Tankkaa kevään energiaa tällä kirkkaan vihreällä ja vitamiinipitoisella kiivi-omenamehulla! Babypinaatti ja kurkku tekevät tästä gluteenittomasta ja vegaanisesta juomasta täydellisen piristysruiskeen.
Erilaiset kuppiruoat (bowls) ovat jo tovin villinneet ihmisiä maailmalla. En tiedä, onko kyseessä vain terveystietoisten keskuudessa levinnyt ilmiö, mutta viherpirtelöiden ja tuorepuristettujen mehujen rinnalle on hiljalleen hiipinyt aamiaiskuppia, salaattikulhoa, nuudelikuppia ja mitä muita näitä nyt onkaan. Päätin kantaa oman korteni kekoon kasaamalla kaurapuuron ympärille herkkukupin! Elämä ei ole lihaisten pekonipullien ja kermaisen kanakeiton jälkeen pelkkää ”kaalisoppakuuria” vaan detoxkeiton lomaan mahtuu pientä, sievää herkutteluakin. Sievää sinänsä, että kohtuullisen kaidalla, ”hyvien herkkujen” polulla pysytään. Mitä tarkoittaa herkku? Pyydän usein valmennettavia määrittelemään sanan ”herkku” hieman tarkemmin, joten lienee kohtuullista myös kertoa, kuinka itse sanan määrittelen. Yksinkertaisimmillaan miellän herkun joksikin makeaksi, jota on vain harvoin tarjolla. Toisaalta erotan toisistaan myös arki- ja juhlaherkut. Arkiherkut ovat niitä parempia ja hillitympiä herkkuja, jotka pysyvät paleoystävällisen rajan sisällä, esim. tummasuklaa. Juhlaherkut sen sijaan viskaavat komiasti paleolla vesilintua. Ja sitten on vielä ne suolaiset herkut. Tervetuloa mun monikerroksiseen herkkumaailmaan! =D Tämä makea puurokuppi onkin hieman vaikeammin luokiteltava. Paleoystävällisten ainesten puolesta kyseessä voisi olla arkiherkku, mutta koska käytän kauraa vain todella harvoin ja vaahterasiirappiakin vain satunnaisesti, niin kyse voisi yhtä hyvin olla juhlaherkusta. Mikä on arjen …
Paleokeittiön herkullinen aasialainen kookos-kanakeitto on helppo valmistaa ja täynnä makua. Kokeile tätä nopeaa ja ravitsevaa reseptiä, joka tuo Aasian lämmön keittiöösi!
Vaikka tämän postauksen päätähtenä loistavat lihapullat, niin lautasella bataattisose varasti koko show`n! Pekonipullat sopivat kyllä oikein hyvin samaan kelkkaan, mutta auringossa vaan on jotain extra-energeettistä taikaa. Ja vuohenjuustossa. Pekonipullat pääsivät kyllä paremmin oikeuksiinsa seuraavina päivinä pannulla lämmitettynä. Ehkä makujen tasaantuminen ja pieni pintasuolaus teki tehtävänsä.
Muistaako ”vanhempi kansa” vielä hopeatoffeen? Sen mustan lituskaisen pikkupatukan, joka jäi hampaisiin kiinni ja maistui salmiakkiin vivahtavalle lakritsille? Minä en muistanut. Ennen viime viikonloppua. En tiedä, kauanko patukka on ollut uusiomyynnissä, mutta karkkihyllyn reunassa luki ”uutuus”. Jep, karkkihyllystä mä sen löysin päivittäistä viikottaista tummasuklaalevyä hakiessa. Niin vaan tarttui tutunoloinen käärepaperi silmän kautta käteen ja päätyi lopulta kauppakoriin. Varoin visusti valmistusaineluettelon lukemista. Jos niin erehdyn tekemään, niin karkit, jätskit ym. valmisherkut palautuvat aika nopsaan takaisin hyllyyn. Jep, olen vuosien saatossa onnistunut kehittämään vakavan syömishäiriön, nimittäin kammon tiettyjä ainesosia kohtaan. Valitettavasti näitä ainesosia löytyy melkeinpä tuotteesta kuin tuotteesta. Tai no, en nyt tiedä onko se kovin valitettavaa. Koska se kannustaa kokeilemaan näitä homemade -versioita. Ne eivät ehkä yllä aivan alkuperäisen tasolle, mutta pitävät mielen rauhallisempana =D. Vaikka eipä siihen satunnaiseen hopeatoffeepatukkaan kai kukaan ole kuollut ;) Eilen käväisin lenksun jälkeen pikaisesti lähikaupassa täydentämässä välttämättömiä ruokavarastoja. Ja kas kummaa, siellä se oli taas! Tällä kertaa tihrustin vanhoilla silmillä valmistusaineluettelon ja jo ensimmäisen valmistusaineen kohdalla palautui patukka välittömästi takaisin hyllyyn. Ja siitä se ajatus sitten lähti. Kotio päästyäni aloin kehittelemään ja keittelemään …
Kasvikset ovat muuten aika hauskoja. Niistä saa ihanan värikkäitä aterioita. Oli kyseessä sitten kiinteämpää purtavaa, pirtelöä tai mehua. Katsokaa nyt tätäkin hehkuvan vihreää lasillista! Sanoisin, että siinä on kasvis poikineen melko houkuttelevassa muodossa.
