All posts filed under: Liha

Rekkamiehen pikainen paleopata

Mitä syntyy, kun emäntä ei osaa päättää tekeekö jauhelihapihvejä ja kermasipulia vai rekkamiehen paleospydäriä? Siitä syntyy sekamelska, jonka nimesin rekkamiehen paleopadaksi. Harhaanjohtava nimi tämäkin, sillä patojahan tulee hauduttaa huolella ja pitkään. Tein pikapadan. Hauduttamiseen meni jotain viiden ja kymmenen minuutin väliltä. Se riitti ja paleopata maistui. Hyvältä =) REKKAMIEHEN PALEOPATA (3 kohtuullista annosta) ~400 g jauhelihaa (Thorsvikin herefordia piisaa edelleen pakkasessa) 2 isohkoa paprikaa 2 isohkoa punasipulia puolikas luomuomena luraus kookoskermaa alle 1 dl vettä juoksevaa luomuhunajaa balsamiviinietikkaa mausteeksi himalajan suolaa, rouhittua mustapippuria, jauhettua cayennepippuria, tuoretta persiljaa paistamiseen kookosöljyä Ruskista jauheliha pannulla. Siirrä kypsä jauheliha kattilaan odottelemaan kasviksia. Pilko ja kypsennä paprikat pehmeiksi kookosöljyssä. Lisää loppuvaiheessa hetkeksi pilkottu omena. Kaada paprika-omenaseos jauhelihan kaveriksi kattilaan. Kuullota punasipulit pannulla. Lisää loppuvaiheessa luraus hunajaa ja hetken päästä vielä balsamiviinietikka. Jatka paistamista kunnes pahimmat viinietikkahöyryt ovat haihtuneet ja kumoa kattilaan. Lisää kattilaan hieman vettä ja nosta se liedelle porisemaan miedolla lämmöllä. Lisää mausteet ja kookoskerma. Sekoita, tarkista maku ja lisää mausteita tarpeen mukaan. Anna muhia kattilassa hetken aikaa, kumoa lautaselle ja kuvittele olevasi rekkamies luolassa.

Helppo paleoarki – Jauhelihakastike

Viime viikkojen avainsanat ruoanlaitossa ovat olleet helppo, nopea ja riittoisa. Muuta puuhaa on ollut niin paljon, että syömisestä on taas tullut välttämätön pakko. Matalimman aidan yli hypitään. Oikeaa ruokaa olen puuhastellut keskimäärin kerran viikossa. Viikonloppuna tai maanantaina. Sillä pärjään viikosta nelisen päivää. Loput sujuvat erilaisten pirtelöiden ja kananmunien voimalla. Tällä viikolla myös tuoreloimutetun lohen; lohta, sitruunamehua ja ruokalusikallinen smetanaa. Kelpo pikaruokaa, jolla nälkä pysyy loitolla. Alkuviikosta syntyi myös toinen melko pikainen ja helppo arkiherkku. Muksujen suosikki tämäkin. Luulisin. Alunperin ajatuksena oli vääntää lihaisat pullat, mutta ajanpuute pisti oikaisemaan. Miksi pyöritellä pullia kun pelkkä jauhelihan paistaminen ajaa saman asian? TOMAATTINEN JAUHELIHAKASTIKE ~400 g jauhelihaa 1 isohko sipuli kookosöljyä paistamiseen pari valkosipulinkynttä puoli purkkia smetanaa 1 prk Pirkka yrtti-tomaattimurskaa mausteeksi suolaa, pippuria ja tuoretta persiljaa Ruskista jauheliha ja kuullota sipulit. Mausta jauheliha-sipuliseos suolalla ja pippurilla. Kaada tomaattimurska kattilaan. Lämmitä ja lykkää jauhelihat perään. Anna kiehua hiljalleen hetkisen aikaa. Hämmennä ja lisää smetana. Anna vielä kiehua hetki hiljaisella tulella. Tarkista maku, lisää tarvittaessa mausteita ja lopuksi persiljasilppu kastikkeen joukkoon. Jotakuinkin näin tämä homma hoitua ;) Täyspaleoistit voivat jättää smetanan …

