All posts filed under: SEMIPALEO

BataattiBurgeri | paleokeittio.fi

BurgeriPerjantai

Joillakin se on PizzaPerjantai. Mä olen vietellyt tässä kesän mittaan muutamaan otteeseen BurgeriPerjantaita. Vähän niinkuin paleo style. Inspiksestä kiitos valmennettavalleni, joka alkukesästä vinkkasi tähän osoitteeseen. Vaikka omat burgerit menivät semipaleon puolelle, niin bataattiburgerit ovat oiva alusta myös täyspaleoliittisille burgereille. Miettii vain hieman tarkemmin, jotta mitä sinne burgerin väliin tökkää. Mainiot valmismajoneesit sekä valkosipulilla ja basilikalla maustettu chilikastike koituivat tällä kertaa täysverisen paleoburgerin tuhoksi. Kastikkeet näyttelevät hampurilaisessa ehkä määrällisesti pientä, mutta sitäkin merkittävämpää roolia. Täytteet tekevät hampurilaisen! Ilman majoneesia ja ”ketsuppia” hampurilainen ei ole hampurilainen! Se on bataattiin jemmattu jauhelihapihvi ;) KAHDEN MAJONEESIN BATAATTIBURGERI (2 kpl) 1 pullea bataatti 2 jauhelihapihviä tuoretta salaattia, tomaattia ja kurkkua luomumajoneesia (Kavli) sweet chili -majoneesi (Prisman irto) basilika ja valkosipulimaustettua chilikastiketta (= chilimaustettu tomaattikastike ala Felix) rouhittua mustapippuria ja Maldon -suolaa tuoretta persiljaa tai ruohosipulia kookosöljyä bataattien kypsentämiseen Pese pullea bataatti ja leikkaa siitä noin sentin paksuisia siivuja. Kuorilla tai ilman. Olen kokeillut molempia ja päätynyt jatkossa versioon ilman kuoria. Kypsennä kookosöljyllä voidellut bataattikiekot uunissa (225 astetta, 15-20 min tai kunnes ovat pehmeitä) tai paista kookosöljyllä pehmeiksi pannussa. Pienempi satsi valmistuu …

Kesän ensimmäiset

Siinä ne nyt ovat! Kesän ensimmäiset perunat ja makkarat! Tarkemmin ajateltuna taitavat olla tämän vuoden ensimmäiset… Uutta, vetistä ja mautonta ruotsalaista pottua (jota ei edes kirnuvoi pelastanut), valkosipuliraakamakkaraa oikein kaksin kerroin ja kyljessä hapankaalit. Näyttää… hmmm… ei niin hyvältä. Maistui… hmmm… ei yhtään paremmalta. Ehkä annan tilaisuuden loppukesästä vielä äipän maan perunoille. Muuten kesän perunat taitavat olla jotakuinkin tässä. Pitäydyn hyvillä mielin värikkäissä salaateissa, joista tulee hyvä olo ja iloinen mieli. Mielikuvat osoittautuivat jälleen kerran vääriksi, mutta tulipa uuden potun himot kerralla tyydytetyksi.      No okei, ehkä mä vielä kokeilen ne kaupan uudet kotimaiset. Ja yritän ensi kerralla muistaa myös tillin. Josko vika olikin tillin ja kidesuolavoin puuttumisessa ;)

Hetken hitti – Insalata Parma

Sanoiko joku, ettei salaatilla lähde nälkä? Tällä lähtee. Ja tämä on vähitellen takaisin terveiden kirjoihin palaavan emännän tämän hetken ehdoton kesähitti ja -herkku. PARMAN SALAATTI puolikas iso tai yksi kokonainen pieni ruukkusalaatti kurkkua puolikas avokado puolikas luomupäärynä, nektariini tai luomurypäleitä (mansikkaa?) siemensekoitusta 3 viipaletta kevyesti paistettua parmankinkkua Manchego -lampaanmaitojuustoa (täyspaleoistit jättäköön tämän väliin) keitetty luomumuna tuoretta persiljaa kastikkeeksi luomuoliiviöljyä ja -balsamiviinietikkaa

