Paleokeittiön ulkoasua uudistetaan parhaillaan.
Sivuston sisältö on käytettävissä, mutta näkymissä voi esiintyä tilapäisiä poikkeamia. Kiitos kärsivällisyydestä!

Avainsana: marjapirtelö

Kardemummalla maustettu marjapirtelö
Pursuaako pakastin vielä viime kesän marjoja? Täällä metsien ja puutarhan värikästä ja ravinteikasta kultaa riittää vielä pitkään, vaikka mielestäni olen kohtuu kivasti ja aika tasaiseen tahtiin pitkin talvea marjaa mutustanut. Täytynee terästäytyä entisestään! Jättää tuontihedelmät hetkeksi vähän vähemmälle ja keskittyä kotimaiseen.

Kuten aiemmin kerroin, niin tänä talvena emännän lasissa on nähty lähinnä kahta eri pirtelöä vuorotellen. Olenko kangistunut kaavoihini? Ehkä olen, tai sitten olen vaan löytänyt maistuvat kombinaatiot ;)

Mehupuolella Mighty white rokkaa edelleen, mutta talven suosikkipirtelöistä se toinen on ollut tämä Täyteläinen päärynä-pinaattipirtelö. Ja se toinen… se on tämä kardemummainen marjapirtelö. Vaikka väri on marjapuuronpunainen, niin kyllä lasista löytyy myös aimo annos vihreää. Muualtakin kuin pikkasen pirtelön päältä ;)

KARDEMUMMALLA MAUSTETTU MUSTIKKA-PUNAHERUKKA-PINAATTIPIRTELÖ

1 iso annos tai pari pienempää
- ~150 g pakastemustikoita
- ~50 g punaherukoita
- ~puoli rasiaa tuoretta pinaattia (35-50 g = pari kourallista)
- ~25 g heraproteiinia (tai muuta sopivaa proteiinijauhetta)
- 1/2 dl kookoskermaa
- pari taatelia (tai vaahterasiirappia)
- jauhettua kardemummaa maun mukaan
- hieman himalajansuolaa
- ~2 dl vettä
1. Pese pinaatti, poista taateleista tarvittaessa kivet ja mittaa kaikki ainekset tehosekoittimeen.
2. Surauta silkkiseksi pirtelöksi. Nauti heti tai vähän myöhemmin!
Ja hei, pinaattia ei tarvitse pelätä! Se ei tässä pirtelössä maistu. Joten jos saman katon alla sattuu asustamaan tyyppejä, joille vihreä voisi maistua vähän paremminkin, niin pirtelöön lehdet piilottaa aika kivasti. Edes väri ei paljasta koko totuutta!

Kardemumma sen sijaan maistuu ja antaa ainakin mun mielestä tavismarjapirtelölle ripauksen luksusta ja uutta syvyyttä. Kardemumman kanssa ei kuitenkaan ole syytä pistää mitään isompia bileitä pystyyn. Vähempikin riittää. En oikein osaa sanoa paljonko sitä tulee sekaan lykättyä kun silmämääräisesti ripottelen suoraan pussukasta. Mutta ehkä joku 1/4 teelusikkaa voisi olla aika lähellä totuutta? Testaa ja maista, niin tiedät! Mausteiden kanssa kannattaa aina aloittaa varovasti. Koska niitä on edelleen huomattavasti helpompi lisätä kuin ottaa pois ;)

Marjaisia pirtelöpäiviä Sinullekin!
6.3.2016
Pirteä punaherukkapirtelö: Helppo ja raikas paleo-smoothie

Vihdoinkin ”täydellinen” pirtelö punaherukoista! Punaiset viinimarjat ovat viihtyneet viime viikkoina yllättävän hyvin Paleokeittiössä. Pääasiassa olen vispannut aivan älyttömän hyvää ja helppoa gluteenitonta marjapuuroa, mutta siinä ohessa olen yrittänyt upottaa näitä hehkuvan punaisia, kirpakoita marjoja myös pirtelöihin. Vaihtelevalla menestyksellä.

Mutta nyt vihdoin tärppäsi ”täydellisen” punaherukkapirtelön kanssa! Piti vaan unohtaa turhat kikkailut ja palata takaisin juurille. Yksinkertainen kun vaan sattuu usein olemaan se paras vaihtoehto. Ei enää turhaa säätämistä banaanien ja jogurtin kanssa vaan takaisin peruspirtelön ja puhtaan paleon pariin.

Etkö näe reseptiä? Tämä resepti on osa Paleokeittiön Parhaat -kokoelmaa.

Saat pääsyn yli 100 suosituimpaan reseptiin tilaamalla katseluoikeuden – vain 3,90 €/kk tai 29 €/vuosi.
Tilaa ja saat käyttöösi kaikki Paleokeittiön reseptit!

