Kirjoittaja: Johanna Grönlund

Glögigummies | paleokeittio.fi

Aikuisten ”nallekarkit”

Published by

Paleokeittiön glögiviikko starttasi mustikasta. Mustikan jälkeen pistettiin granaattiomena kuumaksi. Ja nyt päästään granaattiomenasta ja mustikasta luontevasti aikuisten nallekarkkeihin! Melko loogista, hah hah! Glögin keittelystä jäi alkoholisoitua lientä ylitse ja mietin, jotta mitä sille oikein tekisin. Tietysti olisin voinut säilöä sen kylmässä sellaisenaan ja lämmittää uudelleen, mutta glöginmakuiset nallekarkit tuntuivat jännittävämmiltä. Niitä sitten, kahdessa eri värissä ja maussa. Molemmissa mausteena myös punaviini, joka kannattanee jättää pois, jos aikomuksena on tarjoilla hyytelönamuja myös lapsille. Hyvin toimi! Tosin jostain syystä karkkien irrottaminen muoteista oli hieman haastavampaa kuin pelkästä mehusta valmistettujen palojen. Olivat jämähtäneet tavallista tiukemmin kiinni, enkä saanut kaikkia pullautettua ehjinä ulos. Mutta riittävän monta kuitenkin yhden pienen tarjoilulautasen kasaamiseksi. Glögien ohjeet löytyvät aiemmista postauksista. Loppu hoitui hedelmäisten nallekarkkien ohjeella eli gelatiinijauhetta lisäämällä ensin kylmään nesteeseen, sen jälkeen lämmittämällä, kaatamalla muotteihin ja jäähdyttämällä. En ole enää ensimmäisen kokeilukerran jälkeen kiehauttanut nestettä. En tiedä vieläkään, onko sillä oikeastaan merkitystä muuhun kuin makuun. Maistuvat paremmilta ilman kiehautusta. Glögin tuoksuista viimeistä viikonloppua ennen joulua! Vielä ennen joulua ehtii arpomaan viimeisen Paleo Princess -pipon! Käy osallistumassa arvontaan, niin voipi olla, että kuusen …

Glögiä granaattiomenasta | paleokeittio.fi

Glögiä granaattiomenasta

Published by

Glögiviikko continues! Jos mustikkaglögi ei iskenyt, niin tämä iskee! Granaattiomena sopii aivan mainiosti glögipohjaksi eikä kaipaa edes hunajaa tai muuta makeuttajaa. Vaikka en edellisessä postauksessa tunnustautunut maailman suurimmaksi glögifaniksi, niin tänä vuonna on Paleokeittiössä keitelty enemmän glögiä kuin yli 40 vuotena yhteensä. Ihan vaan kokeilunhalusta. Ja siksi, että mustikkaglögin jäljiltä oli vielä yli puoli litraa punaviiniä jäljellä. Johonkin se piti upottaa kun ei sellaisenaan yhtä lasia enempää emäntään uponnut, hah hah! Ei muuta kuin kauden hedelmiä kaupasta kaivelemaan. Omena oli yksi varteenotettava ja ehkä hieman perinteisempi vaihtoehto. Päädyin kuitenkin granaattiomenaan. Koska granaattiomena on tavisomppua jännittävämpi ja nuo pienet rubiininpunaiset ”jalokivet” kuoren sisällä ihan mahottoman kauniita. Granaattiomenan perkaamisessa on edelleen oma hommansa. Tällä kertaa kokeilin uutta, äipältä oppimaani tekniikkaa punaisten jalokivien irroittamiseksi. Yleensä olen poistanut ensin veitsellä ”kruunun” ja lohkonut sen jälkeen granaattiomenan 5-6 lohkoon, jotka olen yksi kerrallaan upottanut vesiastiaan ja ”hipelöinyt” hellästi siemenet irti kuoresta. Tämä on hyvä tapa, koska punaista mehua ei ole keittiön katossa ja roskat saa helposti poistettua niiden noustessa vedenpintaan. Mutta aikaa ja joskus vähän hermojakin se vaatii. Tällä kertaa …

