Glögiä granaattiomenasta
Glögiviikko continues! Jos mustikkaglögi ei iskenyt, niin tämä iskee! Granaattiomena sopii aivan mainiosti glögipohjaksi eikä kaipaa edes hunajaa tai muuta makeuttajaa. Vaikka en edellisessä postauksessa tunnustautunut maailman suurimmaksi glögifaniksi, niin tänä vuonna on Paleokeittiössä keitelty enemmän glögiä kuin yli 40 vuotena yhteensä. Ihan vaan kokeilunhalusta. Ja siksi, että mustikkaglögin jäljiltä oli vielä yli puoli litraa punaviiniä jäljellä. Johonkin se piti upottaa kun ei sellaisenaan yhtä lasia enempää emäntään uponnut, hah hah! Ei muuta kuin kauden hedelmiä kaupasta kaivelemaan. Omena oli yksi varteenotettava ja ehkä hieman perinteisempi vaihtoehto. Päädyin kuitenkin granaattiomenaan. Koska granaattiomena on tavisomppua jännittävämpi ja nuo pienet rubiininpunaiset ”jalokivet” kuoren sisällä ihan mahottoman kauniita. Granaattiomenan perkaamisessa on edelleen oma hommansa. Tällä kertaa kokeilin uutta, äipältä oppimaani tekniikkaa punaisten jalokivien irroittamiseksi. Yleensä olen poistanut ensin veitsellä ”kruunun” ja lohkonut sen jälkeen granaattiomenan 5-6 lohkoon, jotka olen yksi kerrallaan upottanut vesiastiaan ja ”hipelöinyt” hellästi siemenet irti kuoresta. Tämä on hyvä tapa, koska punaista mehua ei ole keittiön katossa ja roskat saa helposti poistettua niiden noustessa vedenpintaan. Mutta aikaa ja joskus vähän hermojakin se vaatii. Tällä kertaa …