All posts filed under: SEMIPALEO

Parit pyreet

Nyt, kun bataatti- ja kukkakaalisoseet ovat olleet jossain mielihalujen tavoittamattomissa, on täytynyt keksiä lihalautaselle uusia kavereita. Joku kysyi, että mitä paleolla lihan kanssa syödään? No kasviksia! Tietty! Mun oppien mukaan kasvikset ovat The Juttu; suurin siivu päivittäisessä ruokavaliossa. Proteiinilähteet ovat tärkeitä, mutta kasvikset vielä tärkeämpiä. Kasviksista (hedelmistä ja marjoista) löytyy avain fyysiseen hyvinvointiin. Mutkan kautta yleensä henkiseenkin. Pikkuvinkki vielä ennen pyreiden pariin siirtymistä. Jos kilo kasviksia päivässä tuntuu haastavalta tehtävältä, niin aterioita on helppo täydentää… tsadaa! Viherpirtelöin! (Ks. myös perusohje). Tuore on aina parempi vaihtoehto kuin kypsennetty; 70% kasviksista raakana ja paremmin menee! Ja kyllä, sanoin tosiaankin KILO (paleoystävällisiä) kasviksia päivässä. Näitä kehon kavereita kun ei voi popsia liikaa =) Kuvat ovat viime vuodelta, ajalta ennen joulua. Silloin pitkän pohtimisen jälkeen sain vihdoinkin nakattua palsternakat kattilaan ja survaistua ne soseeksi. Pari vuotta taisi mennä asiaa harkitessa. Palsternakkamuusi sopii aivan loistavasti stroganoffin kylkeen! Jopa vakavanha äitini oli samaa mieltä, kun kiikutin hälle annoksen töihin lounaaksi. PALSTERNAKKAPYREe palsternakkaa kuohukermaa meijerivoita mausteeksi suolaa ja rouhittua mustapippuria sekä silputtua persiljaa Kuori ja pilko palsternakat. Keitä pehmeiksi suolavedessä. Kaada keitinvesi pois …

Kermainen ja kurainen uunilohi

Vaikka eksoottinen onkin hyvää, niin lohiresepteistä ehdoton suosikkini on edelleen vanha kunnon ”kalaa kermakastikkeessa”. Tässä reseptissä ei sinänsä ole mitään uutta, pelkkää pilkunviilausta. Mutta kertaus on opintojen äiti, sanotaan. Eksoottinen on aivan loistava vaihtoehto etenkin silloin, kun paleopipo on vedetty todella kireälle ja syvälle päähän. Semipaleokausina höllempikin ote käy. Kermalla kuorrutettuna. KERMAISEN UUNILOHEN KUORRUTE 1 prk smetanaa reilu 1 dl kuohukermaa paljon tuoretta tilliä runsaasti purjoa 1/2 sitruunan mehu mausteeksi himalajansuolaa ja sitruunapippuria (tai mustaa) Kermaisen uunilohen valmistus on hyvä aloittaa kastikkeesta. Tosin noin puoli tuntia sitä ennen olen ottanut lohifileen huoneenlämpöön ja maustanut sen punertavan puolen suolalla ja pippurilla, kietonut takaisin pakettiin lepäilemään ja lämpiämään kera mausteiden. Sekoita smetana ja kerma keskenään. Lisää joukkoon sitruunamehu ja muut mausteet. Pilko purjo ja saksi vielä tilli mukaan. Sekoita. UUNILOHI ~600 g ruodotonta lohifilettä mausteeksi suolaa ja pippuria Lohifileen heitän ensin nahkapuoli ylöspäin 175 asteiseen uuniin noin viideksi minuutiksi. Tämän jälkeen kala ulos uunista ja nahka roskikseen. Lämmin nahka irtoaa helposti kokonaisena. Ellei irtoa, niin hetkeksi vielä uuniin. Esilämmitetyn lohen päälle kermainen ja purjoinen kastike,ja kala takaisin …

