All posts filed under: TÄYSPALEO

Lauantaimakkarat

Published by

Nämä lauantaimakkarat tuli tuhottua jo muutama viikko sitten, mutta ehtivät nyt vasta Paleokeittiöön. Moni muukin juttu odottaa kuvakansiossa. Josko kesällä kirisi postausten kanssa ;) Makkarat halusin laittaa näkyville siksi, että kaikki eivät niin välitä possunkupeesta. En minäkään… paitsi luomupekonista. Jota ei edelleenkään saa. Ei edes Espoosta. Makkarat ovatkin Wurst Fennican raakamakkaroita lampaasta. Kyllä vaan, 100% lammasta! Eikä mitään ylimääräistä. Suosittelen mausteisempien makkaroiden ystäville! Merquez Voimakkaan makuinen, valmistettu lampaanlihasta (100%) ja sisältää mm. oliiviöljyä. Makkaran pituus on noin 18 cm ja paino 70 – 90 g lampaansuolessa. Tuote on laktoositon ja gluteeniton, eikä sisällä säilöntäaineita. Lihapitoisuus 91,0% Rasvapitoisuus keskimäärin 17,0% Lähde: Wurst Fennica Kaveriksi kelpaa hyvin raikas vihersalaatti. Omalle lautaselle eksyi myös Eestin tuliaista, ”Terve!” – säilykesalaattia kaalista, sipulista, porkkanasta ja kurkusta. Vähän niinkuin hapankaalin etikkaversio. Hyvää! Ja sopii loistavasti makkaran kylkeen.

NokkosTaikaa

Published by

Korkkasin viime viikonloppuna vihdoin nokkoskauden. Vihreä taika saa nyt hetkeksi väistyä NokkosTaikan tieltä. Käytännössä NokkosTaika valmistuu, kuten Vihreä serkkunsa. Olen vaan korvannut markettivihreän luonnonvihreällä. Maistuu ihan yhtä hyvältä! Ellei paremmalta ;) Viiden päivän (~1,25 litraa eli 5 annosta) “NokkosTaikaan” tarvitset…. 1 ison kurkun 1 avokadon nipun tuoretta pestyä nokkosta 2-3 sellerin vartta palan tuoretta inkivääriä 1 kuoritun sitruunan (veitsellä vaan raa`asti kuoret veks!) tuoretta minttua (ulkolainen vahvempaa ja säilyy hyvin pakkasessa) 1-2 tl savijauhetta (jos kaapista löytyy..) 1 tl himalajan suolaa 3-4 dl vettä (1 päärynän tai omenan makeutukseen)

Vihreää taikaa

Published by

Muutama kuukausi meni ilman pirtelön pirtelöä, mutta nyt vihreä taika on palannut ilostuttamaan elämääni. Parisen viikkoa olen kumonnut vihreää kultaa kurkusta alas ja o`boy (ja maito), kuinka kroppa kiittää ja sielu hymyilee =) Olen nimennyt tämän luomuksen suuressa, vihreässä huumassa Paleokeittiön puhdistuspirtelöksi. Pääsiäispyhät eivät menneet ruokailujen suhteen kuitenkaan niinkuin suunnittelit, joten nyt haastan Sinut ja pakotan jokaisen UP-ravintovalmennettavan kulauttamaan vähintään yhden lasillisen tätä vihreää taikaa kurkusta alas joka ikinen päivä seuraavan kahden viikon ajan. Aika alkaa… NYT! Viiiiitsi, vitsi! ;) Aika alkaa heti pyhien jälkeen. Palauta pitkän talven jälkeen kehosi elinvoima ja istuta oma kukkaniitty mielesi perukoille! Kokeile! Et voi kun voittaa. Ja tosiaan… sanoinko jo, että valmennettavien kanssa asiasta ei edes keskustella vaan homma toimii automatic kukin omat henkilökohtaiset ohjeistukset huomioiden. Viiden päivän (~1,25 litraa eli 5 annosta) ”Vihreään taikaan” tarvitset…. 1 ison kurkun 1 avokadon 1 rasian pinaattia 2-3 sellerin vartta palan tuoretta inkivääriä 1 kuoritun sitruunan (veitsellä vaan raa`asti kuoret veks!) tuoretta minttua (ulkolainen vahvempaa ja säilyy hyvin pakkasessa) 1-2 tl savijauhetta (jos kaapista löytyy..) 1 tl himalajan suolaa 3-4 dl vettä (1 …

Pirteää päivää!

