No nyt se on virallisesti täällä, syksy ja syyskuu. Viilenneiden säiden myötä on jälleen aika vaihtaa kylmät salaatit lämpimämpiin keitoksi. Takana on kivasti lämmittävä Mausteinen kukkakaalisosekeitto ja nyt vuorossa tämä Thomas Rode Andersenin Functional training -kirjan inspiroima Parsakaali-pinaattisosekeitto.
Oman maan mansikat! Näitä on odotettu ja vihdoin viime viikonloppuna sato alkoi kypsyä siihen tahtiin, että pääsin toteuttamaan aiemmin haaveilemani mansikkaisen gazpachon. Mansikka gazpachoon otin avuksi brittikokki Thomasina Miersin reseptin, jota hieman muokkasin käsillä olevien raaka-aineiden mukaan. Oikein hyvä ja hieman erilainen gazpacho tämäkin! Kannattaa kokeilla.
Espanjalainen, kylmä kasviskeitto on kuulunut Paleokeittiön kesään vuodesta 2011. Sitä ennen oli kylmä kasviskeitto ehdoton EI. Mutta onpa tämä helppo, kesäinen keitto päässyt ihan vaivihkaan myös kehittymään vuosien varrella. Sellaista pientä hiomista on ollut ilmassa aiemmin, mutta nyt päätin repäistä oikein kunnolla ja korvata hapokkaan tomaatin makealla ananaksella!
Mitä sitä tekisi kun nälkä kutittelee vatsanpohjaa ja kaapista löytyy lähinnä pussi porkkanoita, pari sipulia ja puoli ruukkua korianteria? Markettiin ehdi, jaksa eikä viitsi matkata. Noh, sitä avaa tietysti googlen selaimeen ja kirjoittaa hakusanoiksi porkkana, korianteri ja resepti. Ja sieltähän se Hesarin sivuilta löytyi, helppo porkkana-korianterikeitto!
Tämä helppo ja nopea parsa-fenkolisosekeitto on täydellinen kevään keitto! Raikas fenkoli ja parsa yhdistyvät gluteenittomaksi ja (kookosmaidolla) vegaaniseksi herkuksi.
Nauti kevään parsoista tässä täyteläisessä ja aromikkaassa paahdetussa parsakeitossa! Sitruuna ja tilli tuovat raikkautta tähän gluteenittomaan ja (kookosmaidolla) vegaaniseen soppaan.
Tein eilen niin maukasta keittoa, että oli aivan pakko näin sunnuntai -illan ratoksi tulla vielä raapustamaan ohjetta muistiin. Eilen oli nimittäin taas niitä päiviä, jolloin jääkaapista ei paljoa valoa kummempaa loistanut, eikä matka markettiinkaan innostanut. Yksi pieni, alunperin tuoremehuksi ajattelemani myskikurpitsa sieltä sentään löytyi. Ja siitä se ajatus sitten lähti. Sama kai tuo, tuhoaako kurpitsan vähän enemmän tai vähemmän nestemäisessä muodossa. Selvää oli, että pienestä kurpitsasta ei kattilallista keittoa keitellä. Suuntasin jokseenkin niukkavalikoimaiseen lähikauppaan metsästämään kurpitsalle kaveria. Koriin päätyi lopulta pienehkö kukkakaalinpää ja purkki kookoskermaa. Kotoa löytyi vielä pari ihmeen hyvävoimaista porkkanaa ja sipuli. Kermaisen sosekeiton ainekset olivat selvästi kasassa. Ja voi pojat, millaista sosesoppaa siitä syntyikään kun mausteinen Intia kohtasi villin Pohjolan!