Mustikkaglögi | paleokeittio.fi

Jouluista juomaa mustikasta

Published by

Joulu lähenee ihan hirmuista vauhtia! Näin tässä käy vuosi toisensa perään. Ensin eletään pimeää, ikuiselta tuntuvaa syksyä ja hups, sitten onkin jo joulu. Jos et vielä ole aloittanut juolufiilistelyä, niin tästä on hyvä aloittaa. Pistetäänpä Paleokeittiössä glögiviikko pystyyn! Glögi, tuo läntisen naapurimaan lahja maailmalle. En ole kauheasti glögin perään. Monta joulunaikaa on vietetty ilman lämmintä kupposta. Uutena vuotena olemme perinteisesti perheen kesken kupillisen alkoholitonta glögiä nauttineet. Tänä vuonna halusin kuitenkin kokeilla hieman paleompaa versiota glögistä. Käytännössä se tarkoittaa glögin keittelyä alusta asti itse. Eikä se itse asiassa ollut kummoinenkaan homma. Melkein samalla vaivalla menee kuin kaupan sokerilla ja säilöntäaineella kyllästetyn, mausteisen rypälemehun lämmittäminen. Parhaat ohjeet löytyivät sieltä glögin synnyinseuduilta eli googlettamalla ruotsalaisia glögireseptejä. Ensimmäisenä kokeiluun lähti tämä mustikkaan keitetty glögi. Jos totta puhutaan, niin en oikein innostu alkoholia sisältävistä glögeistä. Koska alkoholi jotenkin peittää alleen herkät hedelmäiset ja marjaisat maut. Tällä kertaa päätin kuitenkin kunnioittaa perinteitä, joten suuntasin ensimmäisenä ”viinkauppaan”. Sitä ennen kyselin viisaammilta hieman ohjeita sopivan punaviinin ostamiseen. Viesti oli, että on melkeinpä ihan sama mitä laatua mukaan lappaat, mutta jos haluat hifistellä, niin ota jotain …

Hurom mehupuristin | paleokeittio.fi

Hurmaava Hurom

Published by

EDIT 23.11.15: Hurmuri is back! Hurom -mehupuristin jälleen Paleokaupasta kampanjahintaan 21.12.15 saakka. Ehkä kannattaa vinkata myös joulupukille ;). Tsekkaa myös #kaamoksenkaatoon #juosateenkaari #mehuviikot Paleokeittiön facessa ja instassa. Uusia mehuidiksiä pukkaa! Siitä on nyt 10 päivää vailla kokonainen vuosi kun Hurmuri tuli Paleokeittiöön. Olin silloin onnesta soikeana ja ihastuksesta mykkänä! Olen edelleen! Hurmuri muutti elämäni ja tämä suhde on pysynyt voimissaan jo miltei vuoden päivät. Eikä suhteen laimenemisesta ole tietoakaan! Emme tosin enää puuhastele yhdessä kaksi kertaa päivässä, mutta vähintäänkin kaksi kertaa viikossa vähän pidemmin kerralla. Hurmuri on siis Huromin mehupuristin mallia HE-DBF04. Olin vihjaissut siitä joulupukille ajoissa syksyllä ja sen jälkeen unohtanut koko asian. Mutta niin se vaan pukki muisti yhdellä parhaimmista joululahjoista ikinä! Kiitos pukin muistuttamisesta kuuluu vanhemmilleni. Kiitos äiti ja iskä! <3 Miksi Hurmuri on mielestäni yksi parhaimmista joululahjoista? Siksi, että sille on ollut käyttöä. Alkuihastuksen jälkeenkin. Tiedättehän, kuinka sitä on aina uusista vempaimista innoissaan ja sitten käy herkästi vähän niin kuin vuoden alun salikorteille; innostus laimenee ja kortti jää käyttämättä. Hurmurin kohdalla näin ei ole käynyt. Ja tietysti se on ollut yksi parhaimmista lahjoista …

Voikahvia Thomaksen tapaan | paleokeittio.fi

Paleokeittokirjaa ja voikahvia Thomaksen tapaan

Published by

Perrrrjantai on taas täällä tänään! Tänään on myös se päivä, jolloin kannattaa käydä tilaamassa Paleokaupasta Thomas Rode Andersenin Paleokeittokirja, jos haluaa samalla lahjaksi Michael Pollanin Oikean ruoan ohjeet -pokkarin. Paleokeittokirjaa saa kyllä edelleen aina vuoden loppuun saakka kamppishintaan Paleokaupasta, mutta viimeiset pokkarit lähtevät jakoon tänään =)Pistetäänpä aiheeseen sopivasti liittyen vihdoinkin pihalle paranneltu versio voikahvista. Kiitos ohjeesta kuuluu Paleokeittokirjan kirjoittajalle, Thomas Rode Andersenille, joka antoi kivan pienen vinkin entistä ”kermaisemman” tai pehmeämmän bulletproof coffeen eli suomalaisittain voi- tai rasvakahvin valmistukseen. BULLETPROOF COFFEE à la THOMAS  2 cups of coffee 2 tablespoons (at least) of grass-fed, unsalted butter 1-2 tablespoons of MCT oil a teaspoon of cold pressed, virgin cocoa fat All mixed pre heated in a blender. Näin kuului ohje alkuperäisessä muodossa eli pikaisesti suomennettuna kaksi kuppia kahvia, 2 rkl voita, 1-2 rkl MCT-öljyä ja ”se salainen ainesosa” eli 1 tl kaakaovoita. Yummy! Niin pehmeää ja kermaista, eikä pieni kaakaon vivahdekaan heti aamutuimaan yhtään haittaa tee =) Mä jäin kerrasta koukkuun eli saatuani tämän ohjeen ei ole Paleokeittiössä enää muuta voikahvia nähtykään! Tosin muokkasin ohjetta hieman paremmin …