Published by

Makeat appelsiinit ovat rantautuneet marketteihin! Niiden ja CocoviBarin Karvisen inspiroimana taioin tehosekoittimessa Aamunavaus -pirtelön. Aamunavaus tai Relight my fire! saa näin pimeinä alkutalven aamuina silmät kivasti auki. Kokeile! Ks. myös RMF II. Ainekset blenderiin ja sileäksi. Kurkusta alas ja pirteää päivää! Toimii varmasti pikkujouluista toipuvillakin. Heitä kun tuntuu olevan tällä hetkellä liikkeellä vähän siellä sun täällä. Toiset vähän paremmassa ja toiset vähän parempaa heikommassa hapessa. Takuita en pysty antamaan, jotta pysyykö vai ei. Sisällä ;). En ole kokeillut ja tuskin tulen kokeilemaankaan, hah hah! Määrät vielä ylös, niin ei tarvitse pähkiä! Yhteen annokseen tuli lykättyä… 1 appelsiini 1/2 kurkku ~50 g tyrnimarjoja (pakaste) pieni kourallinen eli ~15-20 g goji -marjoja hippunen eli ehkä 1/4 tl himalajansuolaa 1/2 – 1 dl vettä notkistamiseen

Vihreä syyspirtelö

Published by

PaleoKeittiössä on ollut hiljaista. On hiljaista. Paristakin syystä. Ensinnäkin olen yrittänyt päästä helpolla, ja syönyt ”näitä samoja vanhoja” ruokia; uunikasviksia tai jotain kasvissosetta kera lihan, kalan tai kalkkunan. Ei siis mitään uutta. Nyt eivät vaan keittiöhommat nappaa. Kalamieskin tietää, että ei aina nappaa. Olen siirtynyt talvikauden aterioihin ja näillä mennään kunnes kyllästys iskee. Toisekseen purukalustoni on ollut tällä viikolla siinä kunnossa, että sillä ei ole tehnyt mieli syödä yhtään mitään! Ruokavalio on ollut nestevoittoista ja harmittavan vähäproteiinista. En tiedä, johtuuko suun kipuilusta vai mistä, mutta ylipäätään ruoka ei nyt maistu ollenkaan. Syön, koska mun täytyy syödä. Onko ihan pakko?! No on, koska mun täytyy saada ravinteita, jotta haavat paranevat ja saan itseni jälleen kuntoon. Operaatio kun tuntuu vaikuttaneen vointiin melko kokonaisvaltaisesti. En ole varma kuuluuko asiaan vai pitäisikö huolestua. Josko muutaman päivän vielä katselen ja yritän piristyä. En osaa selittää sen kummemmin, mutta olo on vaan kipeä. En ole flunssassa, mutta silti tuntuu kuin olisin. Veto veks ja kaikenlaista pientä oiretta siellä sun täällä. Haluan entisen minäni takaisin! Pian! Tänään tuli kuitenkin pyöräytettyä sen verran …

Kuvasatoa lautaselta osa 2/2

Published by

Miten mun munakkaille käy aina näin? Uuniin matkasivat tällä kertaa punasipuli, punainen ja keltainen paprika sekä kesäkurpitsa. Päälle runsaasti avokadoöljyä. Mausteena tuore oregano, kuivattu Provencen yrttisekoitus ja suola. Melko herkkua! Voissa paistettu kuhafile uunikasvisten kaverina. Kala maustettu tuttuun tapaan merisuolalla, valkopippurilla ja sitruunalla. KotiGourmeeta parhaimmillaan! Pannulla paistettu kalkkunan rintafile tuoretiskiltä, uunikasviksia ja aterian kruununa pari siivua paistettua vuohenjuustoa. Kalkkunan mausteena suola ja sitruunapippuri. Kuin ravintolaruokaa söisi!

Kuvasatoa lautaselta osa 1/2

Published by

Operaatio kamerantyhjennys suoritettu. Pari kuvapostausta menneiden viikkojen lautasilta luvassa. Enemmän inspiraatiota(?) kuin reseptejä. Reseptejäkin saa. Kun vaan avaa suunsa! =) Aloitetaan! Kilosta riittää… useammaksikin päiväksi. Ja joka aterialle ;) Ei välttämättä maailman paras munakas, mutta tulipa tähteet käytettyä. Teemana illalliselta aamiaiselle! Ihan yhtä hyvää kuin villimpi serkkunsa! Ei mikään suosikki, mutta kokeiltava oli! Kerta riittänee… ;) Perussettiä! Yllä. Myöhäinen lounas ennemmin kuin aamiainen. Ehkä jollekin klo 14-15 käy aamustakin. Ilta- tai aamupalaksi. Välipalaksikin. Täyttää vatsan ja pitää nälkää =) Oma versio ”Hehkuvan vihreästä”. Litrasta loput kätevästi Edenin lasipulloon ja jääkaappiin. Hehkuu siinä parisen päivää.

Viherpirtelön paluu?