Pistetääs tähän väliin kuumaa postausta kurpitsakeitosta. Koska kyseinen keitto on emännän tämän viikon pääruoka ja, koska se on odotellut vuoroaan jo helmikuusta lähtien. Haluan varmistaa, että tämän mainion, mausteisen keiton ei tarvitse odottaa enää päivääkään. Kuuman kurpitsakeiton kuumuus ei välttämättä näy lämpömittarissa. Se tuntuu suussa, sielussa ja selkäytimessä. Kuumuus ei ole lähtöisin liedeltä vaan se tulee tuoreesta inkivääristä ja ripauksesta cayennepippuria. En nyt kuitenkaan suosittele työntämään kattilassa poreilevaa keittoa varomatta kiduksiin. Siinä saattaa palaa jokin muukin kuin sielun sykkyrät, jotka lähinnä hyrisevät onnesta lämpöisen sopan matkatessa mahalaukkuun. Kuuma kurpitsakeitto vaatii hieman vaivaa ja vielä vähän enemmän aikaa. Mutta Loreal`in mainosta mukaillen It`s worth it! Paahteinen keitto palkitsee. Ja kun pyöräyttää yhden isomman kattilallisen kerralla, niin lämpöä riittää moneksi päiväksi. MAUSTEINEN KURPITSASOSEKEITTO 2 keskikokoista myskikurpitsaa 1 isohko sipuli 1 hapan omena (vihreä granny smith toimii!) 1 tosi iso tai pari keskikokoista luomuporkkanaa sopivasti kanalientä tai vettä (ehkä 6-8 dl halutusta koostumuksesta riippuen) 1-2 dl kookosmaitoa tai -kermaa 2-3 rkl vaahterasiirappia pari valkosipulinkynttä pala silputtua tai raastettua inkivääriä ~1 tl kanelia ~1/2 – 1 tl kurkumaa hieman kardemummaa, cayennepippuria …
Viikon teema on punajuurien myötä tahattomasti ollut punainen ruoka. Punajuurimehua ja punajuurikeittoa vuoron perään. Vähän porkkanaa sekaan.. kotiomenoita ja kotiluumuja. Kauden kasviksia on tullut hyödynnettyä isolla kädellä! Hyvä niin, vaikka ensi viikolla en enää taida kestää yhtä ainutta punaista ruokaa tai mehua. Mittansa kaikella ;) Mutta tässä tätä nyt olisi, aivan järkyttävän kaunista ja makoisaa syvänpunaista punajuurisosekeittoa! Hieman pidemmän kaavan mukaan eli uunin kautta tehoblenderiin (Omega BL632). Pidempi matka palkitsee paitsi täyteläisellä värillä, niin myös tummanpuhuvan paahteisella maulla. Suosittelen. Työtä sinänsä ei ole sen enempää kuin keitettyjä punajuuriakaan hyödyntäessä, vaikka valmistusaika saattaa venyä minuutilla kymmenellä tai parilla. Tein punajuurikeittoa ensimmäistä kertaa ever, joten hiukan tuli maisteltua, poukkoiltua, viilattua ja sävellettyä lisää. Ensimmäinen lautasellinen maistui eriltä kuin toinen. Koska siinä välissä tuli vähän tuunattua. Parempaan suuntaan. Mutta pahoittelen, jos sinänsä yksinkertainen resepti näyttää monimutkaisemmalta kuin todellisuudessa onkaan. Ensi kerralla osaan edetä jo suoraviivaisemmin. Sinä voit tehdä sen jo ensimmäisellä kerralla ;) PAAHTEINEN PUNAJUURISOSEKEITTO VUOHENJUUSTOLLA 3-4 annosta ~1 kg punajuuria 2 punasipulia 2-3 valkosipulinkynttä 1 prk kookosmaitoa (Kara) ~1/2 l kanalientä (Puljonki) 1 prk pehmeää vuohenjuustoa (+ …
Onko Paleokeittiön heinäkuun uutiskirje vielä lukematta?! Voit käydä lukemassa sen NYT klikkaamalla yllä olevaa kuvaa tai tätä linkkiä. Muiden juttujen lisäksi mukana myös tämä ravinteikas, kesäkeleillä mukavasti viilentävän kermaisen gazpachon ohje!
PALEOKEITTIÖ 