Avokadopasta goes paleo

En tiedä, onko mistään reseptistä koskaan ikinä kohkattu yhtä paljon kuin avokadopastasta! Viime viikolla (vai oliko se jo sitä edellisellä?) avokadopasta rantautui jookostakookosta.comin ansiosta viimein myös PaleoKeittiöön. Samoilla raaka-aineilla ja ohjeilla mentiin. Melkein loppuun saakka. AVOKADOTAHNA 2 kypsää avokadoa 1 valkosipulinkynsi 1/2-1 chilipaprika 1 limetti (mehu) sopivasti Pecorino romano -juustoa reilu loraus oliiviöljyä yhtä sopivasti tuoretta basilikaa mausteeksi suolaa ja mustapippurirouhetta Ruuduta avokadon puolikkaat veitsellä kuoriinsa ja kaavi palat lusikalla kippoon. Pilko chilipaprika (poista siemenet!) ja valkosipuli silpuksi. Purista limetistä mehut pihalle ja lisää muiden seuraksi. Silpu joukkoon myös basilika. Lorauta sekaan oliiviöljyä, suolat ja pippurit. Raasta mukaan vielä lampaanmaidosta valmistettu Pecorino romano-juusto. Sekoita ja jätä maustumaan siksi aikaa, kun valmistat ”pastan”. Uuuuuuh… I hate paleoiminen, joten korvataanpa ”pasta” vaikka kasvisloiroilla. Tai suikaleilla. Tai jollain muulla yhtä kuvaavalla nimityksellä. Älä edes kuvittele, että tämä on pastaa. Kun se ei ole. Pasta on vettä ja vehnäjauhoja. Tämä on porkkanaa ja kesäkurpitsaa. Eroa löytyy kuin yöllä ja päivällä. Auringolla ja kuulla. Maalla ja merellä. SUIKALOIDUT KASVIKSET 2 kesäkurpitsaa 2-3 porkkanaa paistamiseen voita tai kookosöljyä Suikaloi kasvikset kuorimaveitsellä …

Let`s go kefiiris!

Hah hah! Näitä herkkuja menneiltä viikoilta piisaa aina vaan! Jeps, postaukset laahaavat hieman jäljessä, joten eiköhän tällä herkkuteemalla jatketa Paleokeittiössä vielä ensi viikollakin. Vaikka totuus on toinen. Can`t wait! Maanantai ja TehoPaleo30 ovat kohta täällä! Tässä haluaa vähitellen itsekin jo tositoimiin, kun seuraa sivusta ryhmäläisten etenemistä. Siellä on hyvä tsemppi päällä! =) Kuvissa kuitenkin raakakefiirit. Ja tarvittavat herkutteluun tarvittavat lisukkeet. Tein ensimmäistä kertaa kefiiriä raakamaitoon. Me likes, eikä kehokaan tuntunut pistävän pahaksi. Näistä vähän kyseenalaisista lisukkeista huolimatta. KARPALOINEN KEFIIRIMYSLI (yllä) raakakefiiriä gluteeniton mysli (Provena) pehmeitä karpaloita (Pirkka) kookoshiutaleita LET`S GO BANANAS! -KEFIIRIMYSLI (alla) raakakefiiriä gluteeniton mysli banaaniviipaleita (luomusti tuore) vaahterasiirappia kookoshiutaleita Maistuivat mukavasti leppoisan lenksun jälkeen. Vähän niinku palautusateria, you know! Keinot on monet. Itsehuijarilla! ;D