Published by

Viherpirtelöt ovat olleet koko kesän out. Vihreää tuli puputettua ihan riittämiin muutenkin. Kunnes loppukesästä (tai alkusyksystä) koko vihreä oli totaalisen out. Pirtelötkin vaihtuivat mehuiksi ja marjapuuroiksi. Tänään päätin kokeilla, josko viherpirtelöt maistuisivat taas. Halusin lempeän alun, joten päädyin pyöräyttämään ensi kertaa viherkeiju Kimberly Snyderin ”Hohtavan vihreää”. Olihan se! Hyvää ja maistuvaa, mutta ihan liian lempeää mun makuun. Liian makeaa. Suomeksi. Mutta aivan loistava vaihtoehto ja ihan must juoma viherpirtelöneitsyeelle! Tästä on helppo aloittaa vihreämpi elämä! Kokeilkaa! Itse kaipaan mukaan ehdottomasti pirtsakkaa inkivääriä. Kokeilen ensi kerralla jättää myös joko omenan tai päärynän pois. Persilja olisi varmaankin tuonut myös kivan säväyksen. Ja suolaa lisäsin alkuperäiseen ohjeeseen teelusikallisen. Tietenkin. Litran viherpirtelön lisäksi olen tänään synnyttänyt 7,5 dl tuorelingottua mehua. Made in Heaven tupla-annoksena ja puolikkaalla sitruunalla terästettynä. Ja tietysti Treffit Jamien kanssa. Lauantai iltapäivän iloksi. Ilman kurkkua tällä kertaa. Unohtui. Kauppaan. Kohta pistetään vielä kasviksia pilkoten ja uuniin, jotta saadaan viikonlopulle jotain kunnon pöperöä. Ettei ihan mene pelkän nesteen seurassa tämä päivä. Luvassa saunan lämpöä syksyyn, uunikasviksia ja lähikuhaa vatsaan. Melko täydellistä. Jälkkäriksi (tai alkupalaksi ;)) uutta herkkua, joka päihittää …

Hidasta ruokaa

Published by

Pidän pikaruoasta. Pikaruoka tarkoittaa kohdallani yksinkertaista, nopeasti ja helposti valmistuvaa ravinteikasta ruokaa. Viime viikonloppuna oli teemana kuitenkin Slow Food, lauantaina Fiskarsissa ja sunnuntaina uunissa. Pakastimesta ovat jo viime keväänä suoraan tilalta noutamani Herefordin jauhelihat loppu. Sen sijaan sieltä löytyi vielä viime viikonloppuna kaksi reilun kilon painoista paistia. Kulmasta ja ulkoa. En oikein tiennyt mitä niille olisin tehnyt, joten ovat jääneet lojumaan. Vihdoin päätin tarttua paistiin kulmasta ja valmistaa siitä ylikypsää naudanpaistia haudutettuna. Hain kannellisen valurautapadan äipältä lainaksi ja ryhdyin tuumasta toimeen. Ei se niin vaikeaa ollut. Yksinkertaista ja helppoa ruokaa. Hidasta? Kyllä. Työnsin paistin esivalmisteluiden jälkeen uuniin joskus ennen puoltapäivää. Siellä se kivasti hoiti itse itsensä sillä välin kun keskityin viikkosiivoukseen. Nelisen tuntia matalalla lämmöllä ja murea, haarukkaan hajoava paisti oli valmis. Juurekset valmistuivat kivasti siinä sivussa. Ja vatsa oli mukavan täysi synttäreille hilpaistessa. Tätä tässä on syöty tämä viikko. Rautaista lihaa luolaemännän tapaan.

Fish `n Mash

Published by

Paleokeittiössä on vietelty hieman yllättäen kalaviikkoja! Yllättäen siksi, että en pidä kalasta. En OLE pitänyt kalasta. Kalansyöntiä on tietoisella tasolla opeteltu kolmisen vuotta. Sitä ennen en halunnut kuullakaan kalasta. Lämminsavulohi oli ainoa eväkäs, joka maistui. Sekin harvoin. Tiedostettu tiedostamaton työ toimii. Se toimii sillä tavoin, että ajatellaan ”Mun pitäis syödä enemmän kalaa, (vaikka kala maistuu kalalle.)”. Ymmärsin, että metodi toimii, kun huomasin muutama päivä sitten syöneeni 6 tai 7 peräkkäistä päivää kalaa! Ja jo toista kertaa yhden kuunkierron sisään. Vieläpä jotain muuta kuin lämminsavulohta. Aloitin kalaviikot turvallisesti loimulohesta, josta opin pitämään viime kesänä, kun sitä ensimmäistä kertaa itse nuotiolla valmistimme. Tämän jälkeen loimulohi on uinut säännöllisen epäsäännöllisesti lautaselleni. Parasta itse valmistettuna, hyvää kalamieheltä vasta savustettuna, mutta marketin tuoretiskiversiokin kelpaa jo. Jos kyseessä vaan on Siuntion kalasavustamon lohi. Loimulohesta siirryin sujuvasti tuoreiden kuhafileiden kautta piskuisiin ahveniin. Viikon teemana Fish `n Mash! Kalojen kaverina iki-ihana kukkakaali-bataattisose =) Kalafileiden valmistaminen on niiiiin helppoa ja nopeaa. Fileet muutamaksi minuutiksi molemminpuolin pannulle, päälle suolaa ja pippuria, ja valmis filee sitruunan kanssa lautaselle. Sopii paremmin kuin hyvin Paleokeittiöön, jossa ei kovin …