All posts filed under: SEMIPALEO

Piparibollerot vol. 2

Published by

Ne aidot ja oikeat! Kyllä! Tuotekehittely tuotti tulosta, joten laitetaan nyt ensimmäisen adventti-sunnuntain kunniaksi jakoon vuoden 2013 virallinen piparibollero-ohje. Ennen kuin vuoden lopussa herään, että hei, joulu meni jo! Ja näistäkin on iloa vasta vuoden päästä. PIPARIBOLLEROT vol. 2 (~15 kpl) 2 dl saksanpähkinöitä 1 dl pehmeitä taateleita 1 dl luomurusinoita 2 rkl lucuma -jauhetta ~1 rkl vaahterasiirappia ~1 rkl CocoVin kookosöljyä reilu 2 tl piparkakkumaustetta sopivasti murskattuja manteleita tai mantelirouhetta hieman ceyloninkanelia hieman himalajansuolaa Murskaa mantelit karkeaksi rouheeksi veitsellä tai tehosekoittimessa. Jätä “mantelirouhe” hetkeksi sivuun odottelemaan. Surauta tehosekoittimessa saksanpähkinät, taatelit ja rusinat karkeaksi mömmöksi. Myös ”jauhot” voi lisätä jo tässä vaiheessa tai seuraavassa. Laita loput ainekset tehosekoittimeen ja pyöräytä taikinaksi. Tsekkaa maku, täydennä tarvittaessa tai kaavi taikina ulos blenderin purkista. Kannattaa kuitenkin muistaa, että piparinmaku syvenee ajan myötä ennen kuin lyö sekaan vielä sen kolmannen tai neljännen teelusikallisen piparkakkumaustetta ;) Sekoita joukkoon vielä mantelirouhe manuaalisesti ennen kuin aloitat pullanpyörityksen. Pehmennä taikina sormien välissä, pyöritä bolleroita, paina kuvioita tai survo suklaamuotteihin, kuten itse tällä kertaa tein. Anna maustua jääkaapissa ainakin parisen tuntia, mieluiten puolisen vuorokautta. Voitanee myös …

Fiinimpi bataattipyrè | paleokeittio.fi

Fiinimpi bataattipyrè

Published by

Bataatin ja appelsiinin aurinkoinen liitto! En tiennyt, mitä tästä oikein tulee, mutta sen tiesin, että perusbataattimuusi kaipasi piristystä. Se kun on ollut jo pidempään jäähyllä. Bataatti ylipäätään oli melko pitkään tökstöks. Kunnes keittiöön rantautuivat ranskalaiset ja niiden perässä hampurilaiset. Inspiraatiota, pikanttia piristystä ja vähän fiinimpää otetta bataattisoseeseen löysin PaleOMG:n sivuilta. Rohkeutta piti kerätä omasta takaa ja pieni seikkailumielikin kaivaa esiin. Meni syteen tai saveen, niin tätä tehdään! Ja tämä myös syödään! Viikonlopun ja alkavan viikon pääruokaa koko kattilallinen. Kaverina parit karitsan sisemmät fileet tutusti minttu-valkosipulimarinadissa. Ilokseni voin todeta, että riski kannatti! Molemmat onnistuivat ja olivat maukkaita. Erikseen. Näiden kahden harmonisesta liitosta sen sijaan voidaan keskustella. Sanoisin, että yllättävää ja erilaista. Ensi kerralla taidan kuitenkin hukuttaa lihatkin appelsiiniin… ;) VUOHENJUUSTOINEN APPELSIINIBATAATTISOSE ~800 g kuorittua bataattia 1-2 appelsiinin mehu rasia pehmeää vuohenjuustoa (Chavreux) ~2 rkl vaahterasiirappia 10- 12 kpl tuoreita salvianlehtiä rasvaa paistamiseen (käytin kirnuvoita) laatusuolaa (aika paljon ;)) Kuori, paloittele ja keitä bataatit pehmeiksi suolavedessä. Paahda bataattien kypsymistä odotellessa tuoreet salvianlehdet keskilämmöllä, rasvassa pannulla kunnes muuttuvat rapeiksi. Rasvaa ei tarvitse kovin paljoa. Nosta paahdetut salviat kuivumaan talouspaperin …

