All posts filed under: Kasvikset

Kesän kirkas perunasalaatti | paleokeittio.fi

Uusintana kesän kirkas perunasalaatti

Keskikesän juhla oli ja meni, mutta kesää ei vain kuulu. Ainakaan ilmojen, ja etenkään lämpömittarin puolesta. On kylmää sisällä ja ulkona. Mutta yritetään olla masentumatta ja nautitaan kesäherkuista ruokapöydässä! Edelleen uskon, että kyllä se sieltä tulee… helteinen heinäkuu. Kesäkuu on jo menetetty. Juhannusviikonlopulta ja viime päiviltä vielä yksi nosto arkistojen kätköistä. Nimittäin kesän kirkas perunasalaatti syystä, että tämä, jos joku on kesäruokaa parhaimmillaan! Uusia perunoita, rapsakoita retiisejä, pikkasen punasipulia ja kesänvihreää ruohosipulia öljyisessä kastikkeessa. Kylmänä. Sopii niin lihojen kuin makkaroidenkin kylkeen, ja on sopivan ruokaisaa myös niille, joille perinteinen salaatti ei vaan riitä. On myös oiva tapa hyödyntää edellispäivän perunat. Ja kun tekee kerralla isomman satsin, niin riittää useammaksi päiväksi. Tämä salaatti kun vaan paranee jääkaapissa vanhetessa. Paleokeittiön alkuperäinen ohje löytyy täältä. Eikä se ole vuodessa miksikään muuttunut, joten se löytyy edelleenkin tuolta. On helppoa ja on hyvää. Tiettyyn pisteeseen saakka ;) Kun olen tässä viimeiset neljä päivää syönyt uutta perunaa ensin sellaisenaan ja sen jälkeen salaatissa, niin sainpa eilen todeta, että kiitos peruna! Kiva kun kävit, mutta ikävä ei ihan heti tule! Potato overload! Palannet …

Vihreää ja voita

Voita, paljon voita! Ja vähän vihreää voilla, voin kanssa, voin ohella ja voin mukana. Ehkä sydänkuolemakin. Jossain vaiheessa. Yhdellä sanalla se on KEVÄT! Myös lautasella =) Ei pelkkää sosekeittoa vaan vihdoinkin jotain kunnon kokkailua keittiössä! Emäntä viettää jonkinlaista pääsiäislomaa, joka heijastunee myös Paleokeittiöön ;). Eilen ainakin aloitin mielestäni vahvasti keittelemällä uppomunat ja bearnaisekastikkeen ekaa kertaa ever. Tänään aion vielä jatkaa samalla linjalla. Ja niin sitä taas kolkuteltiin ruokataivaan portteja. Onko mitään sen parempaa kuin kevään ensimmäiset tankoparsat dipattuna bearnaisekastikkeeseen?! Eilen ei ainakaan ollut. Vaikka pääsiäiseksi kehitelty jälkkäri oli hyvää sekin. Siihen palaamme vielä. Ennen pääsiäistä. Eilinen yhden hengen menu, nimeltä ”Vihreää ja voita”, sisälsi cosmopolitan -salaatinlehtiä, savustettua saunapalvikinkkua, valkosipulivoissa haudutettua mustakaalia, voissa paistettua tankoparsaa sekä uppomunaa bearnaisekastikkeessa. Aika monta juttua syntyi käden käänteessä, ehkä kahdessa vartissa. Kuulostanee sekasotkulta, mutta kyllä nämä kaikki olivat oikein hyviä kavereita yhdessä ja keskenään ”korentojen” seassa. VALKOSIPULIVOISSA HAUDUTETTU MUSTAKAALI 5-6 mustakaalin lehteä nokare voita 1 ohueksi siivutettu valkosipulinkynsi maustamiseen ripaus suolaa, rouhittua mustapippuria sekä chilijauhetta Pese mustakaali ja poista keskimmäiset lehtiruodit. Paloittele. Esikeitä ~5 minuuttia kiehuvassa vedessä. Laita samalla pannu lämpenemään ja …