Voit lopettaa tilauksen milloin tahansa – ei sitoutumista.
Huom! Sivustolla on edelleen myös ilmaisia reseptejä. Uusia reseptejä lisätään Paleokeittiön Parhaisiin säännöllisesti.

Oletko jo tilaaja etkä näe reseptiä? Kirjaudu sisään klikkaamalla ”Already a paid subscriber?” -linkkiä alla.

Subscribe to continue reading

Become a paid subscriber to get access to the rest of this post and other exclusive content.

Type your email…

Already a paid subscriber?

17.8.2015
Vispipuuroa punaherukoista ja kvinoasta (Gluteeniton)

Nyt on kuulkaas sellainen juttu, että unohtakaa perinteinen puolukkavispipuuro, vaihtakaa puolukat punaviinimarjaan ja kokeilkaa tätä parasta marjapuuroa ikinä! Jos ette ole vielä kokeilleet ja koukkuun jääneet.

Punaherukka, tuo viinimarjapensaiden rubiininpunaisena hehkuva pieni terveyspommi, saattaa kirpakkana olla hieman haastava marja. Tai mulle se on… ollut. Jokainen tietää, mitä tapahtuu kun heittää yhdenkin tuoreen marjan sellaisenaan suuhuun – leukaperistä kiskoo niin, että silmät menevät ruttuun, koko naamaa vääntyy vähemmän viehättävään irvistykseen ja saa pelätä leukanivelten pompsahtavan pois paikoiltaan, hah hah!

Meillä joku ystävällinen ihminen, jota myös isukiksi kutsutaan, oli viikonlopun kynnyksellä ahkeroinut ensimmäisen erän punaviinimarjoja ämpäriin. Ne oli ehdottomasti valjastettava pikimmiten hyötykäyttöön. Koska tuoreet marjat ovat parhaita. Parempia kuin pakastetut. Äippä taisi keitellä suurimman osan mehuksi ja minä yritin taikoa herukoista vielä viimeisten oman maan mansikoiden kera jotain elämää suurempaa pirtelöä. Reseptin ja lopputuloksen voi lukea alta.

Kun siinä sitten ääneen pohdin äipälle, että mihinkähän nämä marjat tuuppaisi, niin äippä heitti ilmoille ajatuksen vispipuurosta. Whaaat?! Really? En tiedä, missä pimeässä boxissa olen viimeiset 43 vuotta elämästäni elänyt, mutta punaherukkavispis menee heittämällä luokkaan ”nevö hööd”. Kummitäti oli sellaista kuulemma keitellyt ja oli taas nii-maa-piru-hyvät. Joten testiin. Paleotyyliin tietysti, gluteenittomana kvinoan kera.

Kummitäti oli oikeassa, nii-maa-piru-hyvät oli ja koostumuskin oli tällä kertaa enemmän kohdallaan kuin ikinä (vähensin kvinoaa ja ehkä herukoiden nestepitoisuudella on myös oma osansa kokonaisuudessa).

Punaherukkavispiksestä tuli kerrasta mun ehdoton suosikkipuuro, jota täytyy saada lisää. Näitä vispipuurojahan on Paleokeittiössä keitelty aiemminkin. Hyviä ovat olleet… jos ei paremmasta ole tiennyt ;). Tsekkaa vaikka seuraavat…

Gluteeniton marjapuuro mustaherukoista

Vispipuuroa punaherukoista ja kvinoasta (Gluteeniton)

Vispipuuro raparperista (G)

Etkö näe reseptiä? Tämä resepti on osa Paleokeittiön Parhaat -kokoelmaa.

Saat pääsyn yli 100 suosituimpaan reseptiin tilaamalla katseluoikeuden – vain 3,90 €/kk tai 29 €/vuosi.
Tilaa ja saat käyttöösi kaikki Paleokeittiön reseptit!

Voit lopettaa tilauksen milloin tahansa – ei sitoutumista.
Huom! Sivustolla on edelleen myös ilmaisia reseptejä. Uusia reseptejä lisätään Paleokeittiön Parhaisiin säännöllisesti.

Oletko jo tilaaja etkä näe reseptiä? Kirjaudu sisään klikkaamalla ”Already a paid subscriber?” -linkkiä alla.

Subscribe to continue reading

Become a paid subscriber to get access to the rest of this post and other exclusive content.

Type your email…

Already a paid subscriber?

10.8.2015
Parit punaiset pirtelöt
Long time, no posts! Syynä se, että olen viimeiset pari viikkoa ollut ehkä elämäni tuskallisimman influenssan kourissa. Joku puhui hevosinfluenssasta, mutta minä nimesin sen dinoinfluenssaksi. Toipuminen etenee hyvää vauhtia, mutta silti aivan liian hitaasti. Pää olisi valmis vaikka mihin, mutta fysiikka ei. Voimat loppuvat kesken päivää yht`äkkiä yllättäen kuin virtakatkaisijaa kääntäisi off -asentoon. Kolmatta viikkoa jatkuva limainen yskä lienee tällä hetkellä pienin murhe tässä näkö- ja kuulo-ongelmien keskellä. En kuule mitään! Korvat sanovat vain riks, raks ja poks! Vaikka riisimuroja ei ole tainut kaapissa lojua sitten teinivuosien.

