All posts filed under: Lifestyle

Rekkamiehen paluu

Viime viikolla lautaselle teki paluun kesän 2010 hitti, paleospydäri! Jauhelihaversiona tällä kertaa. Karitsaa pannulle. Kun kerran TehoPaleon kolmatta viikkoa viedään. Mitäpä tähän muuta lisäämään. Kuin mums! =) TehoPaleo – Kaksi takana, toiset edessä TehoPaleo sujuu jo rutiinilla. En oikeastaan enää edes muista koko TehoPaleota. Paitsi silloin kun ajatus vaeltaa suklaisiin hetkiin. Silloin joutuu nimittäin nähdä pikkasen enemmän vaivaa kuin lampsia lähimarkettiin. Vaiva nähty! Kahdet raakasuklaat jo taiottu! Millaisia havaintoja tässä on reilun parin viikona kokemuksella tehty? Se kai ihmisiä kiinnostaa. Tai sitten ei. Painosta ei ole hajuakaan. Koska se ei ole tärkeää ja seuraavan kerran aion astua vaa`alle vasta parin viikon päästä. Viimeksi vaaka näytti lukuja 59,6 kg. Pari kiloa on kesän jälkeen jonnekin kadonnut. Vatsaa ovat ärsyttäneet saksanpähkinät ja itse pakastetut tehomansikat. Pähkinöiden liottaminen saattaisi auttaa. Mansikat eivät ole mun suosikkeja muutenkaan, mutta vähäisen vadelmasadon vuoksi olen niillä marja-annoksia kompensoinut. Ja kun nyt tosiaan vaan sattuivat jostain pakastimeen lomareissun aikana ilmestymään, niin kaipa ne on tässä talven aikana tuhottava. Noh, toistaiseksi jatkan nyt ilman mansikkaa. Ja niin, kyllähän ne vatsapalatkin sieltä vähitellen alkavat taas …

Viikko TehoPaleolla

Olen ollut nyt viikon TehoPaleolla. Ei ole ollut helppoa. Eikä vaikeaa. Fiilistä on hieman vaikea kuvailla. Asiaan ei liity mitään suuria tunteita. Olo ja ajatukset ruoan suhteen ovat neutraalit. Kohdallani ei ole kyse mistään suurista muutoksista. Vain pientä siistimistä. Sitä paitsi, olen tehnyt tämän ennenkin. Ja pidempään kuin kuukauden verran. Harjoitus tekee mestarin ;) Käytännössä olen jättänyt ruokavaliosta pois satunnaisesti käyttämäni maitotuotteet (pastöroimattomat juustot, kahvikerma, voi, smetana, turkkilainen jogurtti), treenin jälkeiset riisikakut ja kaupan tumman suklaan. En ole myöskään käyttänyt mitään makeuttajia, edes luonnollisia. Muutama ”vahinko” on käynyt. Joko vahingossa tai tarkoituksella. Söin pois jääkaapissa majailleen pekonin. Ei paras valinta, mutta ei huonoinkaan (teollinen lihavalmiste, joka sisältää mm. glukoosia). Maanantai -aamuna nautin aamukahvin kahvilassa. Joukkoon lurahti vanhasta tottumuksesta kermaa. Olin kipeästi kahvin tarpeessa, enkä viitsinyt jättää 3 euron kahvia juomatta. Ja eilen oli aivan pakko maistaa teelusikan kärjellinen iHerbistä saapunutta Roayl Jelly -raakahunajaa (sis. myös siitepölyä, propolista, ginsengiä) =) Lauantaina teki mieli jotain ”pientä”. Tein pienen erän raakasuklaata. Pähkinöin, vaniljalla ja kaakaorouheella maustettua. Mukana myös lusikallinen lucumaa, joka ei varsinaisesti ole ei-sallittujen listalla, mutta jonka …