Talvinen porkkana-fenkolilisuke

”Niin mut… mitä mä syön sen lihan kanssa?” Siinäpä ehkä kolmanneksi yleisin kysymys, joka putkahtaa valmennettavien suusta heti näiden ”Enks mä saa enää koskaan syödä pizzaa???” ja ”No mitä mä sit syön aamiaiseksi jos en leipää, jogurttia tai muroja?” jälkeen. Ja kun vastaus on, että kasviksia, niin epäuskoinen ilme naamalla sen kun kasvaa. Hetken pohdintaa ja oivallus:”Niin just, sähän sen sanoit, vähän jäävuorisalaattia, tomaattia ja kurkkua!”. Pari salaatinlehdykkää, yksi lohkottu tomaatti ja kolmen sentin pala kurkkua päivän molemmilla aterioilla päivästä toiseen. Ei ihme, että kasvikset eivät maistu. Etenkään näin talvella, kun ne eivät ihan oikeasti maistu sen enempää tomaatille kuin kurkullekaan. Öh… meillä Suomessa ei tosiaan saa kaupasta muita kasviksia kuin noita edellä mainittuja kolmea. Kannattaa suunnata oikein ajan kanssa sinne hevi -osastolle ja avata silmät. Ja muuttaa omaa ostospolkua hieman sivummalle siitä punnituslaitteen kyljestä. Näkyykö mitään muuta kuin tomaattia ja kurkkua?! ;) No mutta, tässäpä yksi Torkkuja ja nokkosia -blogin inspiroima, helppo, melko nopea ja äärettömän maukas talvinen kasvislisuke. Päätähtinä loistavat verraton makupari; tuttu porkkana ja ehkä hieman eksoottisempi fenkoli. TALVINEN PORKKANA-FENKOLILISUKE 4 porkkanaa 1 fenkoli …

Ruusuiset joulukaalit

Kuinka ruoasta kuin ruoasta taiotaan jouluinen? No lisäämällä joukkoon tietysti piparkakku-maustetta tai tässä tapauksessa vain jouluista kanelia! En ole koskaan oppinut pitämään ruusukaalista. Kokeiltu on muutaman kerran kotioloissa ja pariin otteeseen ravintolassa, jossa mieluiten työnnän pienet kaalipallukat lautasen sivuun. Viime viikkoina ruusukaalit ovat hyppineet silmille useammassakin eri yhteydessä, mutta muistaakseni viimeisen sysäyksen ja inspiraation tarjosi Luolalaboratorion facebook -sivu. Hetken aikaa googlettelin läpi erilaisia ruusukaalireseptejä. Päädyin lopulta Kauneus & Terveys -lehden sivuille, josta löytyi tämä, hieman hullulta kuulostava resepti. Ruusukaalia ja kanelia… whaaaat?! Oli ihan pakko kokeilla. Ja kuten jo ehdinkin UP:n fb -sivulla toteamaan, niin tästä tulisi joko hirmu hyvää tai tosi pahaa. Hieman muokkasin reseptiä paleon suuntaan ja hyväähän siitä tuli =) Aina välillä kannattaa törkkiä itseään tuttujen ympyröiden ulkopuolelle, sinne muodikkaalle epämukavuusalueelle. Joku kaunis päivä yllätys saattaa olla positiivinen! Mieltymykset ja makuaisti muuttuvat vuosien mittaan, entisestä inhokista saattaakin tulla hetken herkku. Nähty ja koettu! Monen monituista kertaa. Mun yksi lempisanonta kuuluu… ”Et tiedä, ellet kokeile.”. Ole rohkea ja kokeile! Ja jos et tällä kertaa tai heti ensi yrittämällä ihastunut, niin kokeile heti ensi vuonna uudelleen! JOULUISET RUUSUKAALIT ~1 1/2 300 …

Eksoottinen kukkakaalirisotto | paleokeittio.fi

Kaali riisistä risotoksi

Hirmu pitkään on keittiön tehtävälistalla roikkunut kukkakaaliriisi. Ei roiku enää. Tai tavallaan joo, koska kukkakaaliriisi taipui melko mukavaan risottoon. Ihan loistava täyspaleoliittinen lisuke! Ainakin kalkkunan tissilihan kaveriksi. Ajattelin, että pala kakkua ja suitsait sukkelaan. Mut ei, ei se mennyt niiiiin… Kiljuu joku. Kaalin kukinnot oli tarkoitus paiskata tehosekoittimeen ja riisiksi, mutt Wilfa oli eri mieltä. Työläin vaihe ei ollut paistaminen vaan pilkkominen. Raastin esiin ja rystyset ruvelle. Mutta kannatti! Kun tässä taas neljättä päivää jo kukkakaalirisottoa kalkkunan kanssa pupelletaan. EKSOOTTINEN KUKKAKAALIRISOTTO (3-4 annosta) 1 isohko kukkakaali puolikas isohkosta sipulista 1-2 valkosipulinkynttä (käytin kaksi ja melko valkosipulista tuli!) pala tuoretta inkivääriä himalajansuolaa chilijauhetta puolikkaan limetin mehu (olisi saanut olla enemmänkin happoa…) luraus kookosmaitoa tuoretta persiljaa paistamiseen kookosöljyä Raasta kukkakaalin kukinnot ja palanen inkivääriä raastinraudalla tai jollain sopivammalla käytettävissä olevalla välineellä. Tee myös sipulista silppua. Kuullota sipulisilppu kookosöljyssä. Lisää joukkoon pilkotut tai puristetut valkosipulinkynnet. Jatka paistamista minuutti, ehkä kaksi. Älä polta. Lisää pannulle riisiytetty kukkakaali ja inkivääri. Paista muutamia minuutteja ja lurauta joukkoon sopivasti kookosmaitoa. Mausta suolalla, chilillä, limetillä ja persiljasilpulla. Valmis! Erityisen maukasta kukkakaalirisotto on seuraavana päivänä …