Noh, sairaana en ole luonnollisesti uhrannut montaakaan ajatusta Paleokeittiölle. Olen säästänyt voimat ensisijaisesti tehopaleolaisille, joiden kanssa puuhastellaan jo viimeistä viikkoa. Time flies! Vaikka viime viikkoina koko elämä tuntuu pysähtyneen kaiken epäolennaisen karsiuduttua arjesta automaattisesti. Olen todennut, että ihmiselämässä olennaista on vain lepo ja nestemäinen ravinto. Ilman kaikkea muuta selviää oikein mainiosti. Pysyy ainakin hengissä.

Ruokaa ei ole näillä nurkilla juurikaan näkynyt. Kokkaamiseen ei ole riittänyt voimia ja jo ruoan näkeminenkin aiheutti tuossa pahimmassa vaiheessa yökkäysreaktion. Kuuluu kuulemma taudin kuvaan, ja oli aivan uusi kokemus mulle. Koska yksinkertaisesti tykkään hyvästä ruoasta. Ja syömisestä, hah hah! Normiolosuhteissa. Pirtelöiden, mehujen ja kuumien juomien ohessa olen muutamat nopeat herkut vääntänyt. Jossain äkillisessä innostuksen puuskassa, joka on mennyt yhtä äkillisesti ohitse. Se off -nappula. Palaan näihin herkkuihin myöhemmin. Jos niissä jotain palattavaa on. Osaa en ole vielä edes maistanut. Odottavat päiviä parempia ja makuaistin palautumista nekin.

Mutta sitä nestemäistä ravintoa! Siitä on hyvä aloittaa. Tai jatkaa. Luonnolllinen siirtyminen arkeen myös Paleokeittiössä. Siksipä tarjolla tänään viime viikkoina kovin tutuiksi tulleet pirtelöt, jotka syntyvät viimeisillä voimilla helposti ja nopeasti. Täyttävät vatsaa sopivasti kuormittamatta turhan paljon elimistöä ja tarjoavat samalla tuikitärkeitä ravintoaineita paranemisen tueksi. Joten raapustetaanpa parit punaiset pirtelöt muistiin! Jotain uutta ja jotain vanhan variaatiota. Sitruskauden myötä ajankohtaisia molemmat, raikas mansikalla makeutettu verigreippi sekä lempeä appelsiini-karpalo.

VIILEÄN RAIKAS MANSIKKA-VERIGREIPPIPIRTELÖ

1 annos
- 1/2 verigreippi
- ~150 g pakastemansikoita
- 1/2 lime
- kourallinen sitruunamelissaa
- hieman himalajansuolaa
Kaikki ainekset tehosekoittimeen ja smooth-smooth pirtelöksi.

Ja sitten se toinen, hattaranpehmeä ja -punainen variaatio vanhasta tutusta reilun parin vuoden takaa. Pirtelön päätähtinä loistavat oiva makupari, makea appelsiini ja hapan karpalo. Tämä tyyppi on muuten myös meidän TehoPaleo28™ – ryhmän viimeisen viikon pirtelö. Toivottavasti mahdollisimman moni uskaltaa siihen tarttua, sillä lopputulos on ehdottomasti kokeilemisen arvoinen, vaikka hapan marja saattaa alkuun arveluttaa.

Tämä on nyt mainio tilaisuus hyödyntää näitä ehkä hieman harvemmin käytettyjä Suomen luonnon tarjoamia superfoodeja. Itselläni ainakin kuluu eniten mustikkaa. Koska sitä pakastimesta eniten löytyy. Toinen lempparimarja on villivadelma. Mansikkaa käytän harvemmin, mutta nyt kävin mansikka-verigreippipirtelöä varten varkaissa äipän pakastimella, josta vielä löytyy myrkytöntä oman maan mansikkaa.

HATTARAINEN APPELSIINI-KARPALOPIRTELÖ
- ~ 2 dl vettä
- appelsiini
- sitruunaviipale
- pieni kourallinen cashew -pähkinöitä
- ~1/2 – 1 dl karpaloita (tai puolukoita)
- 1/2 tl kanelia
- hieman himalajansuolaa
- (sitruunamelissaa)
Valmistuu, kuten pirtelöt yleensä valmistuvat eli kaikki ainekset jälleen tehosekoittimeen ja tasaiseksi. Appelsiinin ja sitruunan olen kuorinut ;)

Josko loppuun vielä muutama muu juttu. Tässä nyt makaa iso kasa lunastettavia lupauksia, jotka pyrin täyttämään lähiviikkoina oman toipumisen ja jaksamisen puitteissa. Facebookissa paukahti 3000 tykkääjän raja rikki jo 81 tykkäystä sitten. Lupasin uuden tuhatluvun kunniaksi arvontaa ja sen lupauksen lunastan lähiaikoina. Positiivista tietysti on, että vielä ehtii arvontaan mukaan!