Fruity persimmon smoothie | paleokeittio.fi

Makea pirtelö persimonista

Published by

Tähän väliin pikainen postaus makean ystäville. Tämä on taas tällainen hauska päivä. Puuhaan kaikkea muuta kuin mitä pitäisi, joten päivän kakku odottelee edelleen leipojaansa! Marketista tarttui eilen mukaan kaksi tällaista kaunokaista, pehmeää ja makeaa persimonia. Tänään sitten pohdin, jotta mitähän näille oikein tekisi… Pirtelö on helppo ja yleensä aika varma ratkaisu, joten sitä siis. Kaveriksi appelsiinia, vähän raikastavaa sitruunaa ja ajankohtaan sopivaa kanelia. Intialainen voikana on parhaillaan jogurttimarinadissa tekeytymässä, joten kookosmaidon sijaan päätin hyödyntään jäljelle jäänyttä luomuluonnonjogurttia, jotta sitä ei tarvitsisi tällä kertaa heittää viikon päästä menemään. Sitä tavallista, turkkilaista notkeampaa. Koska kaunis voikana vaatii sitä. Hiukan vielä suolaa korostamaan makuja ja tasapainottamaan makeaa. Ja vähän vettä notkistukseen. Heraproteiiniakin tuuppasin mukaan, jotta nälkä pysyisi loitolla kauemmin. Siinäpä se! Makean makoisa pirtelö, josta riittää hyvin pariinkin annokseen. HEDELMÄISEN MAKEA PERSIMON -PIRTELÖ 1-2 annosta 1 kypsä (pehmeä) persimon 1 appelsiini sentin siivu sitruunaa (ilman kuoria) 1 dl maustamaton jogurttia (tai kookosmaitoa) ripaus kanelia ja suolaa hieman vettä notkistamiseen (pari rkl maustamatonta heraproteiinia) Kaikki ainekset tehosekoittimeen ja sileäksi. Koristele kanelilla ja mehiläisen siitepölyllä. Nauti lasipillillä!

Mausteinen kurpitsa-kukkakaalikeitto | paleokeittio.fi

Kun mausteinen Intia kohtasi villin Pohjolan – Kurpitsa-kukkakaalisosekeitto hirvimakkaralla

Published by

Tein eilen niin maukasta keittoa, että oli aivan pakko näin sunnuntai -illan ratoksi tulla vielä raapustamaan ohjetta muistiin. Eilen oli nimittäin taas niitä päiviä, jolloin jääkaapista ei paljoa valoa kummempaa loistanut, eikä matka markettiinkaan innostanut. Yksi pieni, alunperin tuoremehuksi ajattelemani myskikurpitsa sieltä sentään löytyi. Ja siitä se ajatus sitten lähti. Sama kai tuo, tuhoaako kurpitsan vähän enemmän tai vähemmän nestemäisessä muodossa. Selvää oli, että pienestä kurpitsasta ei kattilallista keittoa keitellä. Suuntasin jokseenkin niukkavalikoimaiseen lähikauppaan metsästämään kurpitsalle kaveria. Koriin päätyi lopulta pienehkö kukkakaalinpää ja purkki kookoskermaa. Kotoa löytyi vielä pari ihmeen hyvävoimaista porkkanaa ja sipuli. Kermaisen sosekeiton ainekset olivat selvästi kasassa. Ja voi pojat, millaista sosesoppaa siitä syntyikään kun mausteinen Intia kohtasi villin Pohjolan!

Paleoystävällinen pizza vol. 2 | paleokeittio.fi

Paleoystävän talvipizza

Published by

Perjantai on perinteisesti pizzapäivä. Mutta kyllä maanantaikin voi olla! Itse asiassa maanantaipizza piristää päivää kummasti ja antaa siinä samalla kivasti potkua uuteen viikkoon. Etenkin, kun tästä pizzasta riittää vielä keskelle viikkoakin =) Pizzaa ei ole Paleokeittiössä leivottu hetkeen. Melkein vuoteen, jos tarkkoja ollaan. Ja tänään muistin jälleen miksi. Siksi, että pizzan vääntäminen on työlästä. Kun kaiken työstää miltei alkutekijöistä valmiiksi paleopizzaksi, niin se ON työlästä. Voisiko joku ystävällinen taho alkaa valmistamaan kukkakaalipohjia pizzoihin? Pääsisi huomattavasti helpommalla. Tosin tänään homman tavallista työläämmäksi teki myös täytteiden esikäsittely. Mutta oh boy, se oli niin vaivan arvoista! Yllä talvinen pizza ennen uunia, alla juustoraasteen, uunin ja muiden härpäkkäiden jälkeen. Pohjan resepti on vanha tuttu, joten en ala sitä tähän uudelleen rustaamaan. Se kun löytyy vain yhden klikkauksen takaa, täältä. Mutta täytteistä aion kirjoittaa muutaman sanasen. Koska siitä se idea koko pizzan paistoon lähti, villisialla taitetusta hirvimakkarasta, jota viikonloppuna sain äipältä pätkän ja toisenkin. Se toinen taisi olla kuitenkin puhdasta villisikaa. Itse kaadettua. Tai siis perhetuttumme kaatamaa. Niin kuin se hirvikin. Ja siinä ne nyt ovat, sulassa sovussa keskenään pizzan päällä. …