Lihattoman viikon katkarapuhässäkkä

Published by

Lihattomasta viikosta on jo ikuisuus ja postauksia roikkuu jonossa useampikin, mutta jatketaan nyt tällä kertaa tästä. Kun tuli aikanaan luvattua. Vaikka kroppa sanoi punaiselle lihalle stop, niin jokin lihaisa sentään maistui. Todella pitkästä aikaa käännyin katkarapujen puoleen. Villikissatkin tykkäs ;) Tarkkaa muistikuvaa ei reseptin aineksista enää ole, mutta perusreseptilläkin pääsee jo pitkälle. Jollain tavalla makuaistin varassa tätäkin tuunasin. Taisin lisätä valkoviinietikkaa lisäämään happoisuutta, kun majoneesivarannot loppuivat hitusen kesken. Hiukan olisi voinut katkarapuja sulatella ja kuivatella paremmin, mutta eihän malttamattomalla ollut sellaiseen aikaa. Seurauksena turhan vetinen ja löysä hässäkkä, joka riisikakun päällä syötäessä oli all over the place! KATKARAPUHÄSSÄKKÄ aka SKAGENRÖRA på svenska 1 pss pieniä katkarapuja (180 g) ~3 rkl creme fraichea (1/2 dl?) ~3 rkl luomumajoneesia pieni tai puolikas punasipuli 1-2 rkl sitruunamehua mausteeksi paljon tuoretta tilliä, mustapippuria ja suolaa Sulata, puristele kuiviksi ja kuivaa katkaravut hyvin. Puristeluun käytin siivilää, jonka reunoja vasten painoin ylimääräiset vedet pihalle. Kuivaamiseen kelpaa talouspaperi. Pilko punasipuli pieniksi kuutioksi ja hienonna tilli. Lisää katkarapujen kaveriksi. Sekoita creme fraiche, majoneesi ja sitruunamehu. Mausta seos suolalla ja mustapippurilla. Tarkista maku ja …

Just another smooth Choco

Published by

Huom! Postaus sisältää tuotesijoittelua. Kehotan jatkamaan lukemista silmät suljettuina, jos haluat välttyä tuotesijoittelun salakavalilta vaikutuksilta. Oisko se jälleen yhden pehmeääkin pehmeämmän suklaapirtelön vuoro? Saanko esitellä, äänestyksen tiukka kakkonen ja ihan vaan yksi suklaasmoothie lisää. Näitä on nimittäin tämän syksyn aikana nähty Paleokeittiössä enemmän kuin monta. Hieman yllättävää, koska aiemmin en ole ollut suklaisista pirtelöistä mitenkään erityisen into pinkeänä. Nyt on kroppa, tai ainakin mieli ;), kaivannut kiloittain kaakaota. Sitä saa, mitä haluaa, joten kaakaota on emännälle muodossa, jos toisessakin avokätisesti tarjoiltu! Jollekin jo lupasin, että luvassa on kerrankin yksinkertainen suklaapirtelöresepti ilman kovin eksoottisia raaka-aineita. Tästä onkin tullut eräänlainen helppo ja nopea lounaspirtelö, joka pitää nälkää pitkään. Kun aina ei jaksa väkertää mantelimaitoa tai odotella chian hyytelöitymistä. Tai laittaa ruokaa ;) Tosin aika usein heitän myös chian mukaan. Etenkin, jos tiedän, että ruokaa ei ihan hetkeen ole saatavilla tai haluan muuten vaan ruokaisamman version. Mutta siis aivan yhtä mainiosti, ja ehkä paremminkin, toimii tämä pirtelö ilman chiaa. SUKLAINEN LOUNASPIRTELÖ (1 annos) ~1 1/2 dl maustamatonta heraproteiinijauhetta ~3 dl vettä 1 pieni tai puolikas iso banaani 1/4 avokado 1 …

Liikaa lihaa!

Published by

Se tunne, että nyt ei enää yhtään tätä! Se iskee silloin tällöin viherpirtelön tai kaalien kanssa, mutta harvemmin lihan läheisyydessä. Nyt kuitenkin pääsi näin käymään. Kun olin syönyt kolme päivää lammasta ja neljä päivää peuraa (tulossa!), niin iski totaalistoppi. Ei enää minkäänlaista lihaa tähän kroppaan, kiitos! Tunne oli hieman yllättävä ihmiselle, joka on tottunut huutamaan ”Lisää lihaa!”. Analyysissani päädyin tulokseen, että lammas ja etenkin riistaliha ovat kaiketi sen verran intensiivisiä, että niitä ei ehkä ole hyvä vedellä päivä toisensa jälkeen. Vaikka hyviä olisivatkin. Olenko ainoa lihakammoon sairastunut? Lihan tilalle oli keksittävä jotain muuta, mielellään jotain hyvin helppoa ja sellaista, joka ei vaatisi markettireissua. Koska ei todellakaan huvittanut lähteä perjantaina markettiin marhaamaan… Lopulta päädyin noutamaan vain pari limettiä ja chilipalkoa lähikaupasta. Kananmunia, avokadoa, valkosipulia ja oliiviöljyä löytyy kotivarastolta melkeinpä aina. Samoin tuoretta persiljaa, johon olen ilmeisesti koukussa aina vaan. Pecorinon jäänteetkin makasivat vielä jääkaapissa puolentoista kuukauden takaa. Näitä jäänteitä olisi saanut olla hieman enemmänkin… Ja nyt kotikolosta löytyi poikkeuksellisesti jopa paketti riisivermicelliä, jonka olin jossain vaiheessa varuiksi ostanut, kun sellainen sattui vahingossa vastaan tulemaan. Vaikka niin …