Paleokaupassa on Ystävänpäivän ja hiihtolomakauden kunniaksi pipoa tarjolla edulliseen hintaan. Käy tsekkaamassa! Prinsessapipo sopii mainiosti ulkoiluun ja urheiluun! Vaikka aurinko jo lämmittää, niin päätä ei kannata pitää kylmänä. Hyvässä lykyssä voi vielä välttyä tällaiselta kuolemantaudilta. Lisäksi Paleokauppaan on tulossa myyntiin myös TehoPaleo28 -settiä yksilövalmennuksena. Jos haluat panostaa täysillä maukkaaseen paleoon neljän viikon ajan, niin tämä kannattaa pistää visusti korvan taakse.

Ja Ystävänpäivää juhlistetaan tulevana lauantaina! Sitä juhlistetaan loppuviikosta myös Paleokeittiössä, joten pysy blogissa! Tai feissarissa =)

Pirteitä alkukevään pirtelöpäiviä Sinulle!
11.2.2015
Kuningattarella päivään
Päivän ensimmäinen ateria on tärkeä, mutta onko se tärkein? On ja ei ole. Tärkeys riippuu TÄYSIN yksilöstä ja hänen tilanteestaan. Mitään yleisiä lakeja ei ole asiasta säädetty, mutta saattaa olla, että sinä hyödyt enemmän kuin minä panostamalla päivän ekaan lasilliseen tai lautaselliseen. Mulle päivän ensimmäinen ateria ON tärkeä, mutta ei tärkein. Päivän pääateria on tärkein, ja se ei ole se ensimmäinen. Ei myöskään viimeinen ;)

Vielä yksi juttu ennen kuin käydään tämän kuninkaallisen puuron kimppuun. Lupasin tämän postauksen jo eiliseksi, mutta kas vaan, hukkasin taas kerran itseni työstämään joitain ihan muita juttuja. Kuten esimerkiksi uusinta uutiskirjettä, joka tupsahtaa postilaatikoihin heti, kun toukokuu vaihtuu kesäkuuksi. Mukana on monenmoista juttua, mm. Paleokeittiön virallinen alkukesän mehuresepti ja tuloksia jo reilu viikko sitten päättyneestä Fire Food Challenge 2014:sta. Olethan jo tilannut omasi?

Muistuttaisin vielä, että kyseessä on siis eri uutiskirje kuin wordpressin blogipostausten tilaus meiliin. Huomaa myös, että jos valitset tekstimuotoisen uutiskirjeen html-muotoisen sijaan, niin esim. kuvat näkyvät pelkkinä tekstilinkkeinä ja muutkin muotoilut jäävät pois. Voit halutessasi vaihtaa muodon koska vaan uutiskirjeen alalaidassa näkyvästä ”Päivitä tilauksen tiedot” -linkistä tai lukea sen kuvineen kaikkineen nettiselaimesta klikkaamalla yläreunan ”Avaa uutiskirje selaimessa” -linkkiä.

Se siitä, nyt takaisin tähän! Päivän ensimmäiseen ateriaan, jota jotkut myös aamupalaksi tai aamiaiseksi kutsuvat. Itse vältän moista määrittelyä ja syön tavallaan tasa-arvoisia aterioita pitkin päivää kelloon katsomatta. Käytännössä siis tämä päivän eka voisi yhtä hyvin olla päivän vika. Aamiainen olisi sikälikin harhaanjohtava käsite, että aika harvoin mitään kiinteämpää menee ennen puoltapäivää kurkusta alas. Kellon viisarit voivat hyvin näyttää puolta neljääkin iltapäivästä ennen kuin ensimmäinen ateria on edessä.

Mä olen ehdottomasti jumiutuja. Tällä hetkellä olen jumiutunut kahteen ”aamupuuroon/-pirtelöön”. Niistä toinen on tämä marjaisampi versio ja toinen pähkinäisempi. Palaan pähkinäisempään kyllä! Koska se(kin) on hyvää! Mutta aloitetaan tällä kuninkaallisemmalla vaihtoehdolla.