Lihaisat pullat tomaattisoosissa

Ei täällä Paleokeittiössä nyt koko viikkoa kuitenkaan ole pikapaleolla elelty. Muutama viikko sitten sain pakastimeeni uuden lihalastin ja siitä inspiroituneena piti alkuviikosta vääntää jotain. Yleensä se jotain on jauhelihapihviä, mutta nyt repäisin pullien puolelle ja väänsin vielä kastikkeenkin mukaan. Siitähän sitä taas syntyi, jokaisen lapsiperheen herkkua, lihapullia tomaattisoosissa. Ei mikään henkilökohtainen herkkuni, mutta kyllähän sillä useamman päivän hyvin eleli. Mehevöitin pullia ja soosia smetanalla. Täyspaleon oppien mukaan eteenpäin porhaltavat voivat hyvin jättää smetanan purkkiin. Jos jotain lempeyttä mukaan kaipaa, niin hoitunee homma ihan yhtä hyvin kookoskermalla, joista valitettavasti karrageenilla kyllästetty Kara on edelleen koostumuksensa ja makunsa puolesta ehdoton suosikkini. Tomaattimurskan kohdalla arvoin aikani luomutuotteen ja yrttimaustetun välillä. Lopulta päädyin laiskuuttani yrttimaustettuun, mutta maullisesti mehevämpi vaihtoehto olisi varmasti ollut itse, tuoreella basilikalla ja oreganolla maustettu luomumurska. Next time, baby, next time… =) LIHAPULLAT (13 isohkoa pullaa) ~500 g tuoretta herefordin jauhelihaa 1 luomumuna 1 rkl smetanaa 1 sipuli mausteeksi suolaa, rouhittua mustapippuria ja Provencen yrttisekoitusta kookosöljyä sipulien kuullotukseen Kuullota sipulisilppu. Vaivaa kaikki ainekset lihataikinaksi, josta pyöräyttelet sopivan kokoisia pullia uunipellille. Pelti uuniin 225 asteeseen noin vartiksi. …

Back in the USSR – Stroganov uunissa

Nyt ois venäläistä talviruokaa taas tarjolla! Muutama viikko sitten ehdin jo mainostamaan maan mainiota stroganoffia. Se oli parempaa kuin muistin. Ja sitä tullaan todennäköisesti näkemään Paleokeittiössä tämän talven aikana useampaan otteeseen. Avainsanat: maukas, helppo ja melkein täyttä paleota. Melkein. Mahtuu kuitenkin mun paleokehykseen oikein mainiosti ja mikä ehkä parasta, tämän riittoisan padan myötä voi ruokahuolet unohtaa puoleksi viikoksi. Inspiraation äkilliseen stroganoff -vimmaan tarjosi K-Citymarket. Tästä lähdettiin ja matkan varrella vähän muokattiin emännän makuun ja tekotapaan sopivammaksi. PORKKANAA JA STROGANOFFIA 700-800 g naudan paistisuikaleita pari sipulia sopivasti luomuporkkanoita (~300 g) paistamiseen voita tai kookosöljyä (en muista kumpaa käytin) sopivasti himalajansuolaa 2-3 laakerinlehteä mustapippurirouhetta cayennepippuria alle puolisen litraa laihaa lihalientä (= puolikas kuutio) 3-4 rkl tomaattipyreetä purkki smetanaa 1 rkl Dijon sinappia maun mukaan maustekurkkukuutioita tuoretta persiljaa Tee ensin liemiosuus. Kattilaan vesi, lihaliemikuutio, laakerinlehdet ym. mausteet. Jätä liedelle porisemaan miedolla lämmöllä. Kuullota silputtu sipuli ja ruskista paistisuikaleet pikaisesti kuumalla pannulla (tai suoraan padassa). Jos et jo tässä vaiheessa käytä valmistukseen pataa, niin siirrä sipulit ja lihat pataan, ja kaada liemi päälle. Lisää joukkoon sinappi, tomaattipyre ja smetana. …

Moskovasta Georgiaan – Gruusialainen kaalipata

Hyvää Itsenäisyyspäivää! Jotta ei syytettäisi liiasta itsekeskeisyydestä, niin näin Suomen 95. itsenäisyyspäivänä on hyvä kurkistaa omien rajojen ulkopuolelle. Aiemmin käväisin Moskovassa. Tällä kertaa toivotan tervetulleeksi Georgiaan! Venäjä odottakoon vielä hetken verran. Käväisin maistelemassa entisen Gruusian makuja jo aikapäivää sitten. Itse asiassa tämän gruusialaisen kaalipadan väsäämisestä on jo niin kauan, ettei emännän muisti tahdo sinne asti enää yltää. Ja syy reseptin myöhäiseen julkaisuun löytyy kii… Hahaa! Eipä löydykään tällä kertaa kiireestä vaan rehellisesti siitä, että en juurikaan innostunut gruusialaisesta. Aito suomalainen vaan iskee kovemmin! Eli jälleen kerran jouduin toteamaan, että kikkailu ei kanna kovin pitkälle. Yksinkertaisuus kantaa pidemmälle. Gruusialainen kaalipata on ”Semisti paleon kaalipadan” ja ”Gruusialaisen kaalilaatikon” risteytys. Tekniikka tulee Suomesta, makumaailma Georgiasta. Valmistusvaiheita en hyvällä tahdollakaan kykene enää muistamaan, mutta jos nyt yrittäisin edes raaka-aineet listata. Soveltaen tämä epäonnistunut kokeilu onnistui multa, joten ihan varmasti se onnistuu keltä tahansa. Säveltäen tehdään parhaat teokset! SEMISTI PALEO GRUUSIALAINEN KAALIPATA reilu kilo valkokaalia 1 iso sipuli sopivasti valkosipulinkynsiä (2 isoa muistaakseni) reilu 400 g jauhelihaa ~3 dl vettä 0,5 – 1 dl riisiä 1 purkki smetanaa useampi ruokalusikallinen …