Raaka kesäkurpitsavuoka

Ituhippi tässä hei! Ensin taloon tulivat viherpirtelöt nokkosineen ja voikukkineen, sitten raaka Äitienpäivän suklaakakku ja nyt raaka kesäkurpitsavuoka, jota kansantajuisemmin voisi myös lasagneksi kutsua. Kuka olisi uskonut?! Bodarista raakaruokailijaksi. En minä ainakaan! =D Mutta niin siinä käy kun elämä heittelee. Ja se on hienoa. Muutos on aina parempi kuin paikalleen jämähtäminen. Muutoin tämä(kin) viikonloppu on mennyt stabiileissa merkeissä. Kuumeen kourissa taas kärvistellään. Kun yrjöstä pääsin, niin lentsu iski. Kesäflunssa on karmea. Makaat pää ja kroppa jäässä, ja tuijottelet ikkunan läpi aurinkoa nenä sisä- ja ulkopuolelta kipeänä keskellä räkäpaperien valtaamaa, siivotonta kämppää. Ja odotat. Odotat, että tunnit kuluvat ja että huomenna on jo parempi päivä. Muuhunkaan musta ei ole. Aika menettää merkityksensä, on aivan sama onko yö tai päivä. On samalla äärettömän tylsää ja levoton olo. Koska ”pitäisi” -asioiden lista vaan kasvaa köllötellessä. Eilisen suurin ponnistus oli tämä raaka kesäkurpitsakeko, josta suurin osa odottaa edelleen syöjäänsä jääkaapissa. Ensin hieman koosta riippuen 2-3 kesäkurpistaa juustohöylällä siivuiksi. Mulla oli pieniä luomukesäkurpitsoita, joten niitä taisi mennä peräti neljä kappaletta. Siemeniset sisukset jätin käyttämättä. Myös koristeporkkanasuipaleet syntyvät siinä samalla. Kuorimaveitsellä …

Avokadopasta goes paleo

En tiedä, onko mistään reseptistä koskaan ikinä kohkattu yhtä paljon kuin avokadopastasta! Viime viikolla (vai oliko se jo sitä edellisellä?) avokadopasta rantautui jookostakookosta.comin ansiosta viimein myös PaleoKeittiöön. Samoilla raaka-aineilla ja ohjeilla mentiin. Melkein loppuun saakka. AVOKADOTAHNA 2 kypsää avokadoa 1 valkosipulinkynsi 1/2-1 chilipaprika 1 limetti (mehu) sopivasti Pecorino romano -juustoa reilu loraus oliiviöljyä yhtä sopivasti tuoretta basilikaa mausteeksi suolaa ja mustapippurirouhetta Ruuduta avokadon puolikkaat veitsellä kuoriinsa ja kaavi palat lusikalla kippoon. Pilko chilipaprika (poista siemenet!) ja valkosipuli silpuksi. Purista limetistä mehut pihalle ja lisää muiden seuraksi. Silpu joukkoon myös basilika. Lorauta sekaan oliiviöljyä, suolat ja pippurit. Raasta mukaan vielä lampaanmaidosta valmistettu Pecorino romano-juusto. Sekoita ja jätä maustumaan siksi aikaa, kun valmistat ”pastan”. Uuuuuuh… I hate paleoiminen, joten korvataanpa ”pasta” vaikka kasvisloiroilla. Tai suikaleilla. Tai jollain muulla yhtä kuvaavalla nimityksellä. Älä edes kuvittele, että tämä on pastaa. Kun se ei ole. Pasta on vettä ja vehnäjauhoja. Tämä on porkkanaa ja kesäkurpitsaa. Eroa löytyy kuin yöllä ja päivällä. Auringolla ja kuulla. Maalla ja merellä. SUIKALOIDUT KASVIKSET 2 kesäkurpitsaa 2-3 porkkanaa paistamiseen voita tai kookosöljyä Suikaloi kasvikset kuorimaveitsellä …