KUNINGATARPIRTELÖ/-PUURO
- 100 g pakastemustikoita
- 100 g pakastevadelmia
- 30 g Northforcen vadelmaherajauhetta (tai maustamatonta)
- ~2 dl vettä
- ~1/2 dl kookosmaitoa
- hippunen himalajansuolaa
- koristeluun tuoreita, siitepölyllä kuorrutettuja kukkia, kookosmatoa ja/tai CocoVin siitepölyrakeita
- (1-2 rkl CocoVin chia -siemeniä)
Kaikki ainekset tehoblenderiin ja silkinsileäksi!

Jos haluat lusikoitavampaa kuningatarpuuroa, niin käytä chia -siemeniä liotettuna tai sellaisenaan. Jos käytät maustamatonta heraa, niin suosittelen lisäämään hieman jotain makeutusta, esim. raakahunajaa. Toimii hyvin myös ilman kukkia. Ja mehiläisiä. Yläkuvissa kuningatar ilman chiaa ja alla kera chia -liman.

Kuninkaallisia päiviä, Sinullekin!

Niin ja hei muuten! Sellainen juttu vielä, että emännän TehoPaleo™ -tempaus vetelee jo viimeistä viikkoa! Homma on sujunut omalla painolla paljoakaan ajattelematta ja ihan huomaamatta. Yksi rike tuli kuitenkin lasiin. Ja vieläpä ihan perinteisen juustovoikkarin muodossa, hah hah! Can`t believe! Kun ei niitä peruspaleollakaan tule puputettua. Mutta nyt kävi näin. Tilaisuus teki varkaan. Ei muuta kuin eteenpäin ja loppuun saakka!

Millä sitä muutoin ollaan oikein elelty? Käy tsekkaamassa! ;)
```
Tehoblenderin toimitti SSJ-import, osan raaka-aineista tarjosivat Northforce ja CocoVi.
```
28.5.2014
Yönkuningatar is back!

Yönkuningatar on palannut linjoille sekä lasiin! Pieni irtiotto internetin ihmeellisestä maailmasta näyttäisi olevan tällä erää ohitse. Konetohtori sai puhallettua pitkäaikaisen kumppanini vielä kerran henkiin. Aivan samoissa voimissa ei kuitenkaan reissusta kotiin tultu vaan joudun vielä itse antamaan hieman jälkihoitoa. Osa muistista ei enää palannut korjaamolta ja toimintojakin hukkui jonnekin matkan varrelle.

Jos koneen hajottua olo itsellä oli kuin osa aivolohkosta olisi poistettu, niin tällä hetkellä tuntuu, että olen saanut aivot takaisin. Jonkun toisen aivot oman puuttuneen lohkon sijaan. Yhteiseloa tässä hiljalleen opetellaan puolin ja toisin. Mutta olen iloinen! Sillä paljon pahemminkin olisi voinut käydä! Lisäksi opintomatka oli äärettömän antoisa. Muistui taas mieliin, jotta miksi niitä varmuuskopioita kannattaa ottaa ihan joka päivä =D

Yönkuningatar on siis palannut! Yönkuningattarella viittaan sekä itseeni, että tähän marjaisaan pirtelöön. Edessä lienee jälleen muutamia työteliäitä öitä. Hiiri toisessa ja pirtelölasi toisessa kädessä. Vaikka yritänkin nyt tsempata itseni ajoissa vällyjen väliin. Vuorokausirytmi ehti tässä viikon aikana vierähtää ihan kivasti useamman tunnin taaksepäin. Nukkumaan pääsee yllättävän aikaisin ilman konekaveria ;). Ja naapuritkin lienevät tyytyväisiä kun ei Wilfuska laula enää yökahden aikaan.

Päivän päätähti on kuitenkin kuningatarpirtelö, josta luonnollisesti tuli valmistus- ja nauttimisajankohdan myötä YÖN kuningatar. Mutta voi siitä oikein hyvin tehdä vaikka aamunkuningattaren. Ja kuningatartahan syntyy kun pistetään samaan soppaan vadelmat ja mustikat sekaisin. Taitaa joku sinne vielä mansikankin tuuppasta, mutta mun mielestä nämä kaksi villiä metsämarjaa riittävät. Mansikka voi välillä käydä kuokkimassa. Ei tosin emännän lasissa ;)

Kun viime viikolla oli enemmän aikaa puuhastella käytännön hommien parissa, niin mielessä kävi jopa pakastimen sulattaminen. Ihan niin pitkälle en kuitenkaan päässyt, mutta totesin, että kesä ja uudet marjat tulevat tuota pikaa, vaikka viime kesän marjaakin löytynee vielä vähintään 50 litraa. Aloitin siis marjaviikot; marjapirtelöä, marjapuuroa, marjamehua…

Yksinkertainen yönkuningattaren resepti on kirjoitettu kuvaan, mutta vinkataas vielä sen verran, että koska ihan joka iikalla ei varmaankaan ole käytettävissään kookoskefiiriä, niin kookosmaito tai -kermakin käy hyvin. Olen itse laittanut sitä vähän vähemmän kuin kefiiriä, ehkä noin puolet (0,75 dl) kefiirin määrästä. Heraproteiini ei ole välttämätön, mutta tekee pirtelöstä entistäkin fluffymman. Eikä proteiini ole koskaan huono asia. Hienostuneemman kuningattaren mukaan voi myös tuupata hieman aitovaniljaa.