Ohi syyskuun

Lauantaina super-upea ilma! Lähdin haistelemaan syksyisiä tuulia. Löysin vain loppukesäisiä. Kunnes astuin metsän uumeniin. Sienimetsään. Mä en pidä sienistä. Missään muodossa. En lautasella. Enkä metsässä. Vaikka muutamat pekoniin käärityt, grillatut herkkusienet olenkin syönyt. Metsässä ei tähän aikaan vuodesta voi sieniltä välttyä. Joka paikka täynnä mitä kummallisempia, limaisia, mädäntyviä, haisevia (?) hattupäitä. En lähtenyt sienimetsään tarkoituksessa, jossa useimmat sinne syksyllä eksyvät. Mulla oli missio. Missiona oli ikuistaa täydellinen valkopilkkuinen punahattu. Sen löytämiseen kului parisen tuntia. Sen ainokaisen. Joka sekään ei ollut täydellinen. Olin jo jättämässä leikin kesken. Luovuttamassa ja suuntaamassa kotia kohti kameran muistikortti täynnä kaikenlaisia sieniä, joiden nimistä tai syömäkelpoisuudesta mulla ei ole hajuakaan. Siinä se sitten koreili koko komeudessaan. Keskellä ei mitään. Yksin. Sieniretken ainoa kärpässieni. Missio täytetty. Miksi etsin juuri pahamaineista valkoheltta punahattua? Syy on yksinkertainen. Esteettinen. Koska kärpässieni on mielestäni ainoa kaunis sieni. Eikä sitä tarvitse syödä. Ihan parasta. Sieniterapiaa =) P.S. Klikkaamalla sienet suuremmiksi!

Tehokkaasti valkoista

Joskus on vaan pakko saada jotakin. Tänään oli pakko saada mehua. Ongelmana oli vain raaka-aineiden puute. Sillä mennään, mitä on! Ja sillä mentiin, mitä oli! Kaalia, omenaa ja limetti mehustimeen. Tuloksena ”Valkoinen viettelys”. Ei yhtään niin keltainen kuin kuvassa. Eikä välttämättä kovin vietteleväkään. Sillä eihän se mikään maailman mahtavin mehu ollut. Mutta mehua kuitenkin. Tuoretta ja terveellistä. Se riitti tänään tyydyttämään äkillisen mielitekoni. Piste. Mehu sopi myös täydellisesti tänään alkaneen kuukauden ”koetuksen” raameihin. Tuoretta täyspaleota parhaimmillaan ja TehoPaleota täydellisimmillään. Muu testijengi aloitti oman osuutensa jo eilen. Minä tulen päivän perässä. Eilen oli kädet täynnä muuta puuhaa. Ja suu täynnä kaikkea muuta kuin paleota. Lohturuokaa. Maksalaatikkoakin ;) Mikä TehoPaleo30? TehoPaleo tuntuu kiinnostavat ihmisiä kovasti. Muutama valaiseva sana. TehoPaleo30 on 30 päivän ravinto-ohjelma osana UNIQ Performance -ravintovalmennusta. Se on vastoin kaikkea opettamaani… tehokuuri! Sitä ei ole tarkoitus jatkaa lopun elämää vaan 30 päivän päästä siirrytään kukin takaisin omalle peruspaleolle. TehoPaleo on tehokeino. Se on työkalu, jonka tarkoituksena on puhdistaa kehoa ja mieltä, auttaa irti haitallisista riippuvuuksista, ohjata ajattelua ja antaa joissakin tapauksissa lisäpotkua peruspaleoon. Se ei ole painonpudotusohjelma. Petyitkö? …