Vielä parit herkut…

…ennen kuin TehoPaleo30 putsaa pöydän herkuista! Lautaselta löytyy tällä kertaa parit lohiherkut. Tai herkkulohet. Ihan miten vaan. Lämminsavustettua lohta kera keitetyn tankoparsan, kananmunan, avokadon ja smetanakastikkeen. Parsoillekin piti vielä antaa herkullinen voisilmä. Ei ole parsakattilaa, ei. Tankoparsa pääsi tänä vuonna ensimmäistä kertaa ever Paleokeittiöön. Homma hoitui aivan mainiosti myös paistokasarissa. Ja ei, en kuorinut parsoja. Yritin kyllä, mutta totesin aika nopsaan, että homma oli aivan liian vaivalloista. Kermainen uunilohi seuranaan salaattia oliiviöljyllä ja balsamiviinietikalla. Yhtään ei tullut ikävä perunamuusia. Tuhti lohi kun ei tämän kummempaa kaipaa. Sopii hyvin myös laiskalle Emännälle ;)

Äijäsuklaata!

Vetäisimme viime viikolla ÄijäRyhmän kanssa kevätkauden viimeiset treenit. Äijät ovat olleet koko kevään ahkeria ja totelleet kiitettävästi valmentajan piiskaa, joten ajattelin hemmotella heitä hieman leipasemalla raakasuklaat. Melko riski valinta, koska en usko monen meidän Äijän maistaneen raakasuklaata aiemmin. Veikkaan, ettei edes tumma suklaa ole se ensimmäinen herkku, jota tekee mieli perjantai -iltana maistella. No mutta! Maistuihan se ja santsikin kelpasi! Paitsi ryhmän nuorimmalle herralle 7 vee, jonka käsi kyllä upposi innokkaasti ”suklaarasiaan”… kerran. Ei toista kertaa. Ilme kertoi kaiken, mitä hän mun rakkaudella leivotuista suklaista halusi sanoa, hah hah! En sitten tiedä oliko vanhempi herraväki vain äärettömän kohteliasta porukkaa ;). Luultavasti meidän tappotreenin jälkeen olisi kyllä kelvannut mikä tahansa ”palautuspala”… Note to myself: Älä osta näitä! Syöt ne kuitenkin parissa päivässä ;) Mitään tarkkoja määriä mulla ei ole raakasuklaan valmistukseen antaa. Koska raakasuklaa tehdään aina fiiliksellä! Seuraavia raaka-aineita kuitenkin suklaan valmistukseen käytin tällä kertaa. RAAKASUKLAA KARPALOLLA kookosöljyä raakakaakaojauhetta lucumajauhetta spirulinajauhetta vaniljajauhetta himalajansuolaa ”pehmeitä karpaloita” raakakaakaorouhetta Kookosöljy ”sulaksi” vesihauteessa. Jauhemaiset ainesosat sekaan ja sekaisin. Karpalot muotteihin, sula suklaa päälle. Lopuksi rouheet mukaan antamaan jotain pureskeltavaa. Karpalot …

Herkku on kova sana

Yhtä herrrrkkua koko viikko! Lieneekö tarttunut tuo Kukan Kevätherkku -kamppis? Mene ja tiedä, mutta herrrrkuilla on eletty tämä viikko. Eletään vielä Vappuun saakka. Sen jälkeen kuollaan ryhdistäydytään. Mietin jopa yleistä TehoPaleo30 proggista kaikkien asiasta kiinnostuneiden kesken, mutta kahden vaiheilla vielä seilaan. Jos kiinnostusta riittää, niin mikä ettei! Vähän niinkuin varaslähtö kesään… Tai oikeastaan se viimeinen lähtö ;) Ilmoitelkaa ihmiset hyvät, josko moinen talvenputsausprojekti kiinnostaa! Emännän tavoittaa meilitse, feissarin tai kommenttiosaston kautta. Viimeisin herkku epäonnisen pannukakkuherkun jälkeen olikin varman päälle pelattu, riittävän yksinkertainen ja helppo herkku emännän hallittavaksi. Eikä ollut pahaa. Oli hyvää. Yhdellä kertaa makeaa ja raikasta! Suuri idea itse lähti jo aiemmin mainitusta pannukakusta, josta jäi ylitse valmiiksi sekoitettua vaniljasmetanaa. Juuri sitä miltä kuulostaa, vaniljajauhetta ja smetanaa. Yhdessä. Sekaisin ja sopivasti jääkaapissa maustuneena. Koska en aivan kehdannut lusikoida smetanaa sellaisenaan suoraan purkista suuhun, niin kehitin kylkeen pari hedelmää. Yhden kiivin ja yhden appelsiinin. Pilkottuna ja vaniljasmetanaa päälle. Sopii myös ”TehoPaleoisteille”! Jättää vaan smetanan kauppaan ja syö hedelmät niinkuin luonto syötäväksi tarkoittanut on. Siinäpä sitä! Herrrrkkua päivään. Ei löydy karkkilaarista. Löytyy hedelmätiskiltä. Kyllä hedelmäkin voi …