Yhdestä annoksesta tulee näillä aineksilla litran verran kuohkeaa pirtelöä. Jos olet, kuten minä eli litran tuoppia ei löydy keittiönkaapista, niin annoksen voi nauttia esim. CocoVin tyhjentyneestä, litran vetoisesta kookosöljypurnukasta. Sinne yönkuningatar sopii oikein hyvin! =)

1.3.2014
Vaniljainen vadelma
…puolukka, mustikka, mustaherukka. Noh, marja kun marja! Ja lempeä vanilja.

Pakastemarjoihin panostaminen on tuottanut tulosta. Kävipä nimittäin niin, että mustikat pääsivät pakastimesta loppumaan. Ensimmäisen kerran vuosiin. Paleokeittiön mustikkavarastot eivät ole isukin marjanpoimintainnostuksen vuoksi ihan pienet, mutta olen kuin olenkin saanut marjapirtelöiden myötä tuhottua tämän talven aikana ainakin 15 kiloa, ellei enemmänkin. Onneksi on vielä hippunen vadelmaa, puolukkaa ja jokunen sata grammaa mustaherukkaakin jäljellä. Niillä elää ehkä viikon tai kaksi. Sen jälkeen joudun lähtemään mustikkavarkaisiin. Äipän pakastimeen.

Kuvissa esiintyy muistaakseni valloittava villivadelma. Ihan varma en voi olla, sillä puolukkainen serkku näyttää jokseenkin samalta. Eikä muisti riitä.

Marjapirtelöiden perusresepti on vähitellen vakiintunut. Vain marjat vaihtuvat tilanteen mukaan.

VANILJAINEN MARJAPIRTELÖ
- ~2 dl vettä
- hippunen himalajaa
- ~1/2 tl jauhettua luomuvaniljaa
- 1 1/2 – 2 dl maustamatonta heraproteiinijauhetta
- ~1/2 dl kookoskermaa (Kara)
- 100-150 g marjoja maun mukaan
- makeutukseen luomuhunajaa (Voi hyvin)
- (mustikan kaveriksi vielä viipale sitruunaa)
Vaniljajauheen ja maustamattoman heraproteiinin voi korvata myös vaniljanmakuisella herajauheella. Tosin aidoista raaka-aineista saa aikaiseksi vähintäänkin yhtä maukkaan, ellei maukkaamman proteiinijuoman. Ilman keinotekoisia maku-, väri- ja makeutusaineita. Ja lisänä vielä aimoannos luonnollisia vitamiineja, antioksidantteja, kuitua ja muita aitojen ruoka-aineiden terveyttä vaalivia ainesosia. Eikä valmistaminenkaan niin kovin vaikeaa ole ;)

Aurinkoisia, lokoisia kevätpäiviä kaikille Paleokeittiön vierailijoille!
10.3.2013
Mustikkasuu
Aamut alkavat näinä päivinä suu mustikassa. Ja siellä ne mustikat pysyvät suupielissä puoleen päivään, kunnes vihdoin huomaan vilkaista ohimennen peiliin. Mutta, it`s all worth it! Mustikkaviikset ja mustat hampaanvälit. Mustikkasuu on nimittäin aivan järkyttävän makoisa ja kaikin puolin täydellinen aamupala, jossa kaikki osaset ovat mukavasti kohillaan. Löytyy kotimaista superfoodia, laatuproteiinia, sopivasti hiilua ja rasvaa. Helposti nautittavassa muodossa. Makua ja kokoa unohtamatta! Kyllä kroppa ja mieli taas kiittää!

TÄYDELLINEN MUSTIKKASUU
- ~150 g pakastemustikoita
- reilu desi vaniljanmakuista heraproteiinia
- puoli desiä kookoskermaa (Kara)
- viipale sitruunaa (ilman kuoria)
- hippunen laatusuolaa
- pari desiä vettä
Ja sen verran tehokas tehosekoitin, jotta kookoskerma taikoo pirtelöstä ilmavaa ja samettisen pehmeää. Tämä on herkkua! Toimii myös välipalana tai jälkkärinä. Ja mikä parasta, niin vihdoinkin ovat myös pakastimen marjavarastot pienenemään päin. Nautittava välittömästi valmistamisen jälkeen. Muuten ”vettyy” ikävästi.