TehoPaleo30 – Toisen päivän pääateriat

Näillä eleltiin eilen. Näillä eletään myös tänään. Ja siinä samalla tuli korkattua tämän vuoden salaattikausi. Parisen viikkoa myöhemmin kuin viime vuonna. KALKKUNASALAATTI KANANMUNALLA puolikas ruukkusalaatti ~10 cm kurkkua 1 miniavokado (luomu) puolikas päärynä (luomu) kalkkunan rintafilepihvi kotikananmuna salaattisiemensekotusta mausteeksi luomuoliiviöljyä ja -balsamiviinietikkaa sekä tuoretta persiljaa Tuli taas kerran todettua, että kyllä itse kokoon raapaistu salaatti vaan on hyvää! Kaiken sen pesemisen ja pilkkomisen arvoista =) Iltasella jotain lämmintä. ”Avokadopastan” inspiroimana (juu, postaus odottaa ;)), mutta muuten jokseenkin omasta päästä sävellettynä. Kasviksia piti haudutella vielä puoli kymmenen aikaan illalla. Onneksi oli sentään lihat valmiina. Voin kertoa, että nälkäisenä ja väsyneenä teki kyllä mieli tehdä jotain ihan muuta kuin ruokaa. JAUHELIHAA JA THAI -TYYPPISTÄ KESÄKURPITSA-PORKKANAPAISTOSTA sipuli-jauhelihaa (eiliseltä) kesäkurpitsaa luomuporkkanaa kookosmaitoa valkosipulilla ja inkiväärillä maustettua kookosöljyä (paistamiseen) mausteeksi suolaa, mustapippuria, limeä, cayenne -pippuria ja tuoretta persiljaa Noooh?! Näyttääkö tämä TehoPaleolla elely näin toisen päivän perusteella sivullisen silmään aivan karmealta? ;)

Porkkana kohtaa parsakaalin

Kevät toi, kevät toi pork-ka-nan! Ja parsakaalin. Hieno kasvis, mutta jos olet joskus vetänyt tonnikala- tai parsakaaliöverit, niin tiedät, etteivät nämä kaverit hetkeen viihdy lautasella. Parsakaali lienee pysynyt riittävän kauan pois nenän edestä, kun se näin kevään korvalla alkoi taas maistumaan. Muutenkin tämä kevät on kummallista aikaa; mieliteot muuttuvat ja keho kaipaa tonneittain tuoreita kasvikunnan edustajia. Ja kyllä, mun keho todellakin puhuu mulle! Muustakin kuin suklaasta ;) Toivon, että jokainen saisi kohdallaan kokea sen hienon tunteen, kun keho kertoo mitä se on vailla. Tai mistä tuli vedettyä överit ;) Porkkana ja parsakaali joutuivat siis samaan kattilaan. Kasari olisi varmaankin ollut paras vaihtoehto, mutta isompi kattilakin toimi hyvin. Paremmin kuin mun halpis vinksinvonksin kasari…. PARSAKAALI-PORKKANAHÖYSTÖ 3 annosta (bongattu alkujaan Valion sivuilta =O) ~400 g parsakaalia ~300 g porkkanoita ~50 g meijerivoita 1/2 dl vettä himalajansuolaa Provencen yrttimaustetta tuoretta persiljaa Tikuta porkkanat ja parsakaalin varsiosat. Pilko kukinnot sopivan pieniksi paloiksi. Sulata voi laakeassa kattilassa, lisää parskaali- ja porkkanatikut kattilaan ja kuullota keskilämmöllä kymmenisen minuuttia. Lisää kattilaan tilkka vettä ja parsakaalikukinnot. Peitä kannella ja anna hautua sopivan kypsiksi. …

Palsternakkaranskalaiset | paleokeittio.fi

Palsternakkatikut

Bataattitikkujen yhteydessä uhosin tikuttavani seuraavaksi palsternakan. Sen tein. Ei niistä ihan ranskalaisia tullut, mutta kelpaavat hyvin syötäväksi. Palsternakassa lienee liian vähän tärkkelystä, jotta niihin saisi parempaa ranskalaisten tuntua. Menevät lähinnä uunijuureksista. Tai sitten mä vaan mokasin =D Valmistustapa on sama kuin bataattitikuilla. Tosin valmistuivat huomattavasti odotettua aiemmin ja onnistuivat myös polttamaan itsensä peltipuolelta (pelti uunin keskitasolla). Syy saattoi olla myös uunin lämpötilassa, sillä erehdyksissäni tuuppasin nupin 225 asteen sijaan 250 asteeseen. Ja ihmettelin jo vartin jälkeen savua tupruttavia tikkuja. Ristin myös bataattiranskalaiset bataattitikuiksi. Syystä, että noin periaatteessa olen paleoimista vastaan. Ei luolamieskään syönyt ranskalaisia. Luolamies söi tikkuja. Mäkin söin tikkuja, palsternakkatikkuja. Ja kalkkunanrintafilettä kera jo tutun luomumajoneesisilmän ja tuoreen, silputun persiljan.