Tomaattimehua kiireessä

Paleokeittiössä on hiljaista. Niin myös kotikeittiössä. Syynä ensisijaisesti työkiireet, jotka ovat vieneet emännän mennessään. Kiire koetaan usein negatiivisena ilmaisuna. Mulle kiire on ollut vain positiivista. On ollut ihana palata rakastamansa työn pariin ja kohdata kesän jälkeen niin uusia kuin vanhojakin valmennettavia. Olen etuoikeutettu ja kiitollinen. Kirjoitushommia tulee kuitenkin päivän mittaan niin paljon (meilejä, treenisuunnitelmia, ravintovalmennuksia, seurantaraportteja sekä tällä hetkellä vielä valmennettaville suunnatut TehoPaleo -opas ja Elämäntapana Paleo -opas/työkirja), ettei enää iltamyöhällä kentältä palattua tule ensimmäisenä koneen eteen parkkeerattua. Vaikka hommaa piisaakin, niin vielä mahtuu muutama valmennettava mukaan lähivalmennukseen! Etävalmennukseen jokunen enemmän. Joten jos tarvitset motivaatiota, apua ja tukea omaan elämäntapamuutokseesi ja paleo kuulostaa sinusta järkevältä ratkaisulta, niin ota rohkeasti yhteyttä! Enemmän infoa UNIQ Performance -sivustolla. En epäile, ettetkö pystyisi muutokseen itsekin, mutta yhdessä se on helpompaa ja hauskempaa. Sydäntäni lähellä ovat erityisesti joka päivä terveytensä kanssa ”kamppailevat” ihmiset. Olet ehkä omasta ja lääkärisikin mielestä täysin terve, vain hieman ylipainoinen. Tosiasia kuitenkin on, että terve ihminen ei ole ylipainoinen. Ylipaino kertoo, ettei kaikki ole kunnossa. Keho ei toimi optimaalisesti. Ja sinä olet pohjimmiltaan syypää siihen, miksi …

Lauantain kauppakassi – päivitetty 12.8.11

Muutama sana myöhemmin! Kun koneelle taas ehtii. Sillä välin klikkaa suuremmaksi ja roiku mukana! =) EDIT 12.8.11: Niinhän siinä kävi, että syksy alkoi kertaheitolla ja tosissaan. Ja työt veivät mennessään. Jäi tämäkin tarina päivittämättä. Enkä enää edes muista tämän hulabaloon keskellä mistä oli ajatus kertoa. Ihanaa kuitenkin olla takaisin työn touhussa! Loma oli tarpeen, mutta teki tehtävänsä. En tiennyt kaivanneeni töitä näin paljon ennen kuin ne aloitin. Uusia kasvoja, vanhoja tuttuja! Ihan mahtavuutta! Tuu säkin mua moikkaamaan! Vielä tähän härdelliin mahtuu =) Muutaman sanan yritän kauppakassista säveltää. Aika perussettiä muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Asiahan oli nimittäin niin, että jouduin syömään viikon antibioottikuurin. Itkun kanssa ja vastentahtoisesti. Siitä alkoi seuraavaksi vatsan ja suoliston vahvistus- ja puhdistuskuuri. En tiedä kuinka muut antibiootteihin reagoivat, mutta mulla tämä rumba on vakio ja tiedossa jo etukäteen. Joka. Ikinen. Kerta! Kauppakassista löytyi siksi muutamia juttuja, joita ei siellä ihan tavan näy. Näitä ovat pellavansiemenet ja uusi tuttavuus ”KauraKuitunen”. Siitäkin huolimatta, että se ei ole gluteiiniton, eikä viljatuotteena paleokaan. Kuitulisiä lisäilen toistaiseksi reippaalla kädellä pirtelöihin ja kaipasin kuitulisiin lisää vaihtelua. Samaan kategoriaan menevät myös …