Mustikkasuu on täydellinen aamupala etenkin teille kaikille rakkaille valmennettaville ja muille, jotka vielä jaksatte kitistä, ettei ole aikaa aamupalaan! Ettei vaan pysty. No nyt pystyy. Valmistamiseen ja nauttimiseen menee aikaa tasan yhden kahvikupillisen verran, joten nyt on tämäkin tekosyy eliminoitu. Tervetuloa kitinävapaa elämä! ;D
1.2.2013
”Katkera appelsiini” med Wilfa
Jamie sai rinnalleen uuden tyttöystävän. Saanko esitellä Wilfan!

Parikymmentä vuotta uskollisesti palvellut Moulinex sekoitti tällä viikolla viimeiset pirtelöt kun monitoimikoneen kannuosa sanoi sopimuksensa irti ja alkoi vuotaa. Tällä hetkellä en tule millään toimeen ilman päivittäisiä pirtelöitä (flunssan vika), joten hätäpäissäni tilasin itselleni budjettiin sopivan, tehokkaan, norjalaisen Wilfan. Josta en muuten ollut ennen googlettamista koskaan kuullutkaan. Päätin kuitenkin hätätilanteessa luottaa muutamiin netistä löytyneisiin positiivisiin käyttäjäkokemuksiin ja katsoa, mihin Wilfasta on. Päätökseen eniten vaikuttivat hinnan lisäksi 1,8-litrainen kannu ja tehokas 1200 watin moottori. Jos olen ollut tähän saakka tyytyväinen 600 wattiseen Moulinexiin, niin eiköhän Wilfakin asiansa ajaisi.

Nyt on kymmenkunta pirtelöä ajettu Wilfalla ja tyytyväinen olen ollut. Ihanan, kermaisia marjapirtelöitä! Ja uusia ideoita toi Wilfa tullessaan. Wilfa ON tehokas ja erityistä kiitosta ansaitsevat valmiiksi ohjelmoidut smoothie- ja puhdistustoiminnot. Vain napin painallus ja Wilfa hoitaa hommat.

Muutamilta yllätyksiltäkään en ole välttynyt. Ensinnäkin tämä tyttö on melkoisen kovaääninen. Kuulunee asiaan, kun tehoja on näinkin paljon. Ensimmäisillä käyttökerroilla onnistuin myös roiskauttamaan puhdistusvedet pitkin seiniä. Tästä ehkä suurin miinus. Kannen täyttöaukon ”kuppi” ei nimittäin ole tiivis ja kun puhdistusohjelma päräyttää täydellä voimalla käyntiin, niin vedet roiskaisevat ”kupin” reunoilta kohti kattoa. Nyt olen oppinut jo pistämään käden suojaksi. Lisäksi varsinainen kansi istuu sen verran tiukassa, että välillä olen äheltänyt muutaman minuutin saadakseni kannen auki. Toisaalta ihan hyvä asia, mutta kiireessä äheltäminen jurppii jonkin verran. Muutamien päivien käytön jälkeen voin kyllä lämpimästi suositella Wilfaa. Katsotaan, miten pidemmällä aikavälilllä käy, mutta tässä vaiheessa sanoisin hinta-laatusuhteen olevan harvinaisen kohdallaan.

Sitten ehkä tämän hetken suosikkipirtelöön, joka syntyi vähän vahingossa ja pakon sanelemana kun karpalot olivat päässeet loppumaan. Isukin poimimat puolukat korvasivat karpalot ja taas ajelehdittiin hetken aikaa pilvenhattaralla. Tosin vaniljaisesta ”mustikkavaahdosta” on viime päivinä noussut ”Katkeralle appelsiinille” varteenotettava kilpailija. Palannen mustikkasuuhun myöhemmin.

”Katkera appelsiini” sai nimensä facebook -ristiäisissä. Jos joku ei muuten ole vielä tietoinen, niin Paleokeittiön tapahtumia voi seurailla myös UNIQ Performancen facebook -sivulla. Huutelin siellä nimiehdotusten perään ja esiin pompsahti ”Bitter orange”, joka taipui mun flunssaisessa päässä ”Katkeraksi appelsiiniksi”. Kirpeä appelsiini kuulosti niin tavanomaiselta ja tylsältä… Esikuvana ”katkeralle” toimi serkku ”jouluinen”.

