeen kipeällä, turvonneella vatsalla? Se, joka ei paremmasta tiedä.

2. Arki vs. juhla. Arki on arkea, juhla juhlaa. Arkena ei ole syytä juhlaan. Juhlakin maistuu paremmalta kun harvemmin juhlii. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että arkena pysytään pääasiassa täyspaleolla, kohtuudella semipaleossa. Juhlapäivinä voi hyvillä mielin siirtyä non-paleolle. Nauttia kerran vuodessa sokerin kuorruttamista munkkirinkilöistä ja kuplivasta. Simasta tai shampanjasta. Viikonloppu ei ole juhlapyhä. Syntymäpäivät on ;)

3. Yksi päivä riittää. Ei pääsiäistä tarvitse juhlistaa jääkaapissa neljää päivää eikä vappua kahdella. Kyllä yhtenä päivänä täytyy ehtiä maistamaan kaikkia perinteisiä juhlaherkkuja. Aina se ei onnistu, mutta siihen pyritään.

Pääsiäistä taisin tänä vuonna viettää kolme päivää. Seuraukset olivat sen mukaiset. Niin myös lupaukset. Never again. Kunnes tuli vappu ja sotki suunnitelmat. Vapun juhlistamiseen sentään riitti yksi päivä. Tai yksi ateria. Päivän ainut. Kolmella kattauksella. Kun kerran aidan yli kiivetään, niin otetaan siitä ilo irti. Huolella. Ei vaivaa muuten viitsisi nähdäkään. Eikä seurauksista kärsiä.

Kannattaa myös tiedostaa, että sokeri on superaddiktoiva aine. Addiktiksi sekunnissa. Keho ja mieli vaatii lisää. Hoitona totaalikieltäytyminen. Älä ota edes vähän. Pikkusormen mukana menee herkästi koko käsi. Tai toinen pikkusormi. Nimettömät, keskisormet, etusormet, peukut ja varpaat seuraavaksi. Yksi kerrallaan, toinen toisensa jälkeen. Parempi pitää sormet ja pysyä herkkulaareilta kokonaan poissa. Vieroitusoireet on käytävä läpi joka tapauksessa. Jossain vaiheessa. Eikä tässä päde sanonta ”parempi myöhään kuin ei milloinkaan” vaan ”parempi heti tai ei ollenkaan”. Näin se menee. Olen sen miljoona kertaa nähnyt. Joskus kokenutkin. Jo vuorokauden tai parin vieroitushoito riittää. Ei tarvitse kolmea kuukautta taistella. Jos taistelee oikein. Täysillä.

Siinähän sitä tuli. Selitystä. Kysyttävää?


Se vappu. Näkyy kuvissa. Överit vedin vain äipän tuoreista munkeista. Muuten kohtuullinen suoritus…

  • alkuruoaksi sitruslohta, kananmunaa, salaatteja ja muuta pupunruokaa… majoneesilla ja ilman
  • pääruoaksi kana kastikkeella, kaksi karmeaa nakkia, lisää salaatteja ja korvia kasvattavaa
  • jälkkäriksi lasillinen home-made sima, sentin siivu kuivakakkua, kahden sentin pala täytekakkua ja ne neljä munkkia, joista kolme miltei peräjälkeen ja yksi hiukan myöhemmin
  • burp!!!
  • sokerihumala ja ADHD
  • väsymys ja paha olo
  • sydämentykytyksiä, rauhattomuus ja nukkumattia ikävä…
  • uusi päivä, paleo ja parempi mieli! =)

P.S. Vapun herkuista kiitos ja kunnia Äipän keittiölle! =)

Karitsat munakaspannulla

Pääsiäispyhien jälkeen lempeä ja ihana paluu arkeen. Herkuttelu on kivaa kun sitä harvoin tekee. Kivaa on myös herkuttelun jälkeinen muistutus arkisyömisen ihanuudesta. Helppoudesta. Hyvästä olosta. Tai paremmasta vielä tässä vaiheessa.

Tällä hetkellä ei ole paljonkaan päivitettävää reseptirintamalla. Kevät on korkannut salaattikauden. Joka vuosi sitä jaksaa vaan ihmetellä kuinka vuodenajat vaikuttavat syömiseen. Mielitekoihin. Talven herkut eivät enää maistu. Lihaa on vaikea niellä ja uunikasvikset kauhistuttavat. Jos vanhat merkit paikkansa pitävät, niin tulevat kuukaudet ahmitaan yksinkertaisesti ja tuoretta. Sitä keho nyt kaipaa. Sitä sille tarjoiltakoon. Ruoanlaitto ei vaadi paljoa mielikuvitusta. Perussalaattiainekset ja kaveriksi jotain proteiinin tynkää. Siinäkään ei ole paljoa valinnanvaraa. Eikä valinnanvaikeutta. Punainen liha tökkii isosti, siipikarja jonkin verran ja feta saa vatsan surulliseksi. Pelkällä kaninruoalla en edes lähtökohtaisesti elä. Valinnanvaikeudesta eloonjäämistaisteluun.