Vaikka laskiaisen pöytään perinteisesti kuuluvat SE vihreä keitto ja pulleat kermapullat, niin päätin poiketa perinteistä ja tarjota laskiaistiistain kunniaksi vihreän sijaan hehkuvan punaista soppaa. Pullista en tinkinyt tänäkään vuonna ;) Luolamiehen hernesopat tuli kauhottua jo viime viikon lopulla, joten makunystyrät kaipasivat vaihteeksi jotain muuta väliin. Jotain uutta ja punaista. Laskiaispullista sen sijaan oli jo vuosi aikaa, joten niitä en olisi jättänyt väliin edes miljoonasta! Tämä keitto on ollut jo pitkään suunnitelmissa, mutta siihen on ollut äärettömän vaikea tarttua. Koska kyseessä on kouluvuosien inhokkiruoka, johon en ole kouluaikojen jälkeen koskenut. Silloin se tunnettiin nimellä nakkiborssi. Ja se oli kamalaa. Borssipäivinä panostin enemmän veteen ja näkkileipään kuin lämpimän, verenpunaisen sopan lusikoimiseen. Ja koska elämässä on tietysti hyvä pyrkiä säilyttämään jonkinlainen tasapaino, niin borssikeitto sopi inhokkiruokana aivan mainiosti suosikkipullien seuraksi. Paitsi että… ei se mennytkään niin. Koska borssista tulikin yhden kattilallisen myötä suosikkisoppa! Yksi lisää listaan ja eräänlainen yllätyskeitto siis tämäkin! Piileekö salaisuus omien kätösten jäljessä vai makuaistin kypsymisessä. En tiedä, mutta olen äärettömän iloinen, että olen viimein päässyt makean punajuuren makuun. Punajuuri on sottainen juures käsitellä, mutta lopputulos pistää kaikessa …
Yllätys oli iloinen, kun kauhaisin tätä herneetöntä keittoa ja jostain mielen sopukoista nousi muistikuva, että hei, tältähän se maistui! Hernekeitto! Jos mielesi tekee siis hernekeittoa, mutta paleopipoa kiristää tai vatsa pistää kaikin mahdollisin keinoin hanttiin, niin suosittelen kokeilemaan tätä hyvää ja helppoa lehtikaali-pekonikeittoa
Edelleen toivottelen mukavaa Ystävänpäivää! Tällä kertaa edellistä terveempää ;) Koska Paleoystävän suklaakuppia tuli kumottua jo aiemmin viikolla, niin tämä virallinen päivä elellään täysin tyytyväisenä ilman makeaa. Koska TehoPaleo28™. Jotain päivän teemaväriin sopivaa tuli kuitenkin puristettua. Nimestä, ja ehkä raaka-aineistakin huolimatta kyseessä ei ole mikään Molotovin cocktail vaan non-alcoholic beverage eli suomeksi ihan vaan mehu cocktail. Suklaakupeista jäi ylimääräistä chilipalkoa lojumaan ja siitä se sitten Ystävänpäivän mocktail lähti. Paprikaa ja varsiselleriäkin löytyi kaapista. Vain tomaatit piti käydä poimimassa lähikaupasta. Mehustus ja pirtelöt ovat muuten oiva tapa päästä jääkaapissa nahistuvista kasviksista kertaheitolla eroon! TULINEN TUOREPURISTETTU TOMAATTI-PAPRIKA-SELLERIMEHU 2 annosta (~4 dl) 4 kypsää tomaattia 2 sellerin vartta 1 punainen paprika 1 punainen chilipalko siemenineen 1/2 lime pieni kourallinen tuoretta basilikaa hieman himalajansuolaa ja rouhittua mustapippuria (jääpaloja) Pese ja pilko ainekset mehupuristimen mentäviksi paloiksi. Limen suosittelen kuorimaan. Purista mehuksi ja nauti sellaisenaan tai kylmänä jääpalojen kera. Musta tämä Bloody Maryn kaukainen sukulainen maistuu paremmalta huoneenlämpöisenä, mutta joku saattaa kaivata hieman fyysistä kylmyyttä tasapainottamaan chilin tulisuutta. Iloinen yllätys oli myös mehu-jätesuhde; paljon mehua, vähän ylijäämää. Suosittelen! Muinakin kuin vain Ystävänpäivänä. …
Hyvää huomista Ystävänpäivää kaikille paleon ja parempien valintojen ystäville! Ystävänpäivä ei ole mulle mikään elämää suurempi juhlapäivä eli en sitä varsinaisesti viettele muuten, kuin ehkä huikkaamalla tervehdyksen kavereille feissarissa. Mutta sainpa siitä hyvän syyn testailla jotain uutta hyvää herkkua. Ystävänpäivänä voi hyvin tarjoilla vaikkapa vain kahvia kupista, mutta minä päätin tällä kertaa tarjoilla jotain suklaista. Kahvikupista. Joten esiin kaivettiin oikein Arabian perintöastiastoa. Piippuleimalla, kuten äippä moneen kertaan ehti muistuttaa ;). Ja kaikkien harmiksi minä sitten tietysti onnistuin tipauttamaan arvokupit lattialle niin, että vain helinä kävi. Nyt ollaan yhtä perintökuppia köyhempiä ja ties kuinka monen vuoden epäonni tästäkin vahingosta seuraa. Mutta jos jollakin sattuu vastaavia kupposia seisoa kaapissa turhan panttina pölyttymässä, niin saapi laittaa viestiä tulemaan! Ehkä saan onneni vielä kääntymään ;) Inspiraatio suklaakuppeihin tupsahti jokunen viikko sitten postilaatikkoon Paleo Magazinen uutiskirjeen mukana. Olen muutamia versioita ehtinyt jo testaamaan, enkä oikein osaa päättää, mikä niistä on osoittautunut parhaaksi. Mutta mennään nyt tällä tulisemmalla versiolla, jotta saadaan jotain punaista Ystävänpäivään! Maustoin suklaakuppini lopulta siis chilillä, mutta ”perustaikinan” voi kukin maustaa mieleisekseen. Kokeilin myös pikakahvilla maustettua mokkaversiota. Ihan hyvä sekin, …
PALEOKEITTIÖ 