All posts tagged: kookoskerma

Helpot mansikkakupit granolasta

Herkkujen heinäkuu jatkuu! Meni juhannuksen mansikkakakku pieleen, mutta yhden kakun sijaan sainkin samoista aineksista koottua pari muuta hyvää herkkua; juhannuksen mansikkamaljan ja gluteenittomat mansikkatartaletit. Überhelppoa ja hirmu hyvää! Kupposten pääraaka-aineena on valmis granola. Täytteeksi ja päälle pilkoin tuoreita mansikoita, koristelin koko komeuden vaniljalle maistuvalla kookoskermavaahdolla ja ripottelin päälle vielä tummasuklaata sekä sokeritonta marenkia. Voilà! Valmis!

Mansikan makeaa, kookoksen kermaista… JUHANNUSTA!

Ei mulla sit muuta! Juhannusta tulin vaan toivottelemaan näin Paleokeittiön juhannusmenuusta löytyvän, kesäisen mansikkamaljan muodossa. Jos mansikkamalja, sokeriton marenki ja muut juhannusmenuun herkut kiinnostavat, niin ohjetta ja juhannuksen ruokalistaa löytyy Paleokeittiön viimeisimmästä uutiskirjeestä. Oikein ihanaa ja kaikin puolin nautinnollista keskikesän juhlaa Sinulle!

Paleoystävän banoffee - Helppo banaani-toffee -herkku | paleokeittio.fi

Paleokeittiön helppo banoffeemalja

Banoffee! Aivan jumalaisen hyvä banaani-toffeeherkku! Banaanin ja makean kinuskikastikkeen kanssa ei vaan voi mennä metsään. Ja kun mukaan tuupataan vielä makeutta tasapainottavaa, pehmeää kookoskermaa sekä paahdettua hasselpähkinää, niin ollaan jo aika lähellä seitsemättä taivasta. Kuudennessa vähintäänkin. Pistä tämä helppo jälkiruokamalja koristamaan viikonloppuna vaikka pääsiäispöytää!

Mausteinen parsakaalikeitto | paleokeittio.fi

Mausteinen parsakaalikeitto

Emäntä otti viikonloppuna jälleen kauhan kauniiseen käteen ja keitteli hiihtolomaviikkoakin silmällä pitäen iso kattilallisen mausteista kasviskeittoa. Tällä kertaa kattilaan päätyi parsakaali. Ei ehkä maailman kauneinta keittoa ikinä, mutta maistuvaa. Ja tietysti hirmu terveellistä!

Kirsikka-suklaapirtelö | paleokeittio.fi

Kun kirsikka kohtasi kaakaon

Harry tapasi Sallyn ensi kertaa Chicagossa, mutta oikeasti kaikki tapahtui romanttisesti New Yorkissa. Kirsikka sen sijaan kohtasi kaakaon ensimmäistä kertaa vähintäänkin yhtä romanttisissa puitteissa, supisuomalaisessa, sysikylmässä yöttömän yön juhlassa, jossa ne joutuivat yhdessä pirtelön pyörteisiin. Kirsikka + suklaa = match made in heaven! Kuten kaikki kirsikkasuklaan ystävät varsin hyvin tietävät. Kolmenneksi pyöräksi joukkoon ajautui banaani, joka olisi hyvin voinut pysyä poissa sekoittamasta näiden kahden täydellistä liittoa, joka kuorrutettiin vielä siirappisella kookoskermalla ja sulalla suklaalla. Ja koristeltiin romanttisen vireen vahvistamiseksi tietysti keskikesän kukkasin. Siinä sitä oltiin, villasukat jalassa makeassa pirtelötaivaassa… emäntä, kirsikka ja kaakao! Banaanin yritän aktiivisesti unohtaa ;) Olin joskus alkuviikosta ostanut hetken hurmassa rasiallisen tuoreita kirsikoita, jotka eivät sitten maistuneetkaan vaan jäivät lojumaan jääkaapin perälle. Siitä se ajatus juhannusjälkkäristä lähti! Kirsikalle tarvittiin tietysti kaveri ja kaapista löytyi sopivasti raakakaakaojauhetta. Ei sitä paljoa tarvittu, vaikka kaakao suklaapirtelössä oleellista roolia näytteleekin. KESÄYÖN KIRSIKKA-SUKLAAPIRTELÖ ~2 dl tuoreita, kivettömiä kirsikoita 1 rkl CocoVin kaakaonibsejä 1-2 tl CocoVin raakakaakaojauhetta pieni banaani 1 dl kookosmaitoa ~1 dl vettä (tai jääpaloja, jos haluaa nauttia pirtelön kylmänä) maun mukaan aitovaniljajauhetta hieman himalajansuolaa …