”Turkissa et palele”

Kerta toisensa jälkeen lankean ”kiellettyyn hedelmään”. Lopputulos on aina sama. Hyvää, mutta huono. Turkkilainen lämmittää ehkä mieltä, mutta ei helli kehoa. Paitsi saunassa. Ei edes laktoositon turkkilainen, jonka näköjään vahingossa olin napannut maitohyllystä mukaani. Kolmen päivän vatsakivut eivät ole tämän herkun arvoisia. Jätetään jatkossakin markettiin. Kunnes aika jälleen kultaa muistot ja päätän haluta taas turkkilaista. Todetakseni saman, jonka totesin jo tämän kappaleen alkumetreillä. Kuinka monta kertaa täytyy ihmisen erehtyä ennen kuin se oppii?    Mutta nauttikaa te, joita turkkilaiset ja kreikkalaiset kokonaisvaltaisesti ilahduttavat! Turkissa tai ilman. Ulkomailla tai kotona. KIELLETTY TURKKILAINEN HEDELMÄ ~150 g turkkilaista jogurttia 1 kypsä ja makea nektariini (myös mango toimii kivasti, paremmin ilman siirappia) ”silputtua” luomumantelia luraus vaahterasiirappia (tai hunajaa) Sopivasti paloiksi ja kuppiin!

Porkkana kohtaa parsakaalin

Kevät toi, kevät toi pork-ka-nan! Ja parsakaalin. Hieno kasvis, mutta jos olet joskus vetänyt tonnikala- tai parsakaaliöverit, niin tiedät, etteivät nämä kaverit hetkeen viihdy lautasella. Parsakaali lienee pysynyt riittävän kauan pois nenän edestä, kun se näin kevään korvalla alkoi taas maistumaan. Muutenkin tämä kevät on kummallista aikaa; mieliteot muuttuvat ja keho kaipaa tonneittain tuoreita kasvikunnan edustajia. Ja kyllä, mun keho todellakin puhuu mulle! Muustakin kuin suklaasta ;) Toivon, että jokainen saisi kohdallaan kokea sen hienon tunteen, kun keho kertoo mitä se on vailla. Tai mistä tuli vedettyä överit ;) Porkkana ja parsakaali joutuivat siis samaan kattilaan. Kasari olisi varmaankin ollut paras vaihtoehto, mutta isompi kattilakin toimi hyvin. Paremmin kuin mun halpis vinksinvonksin kasari…. PARSAKAALI-PORKKANAHÖYSTÖ 3 annosta (bongattu alkujaan Valion sivuilta =O) ~400 g parsakaalia ~300 g porkkanoita ~50 g meijerivoita 1/2 dl vettä himalajansuolaa Provencen yrttimaustetta tuoretta persiljaa Tikuta porkkanat ja parsakaalin varsiosat. Pilko kukinnot sopivan pieniksi paloiksi. Sulata voi laakeassa kattilassa, lisää parskaali- ja porkkanatikut kattilaan ja kuullota keskilämmöllä kymmenisen minuuttia. Lisää kattilaan tilkka vettä ja parsakaalikukinnot. Peitä kannella ja anna hautua sopivan kypsiksi. …