Kiikutin ”katkeraa” maistiaisiksi myös muutamille uudehkoille miesvalmennettavilleni. Tuomiosta en nyt oikein päässyt selville, koska miehistä ei vaan ota selvää. Kokonaiskokemukseen tosin saattoi myös vaikuttaa hieman stydimpi alkudrinkki ”Vihreää taikaa”. Sen osalta mielipiteet tulivat jokseenkin selväksi =D

KATKERA APPELSIINI
- 1 appelsiini
- viipale sitruunaa
- palanen inkivääriä
- pieni kourallinen cashew -pähkinöitä
- ~100 g puolukoita
- 1/2 tl kanelia
- vähän kookoshiutaleita
- hippunen himalajansuolaa
- pari desiä vettä
Ainekset blenderiin ja paloiksi!
26.1.2013
Pala vaaleanpunaista unelmaa
Vaaleanpunaista luksusaamua, Sinulle! Saisiko olla vähän vaaleampaa vai hieman tummempaa tunnelmaa tähän aamuun? =)

Vaaleanpunainen on uusi luksus. No ei ole. Luksuspirtelö syntyy, kun paleopirtelöön lisätään hieman luksusta. Paleoistin arjessa maitotuote on pala luksusta. Ja sitä on viime aikoina riittänyt sen verran, että vatsa suorastaan kirkuu kaikesta luksuksesta; smetanaa, kuohukermaa, vuohenjuustoa, brietä ja… tujaus turkkilaista luksusta pirtelöön. Äärettömän hyvää ja pelottavan petollista. Addiktioon sekunnin sadasosassa, seurauksena vieroitusoireissa piehtarointia. Luksusta?

Kyllä vaan! Jossain kohdalle osuneessa blogipostauksessa kerrottiin maitotuotteiden olevan arjen luksusta. Hieno ajatus! Lainasin sen välittömästi. Ilman lupaa. Koska en enää kuollaksenikaan muista, kuka toi tämän hienon ajatuksen tajuntaani. Siellä se on ja siellä se pysyy. Ja sieltä olen minä tuleva sitä markkinoimaan maailmalle!

Maitotuotteisiin tulisi osata suhtautua samoin kuin jälkiruokiin, leivoksiin ym. hemmotteluhetkien kuninkaisiin ja kuningattariin. Ne ovat sitä jotain pientä extraa, eivät jokapäiväistä herkkua. Palanen hyvää juustoa silloin tällöin maistuu tuhat kertaa paremmalta kuin jokapäiväinen edam leivän päällä. Don`t get me wrong! Edamkin maistuu hyvältä. Kun sitä erittäin harvoin syö. Harvinaista herkkua osaa arvostaa. Siitä osaa nauttia. Ehkä juuri siksi tämä palanen vaaleanpunaista unelmaa kolahti niin kovaa ja korkealta?

Jos tavallisesti pirtelöitä notkistaa pelkkä vesi, niin pehmeä jogurtti nostaa koko sanan pirtelö aivan uusiin sfääreihin. Okei, palauttaa takaisin niihin sfääreihin, josta pirtelö kai on aikanaan lähtöisin. Ennen kuin maailmaa alkoivat vallata meidän terveysintoilijoiden viherlitkut. Jeps, siinä se on! Arkisen ja luksuksen ero. Toinen on vaaleanpunaista pirtelöä. Ja se toinen on… vihreää litkua. Jos puhutaan asioista aidosti, niiden oikeilla nimillä ;)

VAALEANPUNAINEN LUKSUSPIRTELÖ
- 100 g turkkilaista jogurttia
- 100-150 g kohmeisia pakastevadelmia
- 50 g pakastemustikoita (mukaan tummempiin tunnelmiin)
- viipale kuorittua sitruunaa
- 1 minibanaani tai puolikas tavallista
- (kookoshiutaleita)
- raakahunajaa (tarvittaessa makeutukseen)
- suolaa
- ~2 dl vettä notkistamiseen
Blenderiin ja samettiseksi! Ja kyllä, sitruunasta en osannut luopua marjapirtelönkään kohdalla ;)

Mistä tämä ajatus vuosien(?) takaa lähti? Siitä se lähti, että päätin pistää pystyyn marjaviikot. Pakastin on täynnä viime kesän satoa, ja kyllä tässä vähintään puoli vuotta menee, ennen kuin sato on viimeiseen mustikkaan saakka tuhottu.

Aikani pohdin, jotta millä tavalla pakastesato tulisi varmimmin korjattua. Tekemällä siitä jotain taivaallista. Tietysti. Juuri nyt marjat eivät uppoa viherpirtelöön, joten jotain muuta oli keksittävä. Muuta ei tullut mieleeni helppoa ja herkullista kuin marjapirtelö. Ja marjapirtelön kruunaa täyteläinen jogurtti!

Piimä oli itseasiassa ensimmäinen ehdokkaani, mutta koska kyllästyin tuijottamaan marketin maitohyllyn rasvattomien piimojen tai piimien rivistöä, niin valitsin varman päälle. Turkkilainen toimii aina. Ehkä vielä sen piimäversionkin surautan. Tai laitan kefiirit tulille.

Kuka lähtee mukaan marjaviikoille? Onko vinkkiä, kuinka tuhota marjat tehokkaasti, mutta maistuvasti?!

Kaikille lienee jo selvää, että sokerit ja jauhot ovat puh, pah, pelistä pois!
16.1.2013