All posts filed under: Liha

Eestin hirveä gladiaattorille

Eksyimme helluntaina paikallisille markkinoille. Ohimennen ja vahingossa. Matkalla helluntailounaalle Rossoon. Markkinat tarjoilevat kaikenlaista krääsää, mutta löytyipä tällä kertaa kotiintuomisiksi palanen hirveä pannulle. Eestiläinen pähkinä-hirvimakkara oli makkara mun makuun. Ainoana miinuksena yksi punainen E-koodi. Villisikaakin maistoin. Hirvi vei voiton. Hyvää ihan sellaisenaan, parempaa ehkä kasvisten kaverina pannulla. Tuttuun tapaan helppoa ja nopeaa. Hirvimakkarapannu (1 annos) 1/4 pätkää pähkinä-hirvimakkaraa 1/2 pussia espanjalaisia paistovihanneksia pakastepussista paistamiseen tuttuun tapaan kookosöljyä lisukkeeksi molemmin puolin paistettu luomumuna Pakastekasvikset vaan pannulle lämpenemään. Pilkottu hirvimakkara lämmenneiden kasvisten kaveriksi. Paista valmiiksi, kaada lautaselle jäähtymään ja hoitele muna mieluiseksi. Gladiaattori kesähelteessä Taisin ohimennen mainita matkan Rosson aurinkoiselle terassille. Rosson ruoka ei yleensä yllätä. Tällä kertaa yllätti. Positiivisesti. Etenkin alkuruoksi nauttimani ”Zuppa di peperoni”. Gourmeeta. Senhän sanoo jo nimikin. Vähemmän prameasti ilmaistuna ihan vaan paprikakeitto, joka kasviskeitostakin menisi. Pääruoaksi valitsin lähes 30 asteen helteeseen sopivan kevyen ”Insalata con prosciutton”. Siis salaatin, jossa ilmakuivattua kinkkua. Isohko annos ja hyvää sekin. Dolcin jätin väliin. Tai en oikeastaan, koska Ärrältä tarttui mukaan Marianne -tuutti. Joo, mulla on jokin Marianne -fiksaatio. Marianne kuuluu kesään! Ainakin kesään 2011. Onhan se.. raikasta ;) …

Karitsat munakaspannulla

Pääsiäispyhien jälkeen lempeä ja ihana paluu arkeen. Herkuttelu on kivaa kun sitä harvoin tekee. Kivaa on myös herkuttelun jälkeinen muistutus arkisyömisen ihanuudesta. Helppoudesta. Hyvästä olosta. Tai paremmasta vielä tässä vaiheessa. Tällä hetkellä ei ole paljonkaan päivitettävää reseptirintamalla. Kevät on korkannut salaattikauden. Joka vuosi sitä jaksaa vaan ihmetellä kuinka vuodenajat vaikuttavat syömiseen. Mielitekoihin. Talven herkut eivät enää maistu. Lihaa on vaikea niellä ja uunikasvikset kauhistuttavat. Jos vanhat merkit paikkansa pitävät, niin tulevat kuukaudet ahmitaan yksinkertaisesti ja tuoretta. Sitä keho nyt kaipaa. Sitä sille tarjoiltakoon. Ruoanlaitto ei vaadi paljoa mielikuvitusta. Perussalaattiainekset ja kaveriksi jotain proteiinin tynkää. Siinäkään ei ole paljoa valinnanvaraa. Eikä valinnanvaikeutta. Punainen liha tökkii isosti, siipikarja jonkin verran ja feta saa vatsan surulliseksi. Pelkällä kaninruoalla en edes lähtökohtaisesti elä. Valinnanvaikeudesta eloonjäämistaisteluun. Pääsiäisen jälkeen alkoivat rääppiäiset. Jääkaappi on pullollaan aitoa, oikeaa Tammisaaren ja Kemiön ”elävää vettä” ja mahlaista viherpirtelöä. JA pääsiäisen ”liharuokia”, joista on vaan päästävä eroon, vaikka ei niin maistuisi eikä mieli tekisi. Pääsi kai pyhien vauhtisokeus yllättämään. Ruokaa riittää armeijan tarpeisiin asti. Tuumasta toimeen ja tuhoamaan! Illalla meni kalat. Aamu alkoi karitsan munapaistoksella, jossa… …