Emäntä ja suklaatehdas

Published by

Muistatteko vielä tämän kauniin rasian, joka saapui sekoittamaan ajatuksiani TehoPaleon viimeisellä viikolla? Neljänneskilo sademetsien ruskeaa kultaa sai silloin odottaa ja kasvattaa odotuksia. Nyt kulta on jo tuhottu, mutta aivan yksinkertainen ei tuhoamisprosessi ollut. Rasiasta löytyi noin kahden sentin paksuinen, pyöreä suklaalimppu, joka oli kova kuin kivi! Hmmmm… mites tätä nyt sit söis? Kyllä suklaanhimo keinot keksii! Kunnon veitsi kouraan ja suklaata veistelemään. Melko epätoivoista touhua; juurikaan mitään en veitsellä limpusta irti saanut ja sekin vähä, joka irtosi, oli yhtä suttaavaa murua. Siitä nyrhimisestä oli kuulkaas nautinto kaukana! Eikä makukaan oikein napannut. Raakasuklainen maku puuttui ja lähinnä limppu muistutti hieman liian kauan paahtunutta, kuumakäsiteltyä suklaata. Kirjaimellisesti karvas pettymys. Päätin hieman tuunata balilaista syötävämpään ja maukkaampaan malliin. Siitä se sitten lähti, ajatus Jonskusta ja suklaatehtaasta. Marketista mukaan kuivattuja karpaloita ja hasselpähkinärouhetta, liian kauan käyttämättömänä maanneet suklaamuotit esiin ja limppu vesihauteeseen muuttamaan muotoa käsiteltävämpään. Suklaatehdas oli valmis! Siinähän sitä limppua sulatellessa vierähti tovi, jos toinenkin. Sulanut suklaamassa oli edelleen paksua, tahmaista ja hankalasti käsiteltävää, joten ohensin sitä kookosöljyllä. Ja sitten siihen sotkuiseen osioon! Kuvittelin suklaaleipomisen hauskaksi ja rentouttavaksi puuhaksi, mutta …

Aasialainen nuudelisalaatti

Published by

Näistä se syntyi! Aasialainen nuudelisalaatti, johon sain inspiraation viime viikonlopun brunssilta. Näyttääkö tutulta? Kyllä vain! Reseptistä ei ole hajuakaan, mutta koska Min Krogin nuudelisalaatti muistutti mielestäni hätkähdyttävästi avokadopastaa, niin aika pitkälti avokadopastan aineksilla lähdin inspiraatiota pistämään käytäntöön. Tällä on nyt eletty tämä viikko ja hyvältä maistuu! Kaikki ei aina mene ensiyrittämältä putkeen. Ei myöskään aasialainen nuudelisalaatti. Mutta otetaan opiksi ja petrataan seuraavalla kerralla. Ensinnäkin paikallisesta marketista ei löytynyt niitä lankamaisia nuudeleita, joita kovasti etsiskelin. Oli tyydyttävä nauhamaiseen malliin, joka ei nyt ihan toiminut salaatin koostumuksessa siten, kuin alunperin ajattelin. Makuunhan tuo ei sinänsä vaikuttanut, mutta mukavaan suutuntumaan sitäkin enemmän. Ja koska en ole valmistanut minkäänmoista nuudelia ehkä 15 vuoteen, niin raaka-aineiden suhteetkin olivat hieman hakusessa. Vähempikin nuudeli olisi riittänyt. Tupla-annos ”avokadotahnaa” olisi ajanut saman asian. Toisinpäin ;) AASIALAINEN NUUDELISALAATTI (3-4 annosta) 3-4 ”kakkua” riisinuudeleita 2 kypsää avokadoa 1-2 valkosipulinkynttä 1/2-1 chilipaprika 1 limetti (mehu) sopivasti Pecorino romano -juustoa reilu loraus oliiviöljyä reippaasti tuoretta korianteria mausteeksi suolaa ja mustapippurirouhetta Nuudelit ”keitin” paketin ohjeen mukaan ja huuhtelin lopuksi kylmällä vedellä. Avokadotahnan valmistin vanhaan malliin. Vain basilika tuli korvattua korianterilla. Onneksi ymmärsin etsiä marketista valmiiksi …

