Paleokeittiön savulohi-pinaattifrittata on nopea valmistaa, mutta maistuu siltä kuin olisit panostanut siihen enemmänkin! Tämä proteiinipitoinen herkku sopii loistavasti niin aamuun, lounaaseen kuin kevyeksi illalliseksikin.
No nyt se on virallisesti täällä, syksy ja syyskuu. Viilenneiden säiden myötä on jälleen aika vaihtaa kylmät salaatit lämpimämpiin keitoksi. Takana on kivasti lämmittävä Mausteinen kukkakaalisosekeitto ja nyt vuorossa tämä Thomas Rode Andersenin Functional training -kirjan inspiroima Parsakaali-pinaattisosekeitto.
Saanko esitellä tuoreimman herkkuni, jolla päivä alkaa mukavasti ja vatsakin tulee kivasti täyteen. Mustikkainen smoothie bowl tuoreista mustikoista on jotain järjettömän hyvää! Se on oikea pommi. Ravinnepommi! Kyllä keho kiittää, eivätkä mieli ja makunystyrätkään pahemmin kitise.
Tänään oli suunnitelmissa postailla sellaista kesäistä ja ajankohtaista arkiruokaa kuin kesäkurpitsapaistosta, mutta se saa nyt odottaa, koska olen niin intopinkeänä tästä uusimmasta suosikkiaamiaisestani! Lautasen päätähtenä loistaa ehdottomasti tuoreesta pinaatista valmistettu pinaattimunakokkeli, jota voi täydentää mielensä mukaan jämäkasviksilla. Myös pekoni on päivän ensimmäisellä aterialla aina hyvä juttu.
Kesä ja kesäruoka! Parasta kesässä on parempien raaka-aineiden, maukkaamman ja ravinteikkaamman ruoan lisäksi ruoanlaiton helppous. Kesäinen salaatti kun syntyy käden käänteessä periaatteella pese, pilko ja syö!
Jokunen viikko sitten tuli pyöräytettyä kesänmakea nektariini-halloumisalaattia parilla eri tyylillä. Hieman enemmän ja vähän vähemmän pilkottuna.
Tankkaa kevään energiaa tällä kirkkaan vihreällä ja vitamiinipitoisella kiivi-omenamehulla! Babypinaatti ja kurkku tekevät tästä gluteenittomasta ja vegaanisesta juomasta täydellisen piristysruiskeen.
Kasvikset ovat muuten aika hauskoja. Niistä saa ihanan värikkäitä aterioita. Oli kyseessä sitten kiinteämpää purtavaa, pirtelöä tai mehua. Katsokaa nyt tätäkin hehkuvan vihreää lasillista! Sanoisin, että siinä on kasvis poikineen melko houkuttelevassa muodossa.
Muistattekos vielä Sannin, 21-vuotiaan urheilullisen ja kokkaamisesta innostuneen ravitsemustieteiden opiskelijan Kuopiosta? Nyt Sannilla olisi tarjota teille ruokaisaa pirtelöreseptiä! Olkaapa hyvät! Lisää Sannista ja Sannin parsakaali-jauhelihakeitosta voit lukea täältä =) Vihreä proteiinipirtelö 1 annos 1/2 avokado 1/2 luomubanaani 0,5-1,5 dl kermaista kookosmaitoa (lisäaineeton) 1-2 rkl chia-siemeniä kourallinen tuoretta pinaattia 1-2 rkl (luomu)kurpitsansiemeniä (2-3 rkl proteiinijauhetta) (1 dl luomuraejuustoa) (limemehua) Sekoita kaikki ainekset tehosekoittimella. Jos haluaa, chia-siementen voi antaa turvota pienen hetken kookosmaidossa ennen muiden ainesten lisäämistä. Kookosmaidon määrään vaikuttaa chian määrä sekä se, käytätkö raejuustoa. Jos haluat smoothieen sattumia, lisää kurpitsansiemenet vasta sekoituksen jälkeen ja pyöräytä blenderiä vielä pari kertaa. Koristele pinaatinlehdillä ja siemenillä.
Duck plate on Paleokeittiössä vähintäänkin yhtä outo käsite kun duck face. En vieläkään ole oppinut ottamaan itsestäni töröhuulikuvia. Tuskin tulen koskaan oppimaankaan. What a loss! Mutta duck plate on nyt korkattu! Tuttavallisemmin ankkalautanen vaan. Tai ankkaa lautasellakin käy. Rohkaistun välillä kokkailemaan jotain uutta ja ennenkuulumatonta. Ankan rintafile lennähti lautaselle syystä, että halusin hieman venyttää rajojani ”kevätsiivoilijoiden” mukana. Ankan rintafileet olivat sopivasti tarjouksessa. Olen ehkä joskus saattanut saada ravintolassa ankkaa lautaselleni, mutta sitä on tapahtunut sen verran harvoin, että en todellakaan muista, olenko aiemmin haarukoinut ankkaa suuhuni vai en. Siitä olen kuitenkin aivan varma, että tätä siivekästä ei ole aiemmin paleokeittiössä nähty. No nyt on! Tämäkin nähty. Valitsin ensikertalaiseksi valmiiksi marinoidun ankan rintafileen. Ei ehkä se paras vaihtoehto, kun alastonta ankkaakin oli tarjolla. Mun mielestä oli kuitenkin jo aivan riittämiin haastetta siinä, että ylipäätään kävin lihatiskiltä yhden ankan pyytämässä, joten kipusin tällä kertaa matalimman aidan yli. Varmistin toki etukäteen, mitä marinadi oli syönyt ja ainoaksi ongelmaksi omassa ravitsemuksen viitekehyksessä totesin rypsiöljyn, jonka senkin kuivasin pois ennen paistamista. Marinadi oli valmistettu marketin omassa keittiössä. Sitten vaan pähkäilemään, jotta mitä tälle nyt …
Jonossa on ihan hirmuisen monta hyvää(?) reseptiä! Loogisinta lienee aloittaa viimeisimmästä? ;) Koska vielä muistan, mitä tuli laitettua ja miten. Pitäisi varmaan kirjoitella reseptit heti ylös, mutta vielä en ole oppinut. Ajatus kulkee sitä rataa, että laitan tämän huomenna blogiin. Tulee huominen, ylihuominen, seuraava viikko ja menee kuukausi tai kaksi. Katselen kauniita kuvia ja tajuan, että mulla ei enää ole hajuakaan miten tuon sopan keitin. Mutta tämän sopan muistan vielä! Koska olen tehnyt sitä kuluneella viikolla ihastuksissani jo kahteen otteeseen ja syönyt 7 päivää putkeen =D. Tämä sosesoppa on melko nopeatekoinen, äärettömän helppo, aivan superterveellinen ja mielettömän maukasta. Mun makuun. Äipälle kiikutin maistiaisia ja odotin ilahtunutta hihkuntaa sekä vuolaita ylistyksen sanoja, mutta ne jäivät kyllä saamatta, hah hah! ”Ihan hyvää, vähän kummallista ja aika hottia!” Eli totesin, että vika saattaa olla mussa. Mutta jälleen kerran suosittelen antamaan tälle sosesopalle mahdollisuuden. Pidätkö sinä siitä? En tiedä. Mutta et tiedä sinäkään ennen kuin kokeilet ;) Vaikka resepti on hyvin yksinkertainen, niin siinä on yksi salaisuus. Ja se salaisuus kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Muutoin lopputulos on jotain ihan muuta. Tämän ja monen muun …
PALEOKEITTIÖ 