Kesän viimeiset fiilikset

Vielä on kesää jäljellä… Joo, on varmaan, mutta itse olen kesäni jo viettänyt. Ilmassakin on syksyn tuntua. Mutta vielä voin fiilistellä mennyttä kesää. Tämä oli täydellinen kesäpäivä. Vietin sen luonnossa rentoutuen. Ja syöden ;) Nämä kuvat kuvaavat parhaiten sitä, mitä mulle tarkoittaa rentoutuminen. Luonnon kauneutta. Kauniissa silmä ja mieli lepää. Elävä on kaunista. Kalliokin on elävä. Miten Sinä rentoudut? Mitä Sinulle tarkoittaa rentoutuminen? Baari-ilta ehkäpä? =) Yläkuvassa hämmästyttävän kauniita luonnon tekstuureja. Ja meduusa =) Alakuvassa rannikon kukkaloistoa, perhonen ja luomistyö. Joka tosin näkyy kollaasissa vähän heikosti. Joku kyykäärme oli jättänyt vanhan nahkansa rantakivikkoon kuivumaan.

Dagen efter

Ei ole krapula ei. Ei ainakaan se perinteinen. Mutta sen verran lääkehuuruissa heilutaan, että läheltä humalaa liippaa. Ehkä kaiken tämän jälkeen podetaan vielä krapulaakin. Grilliruoka on tietysti parasta suoraan grillistä, mutta ei se pahaa ole seuraavanakaan päivänä. Kunhan ei mikroon heitä lämpiämään. Pannun miedossa lämmössä ainakin tästä pihvistä ja paprikoista tuli miltei yhtä meheviä kuin uutena. Salaattikin oli grillibileiden jämiä. Nopeasti ja helposti täysipainoinen ateria! Me likes! Lääkkeistä vielä sananen. Mä en käytä lääkkeitä. Paitsi kun on ihan pakko. Nytkin yritin viimeiseen asti vitkutella ja neuvotella lääkärin kanssa muista vaihtoehdoista. Muita vaihtoehtoja ei ollut. Nyt sen usean kärsimyspäivän (ja yön) jälkeen sanoo jo oma järkikin. Pakko mikä pakko! Yritetään selvitä seuraamuksista. Valitettavasti lääkkeet ovat myrkkyjä, jotka sekoittavat elimistön totaalisesti. Tulevat 3-6 kuukautta menevät puhdistus- ja elvytys-/rakennustöissä. Pitkään olen selvinnyt ilman. Ja voinut hyvin. Nyt se putki harmillisesti katkesi. Mitä mieltä Sinä olet lääkkeistä? Millä säännöillä pelaat omassa elämässäsi? Missä menee raja lääkitä itseään?

Grillibileet

Kaikki loppuu aikanaan. Myös loma. Se virallinenkin osuus. Töihin kävin tutustumassa jo aiemmin viime viikolla. Tällä viikolla tositoimiin! Tai sitten ei. Terveydelliset ongelmat huolena. Kipu, särky ja tulehdus edelleen hoitoyrityksistä huolimatta vahvasti läsnä. Tänään uusi yritys. Toivottavasti paremmalla menestyksellä kuin perjantaina. Ärsyä! Into olisi pinkeänä tarttumaan töihin. Olosuhteet ovat toista mieltä. Treenitkin seis. Kaikki. Sekös sapettaa… murr! Loman päättäjäisiä vietimme sunnuntaina perheen parissa grillaten. Pääkokille kiitos kattavasta menusta ja hyvästä ruoasta! =) Jälkkäriksi vielä äipän tuoremustikkapiirakkaa eikä sinä päivänä enää muuta tarvinnut syödäkään. Marinoimme kaikki ruoat itse. Kyllähän siinä hieman enemmän vaivaa saa nähdä kuin kaupan valmismarinadeissa lilluvissa grillituotteissa, mutta vaiva on ehdottomasti näkemisen arvoinen. Sopivasti suolaa. Suolaisuus on mulle usein ongelma. Eikä kemikaaleja vaan parempaa, aitoa ruokaa! Öljypohjana marinadeissa käytimme paistamiseen kookosöljyn ohella suosimaani avokadoöljyä. Paitsi tiikeriravut marinoin sitruunapohjaisessa kastikkeessa kokonaan ilman öljyä. Olivat muuten jättegoda! Kuten koko ateria =)