All posts filed under: TÄYSPALEO

Pikaruokaa kookos-limekastikkeessa

Published by

Olen tämän nyt varmaankin jo viidessä viimeisessä postauksessa maininnut, mutta edelleen ei emäntää jaksa keittiössä hääräily kiinnostaa. Jotain pitää silti syödä. Jos muistaa. Viime viikkoina pikaruoka on ollut kova sana Paleokeittiössä. Niin eilenkin. Itsenäisyyspäivän pikaruokaa, johon nyt kuitenkin päätin juhlan kunniaksi väsätä vähän kastiketta ja kasvishöystöä. Tilanne on varmasti tuttu monelle. Mutta oli tilanne mikä tahansa, niin aina voi tehdä parempia tai huonompia valintoja. Itse olen muutaman kerran hyödyntänyt marketin lämminruokatiskiä. Mukaan on tarttunut lindströmin pihviä ja naudan ulkofilettä. Haaleana. Kuivana. Ja tönkkösuolattuna. Seuraavana aamuna on parempi väistellä peiliä. Mutta näin se menee. Ei kaikkea voi saada. Jostain joutuu aina luopumaan ja mä olen luopunut maukkaasta ruoasta. Ruoka on vain bensaa suonissa. Tämän viikon olen elänyt savustetulla kalkkunan rintafileellä. Paljon proteiinia! Valitettavasti mukana myös muutamat E-aineet. Kaveriksi keitettyä munaa ja pari riisikakkua. Voilla. Eilen oli enemmän aikaa puuhastella, joten kyhäsin kalkkunan rinnalle lämmintä tomaatti-pinaattihöystöä ja eksoottista kookos-limekastiketta. Olen rakastunut tähän raikkaaseen kastikkeeseen! Ensi kertaa tein siitä oikean kastikkeen. Aiemmin samat ainekset olen tuupannut eksoottisen lohen kanssa uuniin. Mutta toimii aivan loistavasti näinkin. Jopa liian loistavasti; …

Parempaa kuin karkki!

Published by

Oletko irtokarkkien ylin ystävä? Kuten kaikki tiedämme, niin irtokarkeissa ei ole mitään hyvää. Irtokarkit on tehty sokerista sekä erilaisista maku- ja väriaineista. Näin yksinkertaistetusti. Onneksi irtsareillekin on aivan mainio luonnollinen vastine, joissa riittää näköä, makua ja makeutta. Kun seuraavan kerran vietät leffailtaa, niin asettelepa nokan eteen kuppi granaattiomenan karkinpunaisia, raikkaanmakeita ja mehukkaita siemeniä. Jääkaappikylmänä vieläkin parempia! Jouluisiakin ovat =)

Uusi aurinko

Published by

Resepti on jo tuttu juttu, satsi uusi. Tällä kertaa aurinkoista mangoa koristivat aiemmin kaavailemani kurkun sijaan pakasteesta kaivamani menneen kesän villit vadelmat. Minttukin oli tuoretta. Mango liiankin tuoretta; vähemmän mehua ja mössöä, mutta valitettavasti myös vähemmän auringon kultaa ja makeaa. Kaunista ennen kastikkeen kumoamista ja vadelmien vettymistä.    

Aurinkoa elämään!

Published by

Missä olet armahin aurinko? Taivaalta etsin sua turhaan, joten tähän pimeään ja kosteaan vuodenaikaan aurinkoa elämään on parasta taikoa ihan itse. Tehtävään sopii mainiosti makeana hehkuva mango! Inspiraatiota kaivoin eksoottisesta katkarapucocktailista. Ihan hyvä vaihtoehto sekin, mutta sopii paremmin kuumaan ja kesään. Aurinkoinen mango puolestaan toimii loistavasti välipalana ja jälkiruokana talvisella säällä. Sekaan paljon chiliä ja inkivääriä, niin kylmä keltainen myös lämmittää mukavasti ;)     AURINKOINEN MANGO 2 annosta 1 mango (kypsä paree maun puolesta, vähemmän kypsä toimii esteettisesti paremmin) puolikas avokado tuoretta minttua (pakastimesta) 1 limen mehu siivu tuoretta inkivääriä chiliä tai chilijauhetta Homma kannattaa aloittaa kastikkeesta, jotta se ehtii muhia ja maustua hetken. Lime mehuksi, sekaan silputtu inkivääri, chili sekä minttu. Tuoreet raaka-aineet kaunistavat. Vähemmän tuoreet toimivat ja helpottavat aurinkoista elämää. Tuoretta minttua ei tällä kertaa ollut ja myöskin chili tuli jauheena purkista. Pakastimesta sen sijaan löytyy melkeinpä aina myös minttua. Viherpirtelötarkoituksiin. Tuore inkivääri säilyy kivasti viileäkaapissakin. Kuori mango ja pilko palasiksi. Itse teen kuorimisen jälkeen kokonaiseen hedelmään ruutuviillot kiveen saakka, jonka jälkeen leikkaan palat irti lituskaista kiveä myöten. Kivi kannattaa imeskellä puhtaaksi. …