Lisää mehevää jauhelihaa

Ei mitään uutta Paleokeittiössä. Joten tarjoillaan lisää vanhaa mehevää. Mehevää jauhelihapihviä nimittäin. Tuplana tällä kertaa. Jokunen viikko sitten. Tältä se näytti. Mehevien manaus. Punasipulin ja paprikan kuullotus. Olisiko ollut 1 paprika, 2 ja puoli sipulia. Jauhelihaa 800 grammaa. Herefordin pihvilihaa. Oli niin nättejä kuutioita, että oli ihan pakko tallentaa. Miksi muiden veitset leikkaa aina kauniimmin kuin oma?! Pihvien pyörittelyä. Ammattitaidolla! Yeah right… mutta joo, tavallaan. Kyllähän pihvien pyörittelykin visuaalista silmää kaipaa! Ihan mutulla meni tämä satsi. Tavallisesti keittiövaaka auttaa. Neuroottinenko? Voi olla. Todennäköisesti. Mutta kutsukaa mieluummin ihan vaan esteetikoksi ;) Kauniita tuli <3. Jep, artisti rakastuu aina omiin luomuksiina. Eikä siksi kestä kritiikkiä. Tai joutuu sen ainakin kera kyynelten nielemään. Nähty, koettu, eletty! Kasvettu. Ja hyviä! Meheviä. Ja maukkaita. Salaatti kruunaa! Pihvin kuin pihvin. Näinä päivinä.. kaiken. P.S. Ihan noita kaikkia kolmea pihviä en optimismista huolimatta kerralla jaksanut. Mutta kaks ja puol sentäs! Tai ainakin kaksi… 200 g puhdasta pihviä! Tai ainakin 160. Lihaa luolamieskin söis! Jos vaan kiinni sais.

Perjantain pippuriset pihvit

Viikonloppuna on kiva hemmotella itseään. En taida olla ainut hemmottelija ;). Mun hemmottelupäivä on yleensä perjantai. Aamupäivästä hoitelen ensin ”naisvoimistelijat” ja sen jälkeen itseni. ”Naisvoimistelusta” saa hyvät lämmöt päälle, joita olisi sääli heittää suteen, joten omilla treeneillä jatketaan siihen samaan syssyyn. Sen minkä nyt taas, jälleen kerran vammoilta pystyy. Tänä perjantaina kykenin kevyeeseen tempauksen tekniikkaharjoitteluun. Pientä tuskaa. Mutta hyvä niin. Parempi kuin ei mitään. Ehdottomasti. Perjantai on mun syömäpäivä. Jumpilta kaupan kautta kotio mukana ainakin yksi suklaalevy. Joo, ei enempää kuin yksi levy ja jotain muuta mukavaa. Tällä kertaa muuta mukavaa olivat naudan ulkofilepihvit, joista illan mittaan valmistui ihanan mureat pippuripihvit. Puoliraakana. Ei aina tarvitse mennä ravintolaan syömään mehukkaan maukasta pihviä. Useimmiten kyllä. Pihvi oli tällä kertaa siis naturel naudan ulkofilettä, joka marinoitui avokadoöljy-pippuri-suola -pussissa huoneenlämmössä ehkä parisen tuntia. Paisto molemmin puolin kookosöljyssä kuumalla pannulla ja lisää pippuria pintaan. That`s it! Päältä rapeaa ja sisältä pehmeää ja vaaleanpunaista. Tällä kertaa täydellinen. Kaverina punaisia uunikasviksia muutamalla vuohentuorejuustonokareella. Siinä perjantai -illan huumasta nauttiessa täytyi vaan ihmetellä, että kuinka kukaan kaipaa pihvinsä vierelle jonkinlaista perunavalmistetta?! Ranskalaisia, muusia, kermaperunoita.. …