Helppo paleoarki – Lihapalsternakkasose

Palsternakkasose on maannut nyt arkistoissa riittävän pitkään! Pukataanpa tämäkin, helppoakin helpompi arkiruoka viimein pihalle. Maistunee muksuillekin! Aina kannattaa kokeilla =) Vanhoja juttuhan tässä on taas yhdistelty uudeksi kokonaisuudeksi. Palsternakkapyre on tuttu miltei parin kuukauden takaa ja ”jauhelihasoselaatikko” bataatista ja kukkakaalista hieman kauempaa. Lihapalsternakkasose sopii sekä täys-, että semipaleoistille. Täyspaleotahan taikoo melkein ruoasta kuin ruoasta korvaamalla maitotuotteet kookoskermalla tai -maidolla. Nokare aitoa voita sallittakoon myös tiukkiksille ;). Jos pipo ei voita kestä, niin jälleen kerran voidaan palata kookoksen äärelle; kookosöljykin toimii. Melkein mihin vaan. Myös ulkoisesti. LIHAPALSTERNAKKASOSE ~800 g palsternakkaa ~400 g jauhelihaa 1 sipuli sopivasti smetanaa, kuohukermaa tai kookoskermaa nokare meijerivoita (toimii myös ilman) tuoretta persiljaa mausteeksi suolaa ja mustapippuria Kuori, pilko ja keitä palsternakka suolavedessä. Keittoaikaa en ole kellottanut, mutta aika nopsaan pehmenevät. Palsternakan ”kypsyessä” silpu ja kuullota sipuli ja paista jauheliha. Mausta jauheliha jo tässä vaiheessa tai lisää mausteet vasta soseeseen. Soseuta pehmenneet palsternakat sauvasekoittimella. Lisää joukkoon voi ja valitsemasi notkistaja. Surauta tasaiseksi. Lisää soseeseen paistettu jauhelihasipuli. Sekoita kauhalla tasaiseksi. Lopuksi sekaan vielä silputtu persilja, maun tarkistus, tarvittaessa lisää mausteita ja käsi haarukan tai lusikan varteen. Bon …

Tuhti välimerellinen

Näitä pikapäivityksiä taas teemalla ”mitä söin joskus viime viikolla tai sitä edellisellä”. Kyseessä jonkun päivän ensimmäinen ateria. Niistä kahdesta varsinaisesta. Helppo ja nopea. Pitkäkestoinen; ei tarvitse ihan heti olla jotain mussuttamassa. VÄLIMERELLINEN JAUHELIHAMUNAKAS ~80 g valmiiksi paistettua jauhelihaa munakasmassa (2 munaa + valkuainen + kookoskerma tai smetana + mausteet) ~30 g aitoa fetajuustoa vuohentissistä aurinkokuivattuja kirsikkatomaatteja (päälle tuoretta rucolaa tai basilikaa, jos jollakin onnekkaalla jompaa kumpaa sattuu olemaan ;)) Lämmitä jauheliha pannulla. Lisää päälle munakasmassa, murustettu feta ja aurinkokuivatut kirsikkatomaatit. Odota sopivaa hyytymisastetta, kumoa lautaselle ja kurkusta alas jälkeen viherpirtelön.