Pääsiäisen jälkeen alkoivat rääppiäiset. Jääkaappi on pullollaan aitoa, oikeaa Tammisaaren ja Kemiön ”elävää vettä” ja mahlaista viherpirtelöä. JA pääsiäisen ”liharuokia”, joista on vaan päästävä eroon, vaikka ei niin maistuisi eikä mieli tekisi. Pääsi kai pyhien vauhtisokeus yllättämään. Ruokaa riittää armeijan tarpeisiin asti.

Tuumasta toimeen ja tuhoamaan! Illalla meni kalat. Aamu alkoi karitsan munapaistoksella, jossa…

  • puolitoista valmiiksi kypsennettyä karitsan sisäfilettä
  • 2 munanvalkuaista
  • 1 kokonainen luomumuna
  • luraus luomukermaa (täyspaleo –>korvaa vedellä tai kookoskermalla/-maidolla)
  • mausteeksi suolaa ja pippuria
  • koristeeksi luomumajoneesia (täyspaleo –> jätä pois tai korvaa kotitekoisella avokadomajoneesilla)

Fileet palasiksi ja pannulle kookosöljyyn paistumaan. Sekaan munakasmassa. Parit pyöräytykset puuhaarukalla. Valmista majoneesilla koristeltavaksi. Vihreät imin suoraan pullosta. Nälkä tyydytetty puoleksi päiväksi ja ensimmäinen tuhoamistehtävä suoritettu. Plain and simple! Ja aurinkoa päälle.  Elämä on!

Oletko huomannut vuodenaikojen vaikuttavan syömiseesi? Miten? Entä pääsiäisen rääppiäiset? Jäikö räävittävää? Kuinka hankkiudut jäljelle jääneestä eroon?

Mahlaa mahan täydeltä

Talvi alkaa vihdoin taittumaan ja Suomen luonto tarjoilemaan parastaan. Hyödynnä!

Parhaillaan on menossa paras mahlakausi, joka tosin loppunee näillä säillä lyhyeen. Itse olen isukin taitavalla avustuksella kerännyt pääsiäispyhinä tuota lievästi makeaa, parantavaa nestettä ”pihakoivuista”. Mahlaa voi juoda sellaisenaan, jos se vain alas menee. Maku ei ole voimakas, mutta jostain syystä se monia tökkii. Mulle kelpaa tämä ”elämän eliksiiri” ja puiden ruoka ihan sellaisenaan, mutta olen käyttänyt sitä myös nesteenä Emerald Balance -viherjuomassa ja vihreässä pinaattipirtelössä. Mahla ei kovin kauan säily, joten osan olen pakastanut pahan päivän varalle. Ja hyvän =)

Oletko maistanut mahlaa? Mitä pidit? Kuinka käytit? Uskotko mahlan parantavaan voimaan?

Pääsiäinen vapaalla

Kuvissa ei näy…
  • rollaattori, mummi 97 vee ja muut rakkaat
  • aurinkoiset automatkat
  • lankalauantain pippuripihvit lounaalla ja illallisella
  • kauniit pikkukauriit pimenevässä Pitkäperjantain illassa (sekä vähemmän kauniit kohmeinen sammakko ja vikkelä vesirotta)
  • täydet lähdevesitonkat
  • vastavalutettu makea koivunmahla
  • tuhti pekoni-munakokkeli-prinssinakki -aamiainen
  • ylikypsät karitsan sisäfileet ja murea palapaisti
  • suttaavat suklaamunat
  • kermakahvit ja banaanikakku, marjakakku, tiramisu, porkkanakakku, pääsiäismuffinssit, äipän pullat…
  • tuoreet karjalanpiirakat ja kilo oltermannia
  • tummat ja vaaleat pääsiäislimput, meijerivoi ja kilo oltermannia
  • iso maha ja kiristävät pöksyt
  • makeuttamattomat viherpirtelöt
  • laiskottelu aurinkoisella laiturilla
  • mansikkainen rahkajälkkäri kissankielellä
  • välipalana luomuomenat
Listassa ei lue…
  • asioita, joita en juuri nyt muista ;)
Kenen mielestä paleo on kaiken tämän jälkeen rajoitettua ja rajoittunutta elämää?