Karjalanpaistia makealla potaatilla

Ei mikään pikaruoka, mutta maan mainio perinneruoka, jota tässä keittiössä väännettiin muutama viikko sitten ensimmäistä kertaa ikinä! Ei myöskään oma suosikkini, koska possu ei edelleenkään nappaa. Ehkä ensi kerralla pelkkää naudanpaistia pataan. Ja lammasta sekaan? Mutta muuten ihan hyvää, pehmeää lihaa ja vaihteeksi jopa täyspaleota napaan. Jei!!! KARJALANPAISTI BATAATILLA 3-4 annosta 700 g karjalanpaistilihoja 2-3 porkkanaa 2-3 sipulia 2-4 laakerinlehteä 10- 20 kpl kokonaisia maustepippureita suolaa vettä VALMISTUS Ota lihat lämpiämään noin puolta tuntia ennen kokkikoitosta. Paloittele porkkanat ja sipulit reilun kokoisiksi paloiksi pataan. Lisää lihat messiin. Lihat voi myös ruskistaa pannulla ennen uuniin menoa. Näyttää kivemmalta ja pitää kuulemma lihasnesteet paremmin sisällä…? Lisää vettä niin, että lihat peittyvät Lisää mausteet; laakerinlehdet, suola ja maustepippurit Pata uuniin ja kypsennystä ensin 200 asteessa ~40-50 min, jonka jälkeen lämpöä voi vähentää ~150 asteeseen. Anna hautua 3-4 tuntia. Mitä pienemmällä lämmöllä ja kauemmin lihat ovat uunissa, sen mureampaa paistia tiedossa :) Testaa lihan mureus ennen kuin toteat paistin valmiiksi. Lisukkeeksi perinteisen perunan sijaan sopii hyvin paistetulla sipulilla höystetty uunibataatti (ja smetanaa tai Creme Bonjouria ;))

Päivän lenkki – Uunikasvikset makkaralla

Viime aikoina syöminen on osoittautunut yllättävän hankalaksi. Pari kiintiötä on tullut täyteen. Jauheliha ei uppoa, kanan kanssa tekee todella tiukkaa. Mieluummin olen ilman ruokaa kun kosken edellä mainittuihin. Jotain on pitänyt henkensä pitimiksi keksiä. Ei maailman parhaita paleo -vaihtoehtoja, mutta jotain sinnepäin anyway. Vain pientä muokkausta vaille täydellistä. Käytä mielikuvitusta ja varioi! Kun kaikki tavanomainen kaupanhyllyllä ällöttää on ryhdyttävä radikaaleihin toimenpiteisiin. Mun kohdalla se tarkoitti jokunen viikko sitten makkarapakettiin tarttumista. Ravintoaineet kohillaan, mutta valmistusaineet eivät ihan. Glukoosi, E621 ja muutamat muut E-koodit jäivät kaivelemaan omatuntoa. Mutta muuten ihan hyvä ja helppo vaihtoehto. Luotan siihen, ettei makkarapaketti kerran tai kaksi puolessa vuodessa ole kuolemaksi. PARIIN ANNOKSEEN TARVITAAN… 2 laadukasta grillimakkaraa (hah hah, kertokaa mullekin mitä ne on?!) 2 paprikaa 2 punasipulia 2 vartta varsiselleriä avokaadoöljyä Provencen yrttejä hippanen Himalajan suolaa VAATIVA PROSESSI… Pilko makkarat, paprikat, sipulit ja varsiselleri uunivuokaan reilun kokoisiksi paloiksi. Lurauta päälle avokaadoöljyä. Mausta suolalla ja yrteillä. Ja uuniin… oisko ollut 175-200 astetta 40-45 minsaa. Ei jaksa ihan tarkkaan muistaa, mutta kypsyyden voi todeta kokeilemalla kasvisten pehmeyttä. Kasvikset voi myös laittaa kypsymään hieman etukäteen …