Hedelmäiset kakkukupit | paleokeittio.fi

Hedelmäiset kakkukupit

Suolaiseen ja kalaisaan paleopiirakkaan tuli veivattua hippasen liian iso taikina. Jämistä syntyivät ihan vahingossa nämä kakkukupit eli kuppikakut väärinpäin. Taisin niitä alkuun kutsua hienosti tartaleteiksi, mutta olivat niin ronskin näköisiä, että eivät taida kaikki tartalettien vaatimukset täyttyä. Mutta kakkukuppi on hyvä! Siinä on taikinasta paistettu kuppi, hedelmäistä täytettä, ”kermavaahtoa” ja koristeet päällä eli ihan selvä kuppiin rakennettu täytekakku on kyseessä. Emännän logiikalla. No mutta, sama kai se miksi näitä kutsuu. Nimeä oleellisempaa on itse asia; mistä on kakkukupit tehty? ;) Siinä vaiheessa kun painelin jämäjälkkärin taikinat silikonisen muffinssivuoan pohjalle en vielä tiennyt, mitä niistä lopulta syntyisi. Ajatuksena oli tehdä pienempiä, suolaisia piiraita jollain sopivalla täytteellä. Mutta sitten mentiinkin sillä, mitä jääkaapista löytyi. Ja sieltähän löytyi ainekset hedelmäisiin kakkukuppeihin; mangoa, kookoskermaa ja viinirypäleitä. Taikina itsessään on maultaan aika neutraali, ellei siihen törkkää kiloa suolaa. Tietysti kiva olisi ollut, jos pohjassakin olisi ollut hieman makeutta, mutta ei nyt ollut. Toimi silti. Mulla taitaa toimia kaikki… ;D HEDELMÄISET KAKKUKUPIT PALEOTYYLIIN POHJA Pohjan resepti löytyy täältä. Määriä voi skaalata oman tarpeen mukaan, ja jos tarkoituksena on tehdä vain makeita …

Mansikoita vaniljakookoskermalla | paleokeittio.fi

Yksinkertaisesti hyvää

Joskus täytyy mennä pakastinta kauemmas marjaan, mutta aina ei tarvitse mennä merta edemmäs kalaan. Yksinkertainen voi olla monimutkaista parempaa, usein onkin. Sitä vaan jotenkin välillä hukkaa itsensä monimutkaisuuden maailmaan. Silloin on hyvä palata perusasioiden äärelle. Sen tein, puolivahingossa, myönnetään. Mutta tulevan kuukauden ajan aion siellä yksinkertaisuuden helpossa, nautinnollisessa ja vapauttavassa maailmassa elää. Yhtä mutkaisempaa lukuunottamatta. Sen mutkaisuuden nimi on äitienpäiväkakku. Aiheesta lisää jäljempänä ;) Aloitetaan yksinkertaisemmasta päästä. Eihän se muuta tarvinnut kuin kupillisen muun maan mansikkaa ja nokareen vaniljakookoskermaa. Koristeeksi ripaus chia -siemeniä ja matka kohti puhtaiden makujen maailmaa saattoi alkaa. Mintun- tai sitruunamelissanlehti olisi tuonut piristystä ja vihreää, mutta unohtui huumassa suuressa tällä kertaa. Makunautinto oli täydellinen ilman sitäkin. Muun maan mansikoista huolimatta ;) Kookoskermavaahdon valmistusohjeet olen postannut joskus aiemminkin, mutta muistin virkistäminen ei ole koskaan huono juttu. Laita purkki kookoskermaa jääkaappiin mielellään puolta vuorokautta ennen vatkausta. Avaa purkki, mutta älä ravista vaan valuta erottunut vesi pois purkista. Kaada sopivaan kulhoon ja vatkaa sähkövatkaimella, kunnes koostumus on mielestäsi sopiva. Kyllä se vaahtoutuu! Jos haluat jäykempää kermaa esim. pursotukseen, niin lisää vatkatun kerman joukkoon ruokalusikallinen kookosöljyä …

Kukkiva fenkolikeitto

Shakshuka ja fenkoli kilpailivat. Kumpi voitti? Itseasiassa kamppailu feissarissa päättyi tasapeliin, joten emäntä otti ohjat omiin käsiin ja päätti aloittaa paahteisesta kukkakaali-fenkolisosekeitosta. Shakshukaa seuraavaksi, ellei vihreä kiwi kiilaa siihen väliin. Uuteen sosesoppaankin on jo ainekset valmiina. Mutta syödään nyt ensin tämä pois =) En ole aiemmin fenkolia juurikaan käyttänyt, mutta tänä talvena ja ennen kaikkea tämän myötä on fenkoli valloittanut paitsi sydämeni, niin myös vatsalaukkuni. Onpa sitä myös mehuksi puristettu. Ja takaraivossa takoo eräs kypsentämätöntä fenkolia hyödyntävä resepti, jota vaan täytyy kokeilla. Jotta tietää maistuuko se yhtä hyvältä ihan sellaisenaankin. Sitten kevväämmällä ;) Viikonloppuna on aina mukava mennä vähän vaikeamman kautta. Olisin tietysti voinut heittää kukkakaalit ja fenkolit suoraan kattilaan muiden raaka-aineiden mukana, mutta minä halusin ne ensin uuniin. Hakemaan syvyyttä ja paahteisutta. Kannattiko kokata puolisen tuntia kauemmin? Ehkä. En osaa sanoa, koska tämä oli ensimmäinen kukkakaali-fenkolisosekeittoni ever, joten vertailupohja on hieman heikoilla jäillä. Tosin olisi kyllä kannattanut ottaa kasvikset uunista ulos hieman aiemmin, sillä ei sen enempää palanut kukkakaali kuin fenkolikaan maistu keitossa välttämättä kaikkein parhaimmalle. Mutta ensi kerralla olen fiksumpi ja laitan uunin hieman …