Jotain sinistä… ja sairasta

Terveiset sairastuvalta! Kiireen katkaisi keuhkoputkentulehdus lieveilmiöineen. Tosta noin vaan. Sormia napsauttamalla; one day you`re healthy, the next day you`re sick! Yllätys, joka ei ollut yllätys. Muuta kuin ajankohtansa puolesta. Keho ja pääkin ovat huutaneet hiljentämään. Ja hiljentymään. Painoin kädet tiukasti korville ja jatkoin, kunnes pakko pysäytti. Ja siinäkin vaiheessa yritin vielä pyristellä vastaan. Nyt, muutaman päivän levon jälkeen, oma käytös näyttää äärimmäisen hölmöltä. Etenkin siinä valossa, että kuvittelin jo oppineeni omat rajani. Ajattelin osaavani arvostaa ja kunnioittaa itseäni tarpeeksi. No, en näköjään osannut ennen kuin kova käsi puuttui peliin. Ja muistutti. Muutama sana vielä sairaskertomusta. Josko joku muu osaisi olla viisaampi. Ja ehkä muistutukseksi itsellenikin. En tiedä muista, mutta itse tuppaan pohdiskelemaan, että miksi mä nyt oikein sairastuin. Voihan se olla sattumaakin. Mutta en usko sattumiin. Kaikella on tarkoituksensa. Vastoinkäymiset yleensä pyytävät heräämään. Ja syyttävä sormi kääntyy aina itseeni, vaikka alkuun yritän keksiä syitä ympäristöstä. Sairastumisen syy löytyy stressistä. Erään teoksen mukaan yli 90% kaikista sairauksista on stressin aiheuttamaa. Ja mä ostan tämän ajatuksen kyselemättä. Stressiä on monenlaista. Tunnistettavaa ja tunnistamatonta alitajunnan stressiä. Henkistä ja …

Lihaisat pullat tomaattisoosissa

Ei täällä Paleokeittiössä nyt koko viikkoa kuitenkaan ole pikapaleolla elelty. Muutama viikko sitten sain pakastimeeni uuden lihalastin ja siitä inspiroituneena piti alkuviikosta vääntää jotain. Yleensä se jotain on jauhelihapihviä, mutta nyt repäisin pullien puolelle ja väänsin vielä kastikkeenkin mukaan. Siitähän sitä taas syntyi, jokaisen lapsiperheen herkkua, lihapullia tomaattisoosissa. Ei mikään henkilökohtainen herkkuni, mutta kyllähän sillä useamman päivän hyvin eleli. Mehevöitin pullia ja soosia smetanalla. Täyspaleon oppien mukaan eteenpäin porhaltavat voivat hyvin jättää smetanan purkkiin. Jos jotain lempeyttä mukaan kaipaa, niin hoitunee homma ihan yhtä hyvin kookoskermalla, joista valitettavasti karrageenilla kyllästetty Kara on edelleen koostumuksensa ja makunsa puolesta ehdoton suosikkini. Tomaattimurskan kohdalla arvoin aikani luomutuotteen ja yrttimaustetun välillä. Lopulta päädyin laiskuuttani yrttimaustettuun, mutta maullisesti mehevämpi vaihtoehto olisi varmasti ollut itse, tuoreella basilikalla ja oreganolla maustettu luomumurska. Next time, baby, next time… =) LIHAPULLAT (13 isohkoa pullaa) ~500 g tuoretta herefordin jauhelihaa 1 luomumuna 1 rkl smetanaa 1 sipuli mausteeksi suolaa, rouhittua mustapippuria ja Provencen yrttisekoitusta kookosöljyä sipulien kuullotukseen Kuullota sipulisilppu. Vaivaa kaikki ainekset lihataikinaksi, josta pyöräyttelet sopivan kokoisia pullia uunipellille. Pelti uuniin 225 asteeseen noin vartiksi. …

Back in the USSR – Stroganov uunissa

Nyt ois venäläistä talviruokaa taas tarjolla! Muutama viikko sitten ehdin jo mainostamaan maan mainiota stroganoffia. Se oli parempaa kuin muistin. Ja sitä tullaan todennäköisesti näkemään Paleokeittiössä tämän talven aikana useampaan otteeseen. Avainsanat: maukas, helppo ja melkein täyttä paleota. Melkein. Mahtuu kuitenkin mun paleokehykseen oikein mainiosti ja mikä ehkä parasta, tämän riittoisan padan myötä voi ruokahuolet unohtaa puoleksi viikoksi. Inspiraation äkilliseen stroganoff -vimmaan tarjosi K-Citymarket. Tästä lähdettiin ja matkan varrella vähän muokattiin emännän makuun ja tekotapaan sopivammaksi. PORKKANAA JA STROGANOFFIA 700-800 g naudan paistisuikaleita pari sipulia sopivasti luomuporkkanoita (~300 g) paistamiseen voita tai kookosöljyä (en muista kumpaa käytin) sopivasti himalajansuolaa 2-3 laakerinlehteä mustapippurirouhetta cayennepippuria alle puolisen litraa laihaa lihalientä (= puolikas kuutio) 3-4 rkl tomaattipyreetä purkki smetanaa 1 rkl Dijon sinappia maun mukaan maustekurkkukuutioita tuoretta persiljaa Tee ensin liemiosuus. Kattilaan vesi, lihaliemikuutio, laakerinlehdet ym. mausteet. Jätä liedelle porisemaan miedolla lämmöllä. Kuullota silputtu sipuli ja ruskista paistisuikaleet pikaisesti kuumalla pannulla (tai suoraan padassa). Jos et jo tässä vaiheessa käytä valmistukseen pataa, niin siirrä sipulit ja lihat pataan, ja kaada liemi päälle. Lisää joukkoon sinappi, tomaattipyre ja smetana. …