Ei upee, mutta nopee – Välimeren jauhelihakastike

Pikainen reseptipäivitys kaikille pikakokkausta suosiville! Ei ehkä maailman upein postaus tai spagettikastike, mutta aika lähellä maailman nopeinta. Oli niin nopee, ettei kuvaakaan ehtinyt räpsiä, mutta trust me, kyllä se spagettikastikkeelta näyttää. Ja maistuu. Paremmalta ;) Pika-ainekset yhdelle puoli pussia ”Välimeren rottatuilea” 100 g melko vanhaa, kypsää jauhelihaa (valmiiksi maustettu Himalajan suolalla ja pippureilla) paistamiseen tuttu juttu kookosöljy kruunuksi iso ruokalusikallinen Creme Bonjour Cuisine valkosipuli ja yrtit (ei yksi rkl tapa, kahdesta en mene takuuseen) Pikavalmistus Kookosöljy kuumenevalle pannulle. Perään ”rottatuile”; heiluttele ja kypsyttele ehkä 5 min… Mukaan valmisjauheliha; lämmittele. Päälle CBC -tahna; sekoittele. Kaada lautaselle, pistä pikana poskeen ja nauti spagettikastiketta ilman spagettia. Toimii! Myös aamupalana =) Harvoin valitsen valmiskastikkeellisia pakastevihanneksia, mutta nyt oli pakko. Ei ollut marketilla muuta tarjottavaa. Tai oli, mutta tätäkin huonompia vaihtoehtoja. Kastike voittaa potaatin ja nuudelin mennen tullen! CBC:kaan ei ollut omasta ostoskorista. Omasta jääkaapista kyllä. Kermaahan se vaan on. Maustettua. Oliko tämä puolustuspuheenvuoro? Oli.

Peura piiloutuu lanttuun

Joulu jatkuu jääkaapissa osa 2 Pistetäänpä tämä joulu vihdoin pakettiin, jotta päästään viettämään Uutta Vuotta! Joululohien tuhoamiseen ei paljoa mielikuvitusta tarvittu. Aamiaislautaselle vaan lämminsavustettua manteli- ja roseepippurilohta, mausteeksi sitruunamehua ja smetanaa. Kyytipoikana perinteistä viherpirtelöä, johon olen sullonut kaiken mahdollisen ja mahdottoman. Hyvää ja helppoa! Smetanan myötä semipaleota edelleen. Hieman enemmän päänvaivaa tuotti kimpale peurapaistia. Voisihan siitä syödä siivuja sellaisenaankin, mutta kun siivut tiukkaa peuraa alkoivat jo vähitellen töksäämään. Kokeilumieltä ja kehiin lapsuuskodin herkkua, joka ei siihen aikaan kylläkään ollut mikään herkku vaan lähinnä välttämätön pakko. Perheessämme tätä ruokalajiketta on kutsuttu nimellä juurisprotti. Liekö kellekään tuttu juttu vai onko meidän omaa kemiöläisslangia? Perinteisesti bataattina on käytetty perunaa ja lihana keitettyä possua. Musta ei vaan possun ystävää tullut vielä tänä joulunakaan, joten peura sai tällä kertaa toimittaa possun virkaa. Onnistui tehtävässään muuten erinomaisesti! Höysteeksi vielä purkki pehmeää vuohenjuustoa ja uusi  gourmet -ruoka oli syntynyt! Tähän keittiöön. Ainekset ja määrät heitin vaiston viemänä. Tällä kertaa vaisto osui oikeaan. Vain sipulia mennee seuraavaan satsiin enemmän. Muutoin ruokaa voisi kuvata… täydelliseksi! Vuohenjuustoinen juurisprotti peurasta Ainekset aika moneen annokseen… 1 bataatti …