Pakkaspäivän sosekeitto

Porkkanasosekeitosta onkin tässä talven mittaan nautiskeltu jo muutamia kertoja. Aina yhtä hyvää, aina yhtä helppoa. Ja oikeilla mausteilla jälleen aivan mainio talvinen ruoka. Lämmittää, lämmittää! Hieman muokatun kukkakaalirisoton (päivitetty versio facebookissa) ohella porkkanakeitto on se ruoka, jolla aion kolmen päivän mehupaaston (kananmunalla ;)) tänään päättää. Vihdoinkin takaisin niin kaipaamani kiinteän ruoan pariin. Vaikka mehupaasto alkoi päivien myötä sujua aina vaan paremmin, niin kyllä hampaat ovat koko ajan kaivanneet jotain pureskeltavaa. Sitä varten ihmisellä hampaat on! Porkkanakeitossa ei vielä kauheasti pureskeltavaa riitä, mutta jotain mehua vahvempaa suutuntumaa sentään. Lempeä siirtymä lienee kuitenkin paikallaan. Ei nyt heti viitsi pistää vatsaa ja sisäelimiä täysillä töihin. Eivät ehkä tykkää ;) Porkkanakeitto on monen muun sosekeiton ohella ihan lemppariruokaa. Syy siihen, miksi en useammin kokkaa keittoja löytyy kuitenkin proteiinista. Sitä kun ei tästä sopasta löydy. Enkä ole vielä keksinyt mitään hirveän hyvää proteiinilisää sosekeiton kylkiäisiksi. Feissarissa vinkkiä huutelin ja sieltä nousikin pekoni varteenotettavaksi vaihtoehdoksi. Harmi vaan, ettei kaupasta löytynyt sellaista pekonia, jota olisin lautaselleni kelpuuttanut. Tehkää nyt joku kunnon pekonia vailla kaikenmoista sontaa! Jokaisella on todennäköisesti oma, hyväksi todettu variaatio porkkanasosekeitosta. Tämä …

Kuningatar aamupalalla

Kyllä meitä metsä taas hemmottelee! Ja ihana isukki, joka on kerännyt kymmeniä litroja näitä metsän pieniä ravinnepommeja. Superfoodia! Sisällöltään ja maultaan. Suurin osa on päätynyt luonnollisesti pakkaseen, mutta jotain olen jättänyt myös aamupalalle. Ja välipalalle. Ja iltapalalle. Tuoreet metsämarjat ovat parhautta! Arjen luksusta, jotka kannattaa hyödyntää. NYT! Kohta tämä ihana aika on ohitse ja takaisin vasta vuoden kuluttua. Syökää marjoja! Metsästä. Tuoreena! Kuningattaren aamupala syntyy helposti. Ensin kuppiin mustikat, päälle vadelmat. Kelpaa ”kuningattarelle” sellaisenaankin, mutta usein kupin kruunaa kookosmaito. Tai kerma. Jos oikein haluaa itseään hemmotella, niin vatkattu kookoskerma. Tämä jäi jäätelön valmistuksesta yli. Hyödynsin vaahterasiirapilla makeutettua vaniljaista kookoskermaa niin marjojen kanssa kuin luksuskahvissakin, jonka pohjana reishikahvia ja i:n pisteenä ”vaniljakermaa”. Melko passeli yhdistelmä! Hakkaa hienommatkin cafeteria -kahvit tullen mennen. Ihan pelkillä marjoilla ei emäntä elä. Alkupalaksi kahden tai kolmen luomumunan munakokkeli, jossa rutkasti ruohosipulia ja hieman fetajuustoa. Kyljessä valkosipulilla maustettua hapankaalia. Salaisuus piilee kokkelin kosteudessa. Kokkelimassana toimii tavanomainen munakasmassa; munat, luraus kookosmaitoa tai -kermaa, hiukan himalajansuolaa ja ripaus valkopippuria. Kyllä ”kuningattaren” kelpaa! Voisko tää kesä jatkua ikuisesti?