Tiedätkö, mitä söin tänä kesänä? – Osa 4/5

Published by

Kylmää ja kirkasta perunasalaattia, mums! Äärimmäisen hyvä, mutta hieman harvinaisempi kesäherkku. Perunaa kun on hiukan pidettävä silmällä, vaikka en totaalikieltäytyjä olekaan. Voi nauttia sellaisenaan tai fetalla ryyditettynä. Toimii hyvin ihan itsekseen, mutta myös jauhelihapihvien ja raakamakkaroiden sivullisena. KESÄN KIRKAS PERUNASALAATTI (3 annosta) ~0,5 kg uusia perunoita keitettynä ja kylmänä nippu tuoreita retiisejä (kevään TehoPaleo30 -osallistujille tiedoksi, että tämä oli se mun haastekasvis, parempi myöhään kuin ei milloinkaan ;)) 1/2 – 1 punasipuli 1 rkl pieniä kapriksia ruohosipulia (fetajuustoa) Kastike ~1 dl oliiviöljyä 1 tl Dijon -sinappia 1 rkl vaaleaa viinietikkaa (valkoviini- tai vaalea balsamiviinietikka) sopivasti raakahunajaa ~1 tl himalajansuolaa mustapippurirouhetta Pilko perunat, viipaloi retiisit ja punasipuli. Kaikki kippoon, kaprikset ja valmiiksi vatkattu kastike sekaan. Kääntele kastike varovasti joka kolkkaan tekemättä perunoista muusia. Pilko mukaan ruohosipuli (tai kevätsipulin varret) ja kääntele vielä kerran. Anna maustua kylmässä. Tämä on niitä salaatteja, jotka vain paranevat vanhetessaan. Ennen tarjoilua kuutioi mukaan tarvittaessa fetajuusto. Toimii ilmankin. Tarvittaessa voi myös ripotella päälle sormisuolaa. Ja mitä olisi kesä ilman vohveleita?! Paleoliittisia tuplasuklaavohveleita ja vaniljanmakuista vatkattua kookoskermaa? Viipaloidut banaanitkin pääsivät sivuosaan. TUPLASUKLAAVOHVELIT (3,5 vohvelia) …

Tiedätkö, mitä söin tänä kesänä? – Osa 3/5

Published by

Niin, sitä salaattia! Tässä yksi lemppareista; kesäinen halloumisalaatti kananmunalla. Pohjana basic salaattia, rucolaa, tuoretta mansikkaa ja siemensekoitusta cashew -pähkinöillä. Vierailevana tähtenä välillä myös avokado. Kastikkeena tutut jutut, oliiviöljy ja balsamiviinietikka. Yksinkertaista, mutta hyvää! Vaikkakin juustojen puputtaminen ei ole tehnyt kovin hyvää. Juusto on kuitenkin juusto, vaikka paleoystävällinenkin. Tosin taustalla saattaa kummitella muutama muukin ei-toivottu seikka…

Paistetut, makeat banaanit

Published by

Jos makeahammasta kolottaa oikein olan takaa, niin helppoa helpotusta vaivaan löytyy makeaksi paistetuista banaaneista. Myös ananas, persikka ja nektariini toimivat hyvin. Varmaan päärynäkin? Täydellisen nautinnosta tekevät mantelirouhe ja pallo paleoliittista vaniljajäätelöä kylkeen. Niitä ei nyt tähän hätään kaapista löytynyt, joten kookoshiutaleet korvasivat mantelin ja mielikuvitus vaniljajätskin. Myös kanelia kannattaa harkita ;) MAKEAT BANAANIVIIPALEET banaania kirnuvoita (kookosöljyä täyspaleoon) vaahterasiirappia (B grade) kookoshiutaleita Viipaloi banaanit. Pitkittäin tai poikittain. Sulata pannulla nätti nokare oikeaa voita. Lisää banskuviipaleet pannulle ja paista muutamia minuutteja keskilämmöllä molemmin puolin. Sammuta levy ja lisää pannulle banaanien päälle lopuksi vaahterasiirappia. Huljuttele viipaleet kattavasti siirapissa. Nosta lautasella, ripottele päälle kookoshiutaleita ja nauti lämpimänä. Hippasen kannattaa mieltä malttaa, sillä juuri pannulta nostetut, siirappiset banskut ovat melko hot, hot, hot!