Mehevät jauhelihapihvit

Pitkästä aikaa reseptipostausta. Tai ylipäätään mitään postausta. Feisbuukki toimii nopeammin ;). Mutta on huono väline reseptien jakoon. On tässä muutakin tullut alkutalven mittaan kokkailtua, mm. aivan loistavaa paneroitua kampelafilettä. Aika vaan on ollut kortilla. Tai jaksaminen. Tai viitsiminen. Selityksiä, I know.. hah hah! Whåtever! Tänään, tässä ja nyt kuitenkin mehevät jauhelihapihvit paleo tyyliin! Tällä kertaa vaistojen viemänä kaappien antimista ja ihan omasta päästä. Ainekset ~400 g luomujauhelihaa (kukin käyttäköön sitä minkä parhaaksi kokee, itsellä Herefordin pihvilihaa vielä pakkasesta) ~0,5 dl kookosmaitoa tai -kermaa ~0,5 dl mantelijauhoa 1 luomumuna tuoretta persiljaa sipulia maun mukaan tuoretta paprikaa maun mukaan (~1/4 paprika meni tänään) Himalajan suolaa maustepippuria chilimaustesekoitusta Näin se käy! Tumpelommaltakin… ;) Sekoita kookosmaito tai -kerma mantelijauhojen kanssa. Anna turvota hetki. Lisää silputtu persilja, muna ja mausteet. Sekoita. Kuullota pieneksi kuutioitu paprika ja sipuli pannulla. Lisää seokseen jauheliha sekä pannulla pehmennyt sipuli-paprika -seos. Vaivaa taikina tasaiseksi. Joo, ällöhommaa, mutta somebody`s gotta do it! Pyöräytä kostutetuissa käsissä isot lihapullat, jotka painelet pihveiksi. Koolla ei ole väliä. Toinen tykkää isommista. Minä väänsin 10 pientä, 60-65 grammasia, joita syö kivasti kolme …

Jauheliha-munakoisovuoka

Alkuperäisen reseptin bongasin maanmainiosta Monkeyfood -blogista, josta löytyy monta muutakin kokeilemisen arvoista paleo -reseptiä. Tämä päätyi omalle lautaselleni, koska Monkeyfoodin Ylimuuli Mukkelis mainosti kyseistä ruokaa kauan kaipaamani lihamakaronilaatikon nimissä. Makaronit ja pastat eivät luonnollisesti tule kysymykseenkään, joten olipa oiva idea korvata nämä vehnäjauhohötöt oikealla vihanneksella! Vai hedelmäkö se munakoiso oli… Ei siitä aivan makaronilaatikkoa tullut, mutta close enough! Ja tosiaan ketsuppi olisi kruunannut koko komeuden, mutta sitäpä ei ole tässä huushollissa enää aikoihin näkynyt. Ainekset ~400 g naudan jauhelihaa (luomu) sipulikuutioita (pakaste) ~500 g munakoisoa 4 luomumunaa 1 dl kookosmaitoa Himalajan suolaa ja pippuria kookosöljyä vuokaan (mantelijauhoa) Valmistus kuullota sipuli ja ruskista jauheliha (mausta) kuutioi munakoiso (itketä, jos et ole yhtä laiska kuin minä) valmista munamaito (munat, kookosmaito ja mausteet) voitele vuoka heitä munakoisot vuokaan lisää jauheliha-sipuliseos ja hämmennä hieman lisää munamaito ripottele halutessasi päälle hieman mantelijauhoa paista ~30-40 minuuttia 200 asteessa anna vetäytyä hetki ja nauti! Monkeyfoodin ohjeesta poiketen en käyttänyt kookosjauhoa. Koska sitä ei ollut. Eikä mielestäni loppujen lopuksi edes tarvittu. Jotain jäi vuoka kaipaamaan… Ensi kerralla kokeilen heittää muutamat vuohenjuustosiivut vielä päälle …