Moskovasta Georgiaan – Gruusialainen kaalipata

Hyvää Itsenäisyyspäivää! Jotta ei syytettäisi liiasta itsekeskeisyydestä, niin näin Suomen 95. itsenäisyyspäivänä on hyvä kurkistaa omien rajojen ulkopuolelle. Aiemmin käväisin Moskovassa. Tällä kertaa toivotan tervetulleeksi Georgiaan! Venäjä odottakoon vielä hetken verran. Käväisin maistelemassa entisen Gruusian makuja jo aikapäivää sitten. Itse asiassa tämän gruusialaisen kaalipadan väsäämisestä on jo niin kauan, ettei emännän muisti tahdo sinne asti enää yltää. Ja syy reseptin myöhäiseen julkaisuun löytyy kii… Hahaa! Eipä löydykään tällä kertaa kiireestä vaan rehellisesti siitä, että en juurikaan innostunut gruusialaisesta. Aito suomalainen vaan iskee kovemmin! Eli jälleen kerran jouduin toteamaan, että kikkailu ei kanna kovin pitkälle. Yksinkertaisuus kantaa pidemmälle. Gruusialainen kaalipata on ”Semisti paleon kaalipadan” ja ”Gruusialaisen kaalilaatikon” risteytys. Tekniikka tulee Suomesta, makumaailma Georgiasta. Valmistusvaiheita en hyvällä tahdollakaan kykene enää muistamaan, mutta jos nyt yrittäisin edes raaka-aineet listata. Soveltaen tämä epäonnistunut kokeilu onnistui multa, joten ihan varmasti se onnistuu keltä tahansa. Säveltäen tehdään parhaat teokset! SEMISTI PALEO GRUUSIALAINEN KAALIPATA reilu kilo valkokaalia 1 iso sipuli sopivasti valkosipulinkynsiä (2 isoa muistaakseni) reilu 400 g jauhelihaa ~3 dl vettä 0,5 – 1 dl riisiä 1 purkki smetanaa useampi ruokalusikallinen …

Jauhelihasta punaiseen nakkikeittoon

Palataanpa ajassa pari viikkoa taaksepäin aikaan, jolloin TehoPaleo päättyi pannukakkuun. Pannukakun jälkeinen elo sujui sen verran mukavasti, että päätin jatkaa pannukakusta aitoon, oikeaan suomalaiseen perunaan. Tällaisen puhdistusoperaation (TehoPaleo by UP) jälkeen keho on kivasti herkimmillään ja kertoo suorin sanoin, minkä ruoka-aineen kanssa voi elää sulassa sovussa. Ja mikä sovun sijaan johtaa sisällissotaan. Suunnitelmien mukaan aloitin puhdistuksen jälkeen testausvaiheen. Ajatuksena on kokeilla ruoka-aine kerrallaan reaktioita ja vaikutuksia elimistöön keskittyen lähinnä paleoystävällisiin hiilihydraattilähteisiin. Testaus oli tarkoitus aloittaa riisistä, mutta peruna ehti ensin. Perunaa ennen tuli kuitenkin todettua, että ulkomainen kuorimaton omena sai aikaan melkoiset vatsanväänteet. Omenahyveestä sen sijaan kelpaa edelleen nautiskella.