Purjo sitruunakastikkeessa

Joskus mä vaan teen ihan käsittämättömän hyvää ruokaa! Näin kirjoitin FB-seinälleni lauantaina vetäistyäni päivän illallisen kastikkeineen kitusiini. Edelleen voin todeta, että yksinkertainen on paitsi helppoa, niin myös hyvää! Lautasella pari minuuttia paistettu kuhafile kera purjoisen sitruunakastikkeen ja lämpimän pinaatti-purjo-tomaattihöystön. Purjoa siellä ja purjoa täällä. Tänään. Syystä, että sitä sattui olemaan kun mitään muuta ei ollut. Pinaattiakin vain laihanlaisesti. PURJO-SITRUUNAKASTIKE KALALLE (2-3 annosta) silputtua purjoa maun mukaan (1/3 purjo…?) ~2-3 rkl kirnuvoita puolikkaan sitruunan mehu (isohko sitruuna) reilu 1 rkl juoksevaa hunajaa luraus valkoviinietikkaa, koska valkoviiniä ei ollut ~1,5 dl kuohukermaa (meni käsituntumalla, niinkuin vähän kaikki muukin ;)) mausteeksi suolaa ja jauhettua valkopippuria Kuullota purjo pehmeäksi voissa. Lisää sitruunamehu, valkoviinietikka ja hunaja. Keitä miedolla lämmöllä, jotta osa nesteestä haihtuu ilmakehän puolelle. Lisää kerma ja jatka kastikkeen hauduttamista kunnes kastike saostuu paksummaksi. Mausta suolalla ja valkopippurilla. Tarjoile kalan kanssa.

Jauhelihasta punaiseen nakkikeittoon

Palataanpa ajassa pari viikkoa taaksepäin aikaan, jolloin TehoPaleo päättyi pannukakkuun. Pannukakun jälkeinen elo sujui sen verran mukavasti, että päätin jatkaa pannukakusta aitoon, oikeaan suomalaiseen perunaan. Tällaisen puhdistusoperaation (TehoPaleo by UP) jälkeen keho on kivasti herkimmillään ja kertoo suorin sanoin, minkä ruoka-aineen kanssa voi elää sulassa sovussa. Ja mikä sovun sijaan johtaa sisällissotaan. Suunnitelmien mukaan aloitin puhdistuksen jälkeen testausvaiheen. Ajatuksena on kokeilla ruoka-aine kerrallaan reaktioita ja vaikutuksia elimistöön keskittyen lähinnä paleoystävällisiin hiilihydraattilähteisiin. Testaus oli tarkoitus aloittaa riisistä, mutta peruna ehti ensin. Perunaa ennen tuli kuitenkin todettua, että ulkomainen kuorimaton omena sai aikaan melkoiset vatsanväänteet. Omenahyveestä sen sijaan kelpaa edelleen nautiskella.

Kiireisen kirkas kalakeitto

Tulipa viime viikolla nähtyä Paleokeittiössä sellainenkin harvinaisuus kuin iso kattilallinen seitistä valmistettua kirkasta kalakeittoa. Ei, hyvää se ei ollut, mutta söin silti. Laiskuuttani ja nälkääni. Asia oli nimittäin niin, että jotain ruokaa piti saada puoleksi viikoksi väsättyä mahdollisimman helposti ja nopeasti. Hätäpäissään sitä emäntä turvautuu pakasteisiin ja kalaliemeen. Bad, bad, bad decision! Ensi kerralla tuunailen tuoreemmista raaka-aineista. En tiedä johtuiko pakastetuista kasvissuikaleista vai glukoosisiirapilla ja hiivauutteella kyllästetystä kalafondista, mutta maku oli jokseenkin… teollinen. Voisiko joku ystävällinen kertoa löytyykö jostain päin Suomea valmiita keittoliemiä ilman noita kahta edellä mainittua ainesosaa?! Aika monta valmistetta olen tutkinut (myös luomusellaisia), enkä ole vielä löytänyt sellaista, josta voisi hyvillä mielin liemensä keitellä. Innoitus ja resepti löytyi jostain paperikeräykseen menevästä lehdykästä, jota hippasen oman mielen mukaan pimppasin.