Se makeampi pottu

Published by

Kuvassa on bataatti. Uunista ulos tullut uunibataatti. Se perinteisen perunan makeampi serkku, jonka voi tuikkaista uuniin kuin Rosamundan konsanaan. Ei, se ei ole yhtään sen vaikeampaa. Se on vaan oranssi. Ihan niin kuin kurpitsa. Myös maultaan, makea kuin kurpitsa. Mikä vitsi on vääntää postausta ehkä yhdestä maailman yksinkertaisemmasta reseptistä? Öljyä niskaan, suolaa, pippuria ja muutamat kuivatut yrtit perään. Foliota ympärille ja uuniin. Sitten odotellaan. Ja odotellaan… ja… odotellaan. Välissä tökitään hieman haarukalla; uppoaako vai ei? Kun uppoaa, niin bataatit uunista ulos.

Kermasipuli versio Paleo

Published by

Jauhelihapihvin ja kermaisen sipulin liitto on miltei yhtä taivaallinen kuin mustaherukan ja mintun. Tavallisesti venytän paleorajoja sen verran, että haudutan kuullotetun sipulin kermassa. Niin juuri, siinä lehmän kermassa. TehoPaleolla piti kuitenkin olla tarkkana, joten korvasin kiltisti kuohukerman kookoskermalla. Hippasen olin maun suhteen ensin epäileväinen, mutta maistamisen myötä epäilyt hälvenivät kuin aamusumu kesäisessä auringonpaisteessa. Kookoskerma täyttää tehtävänsä loistokkaasti kerman korvaajana myös sipulin kanssa! Eihän se vaatinut kuin hitusen rohkeutta. Jatkan kookoksen viitoittamalla tiellä! Kokeile sinäkin! =)

Halloween kävi kylässä

Published by

Se oli SE ensimmäinen kerta. Kun kurpitsa eksyi kauppakoriin. Ihan puolivahingossa. Koska bataatti oli piilossa. Eikä peruna vielä kelvannut, mutta hyvää hiilua piti saada. Noh, siinä sitä sitten ihmeteltiin, jotta mitäs tälle tehtäisiin. Butternut -kurpitsalle, jota niin moni tuntuu suitsuttavan.     Ihmettelyn jälkeen päädyin tekemään sitä, mitä bataatista alunperin piti. Kurpitsa melkoisen väännön jälkeen puoliksi ja siitä vielä sama toiseen kertaan. Jos jo bataatti on paha halkaista, niin tätä kaveria työstäessä ei ollut itku kaukana. Eikä roskis. Joo-o, edelleen epäilen, että mun veitsissä täytyy olla jotain vikaa. Tekniikassahan vika ei voi olla. Voimasta puhumattakaan ;) Sivelin kurpitsaveneet oliiviöljyllä. Ripottelin päälle kaikella rakkaudella suolaa ja mustapippuria, vähän timjamia, rosmariinia ja hunajaakin. Työnsin uuniin ja odottelin kurpitsalihan pehmiävän. Nautin kera uunikalkkunan. REALLY?! No en oikeastaan. Nauttinut, mutta söin kuitenkin. Näin Halloweenin kunniaksi kurpitsa kävi kylässä. Tuskin tulee toista kertaa. Kiva kun kävit ja kiitos, mutta ei kiitos. Gourmet -keittiön mausteisena keittona ihan hyvää. Paleokeittiön uunissa… hmmmm… melko pahaa.