All posts tagged: uuniruoka

Avokadonugetit ja maustetut majoneesit | paleokeittio.fi

Avokadonugetit ja makumajoneesit

Postauksen pääaiheena ovat sellaiset kummajaiset kuin avokadonugetit, mutta en nyt malta olla aloittamatta muutamalla kivalla ilmoitusasialla. Ensinnäkin nyt kannattaa käydä tykkäämässä sellaisesta uudenkarheasta facebook -sivusta kuin 40+. Siellä on nimittäin parhaillaan käynnissä arvonta, jossa voi voittaa 126 €:n arvosta Supermoodin kauneustuotteita.

Mutta ne avokadonugetit! Whaaaaat?! Kyllä vaan, avokadosta on moneksi ja se taipuu oikein mainiosti myös nugeteiksi tai ranskalaisiksi, kuten tuolla ison meren tuolla puolen pruukataan sanoa. Näitä ”ranskalaisia” on nyt viime aikoina vilistänyt sen verran tiuhaan tahtiin ulkomaisissa blogeissa ja muilla ruokasivustoilla, että pakkohan sitä oli lähteä ihan ite testaamaan, jotta mitä näistä syntyy vai syntyykö mitään.

Lammastagine kurpitsalla | paleokeittio.fi

Lempeä lammastagine kurpitsalla

Reilu vuosi sitten lampaat löysivät ensimmäistä kertaa polkunsa Paleokeittiöön. Ja reilu vuosi piti odotella lampaita uudelleen saapuviksi. En oikein tiedä miksi, mutta edelleen lammas tuntuu hieman vieraalta raaka-aineelta. Siitäkin huolimatta, että ensimmäinen kokeilu oli oikein onnistunut. Ja tämä toinen, se vasta onnistunut olikin! Jos olet lammasfoobikko, kuten äitini ;), niin aloita tästä. Paleokeittiössä tarjoillaan tämän viikon pääruokana mausteista ja mukavasti lämmittävää, mureaa marokkolaista eli lammastaginea. Koska en omista oikeaa, aitoa taginepataa, niin tätäkin ruokalajia pitäisi kaiketi kutsua ihan vaan suoraan suomalaisittain lammaspadaksi. Mutta lammaspata ei kerro mielestäni yhtään, mistä tässä padassa on kyse! Ja siksi käytän häikäilemättömästi hyväkseni taginea. Suomalaisella ja pohjois-afrikkalaisella lammaspadalla kun on vissi ero. Sen eron maistaa! Isosti! Koska kerta oli ensimmäinen, niin googlailin vinon pinon reseptejä läpi. Lopulta päädyin ottamaan yhtä sieltä ja toista täältä. Loput sovelsin omasta päästä. Mausteiden suhteen mentiin maistamalla ja lisäämällä matkan varrella vähän sitä ja enemmän tätä, joten pyydän suhtautumaan reseptissä esiintyviin maustemittoihin avoimin mielin. Perusmaustaminen sujunee näillä määrillä kyllä, mutta luota omaan makumaailmaasi ja maustekaapin sisältöön. Tuttuun Paleokeittiö -tyyliin kyse on jälleen helposta ja nopeasta …

Casserole Batata

Syksy, ja kohta talvikin, ovat todellakin hiipineet Paleokeittiöön. Tuoreet salaatit odottavat seuraavaa kesää. Lämmittävät uuniruoat ovat taas kuuminta hottia! Onneksi myös suhteellisen helppoja. Ja niistä riittää pidempään =) Muutama viikko sitten tuli heitettyä samaan vuokaan jauhelihaa ja bataattia. Ihan hyväähän siitä tuli, mutta tämän kauden vuokaruokien ykköspaikalla keikkuu edelleen ja vähän yllättäen tajuton kesäkurpitsavuoka. Tämä meni vähän mashiksi. Ehkä olisi pitänyt ottaa hitusen aiemmin laatikko uunista ulos. Tai sitten lievä muusimaisuus vaan kuuluu bataatin makeaan luonteeseen JAUHELIHA-BATAATTIVUOKA ~700-800 g bataattia ~400 g jauhelihaa 1 isohko sipuli 1-2 valkosipulinkynttä mausteeksi suolaa, rouhittua mustapippuria, chili- ja inkiväärijauhetta sekä tuoretta persiljaa kookosöljyä vuoan voitelemiseen Munamaito 4 dl kookosmaitoa 2 munaa ~1/2 tl suolaa Kuori ja viipaloi bataatit ohuiksi viipaleiksi. Paista jauheliha ja sipuli. Lisää mausteet. Vatkaa munamaito valmiiksi. Voitele vuoka kookosöljyllä. Lado pohjimmaiseksi kerros bataattiviipaleita. Levitä päälle jauheliha-sipuliseosta. Toista sama vielä pariin otteeseen tai kunnes raaka-aineet ovat loppu. Tee päällimmäinen kerros bataattiviipaleista. Kaada vuokaan munamaito ja kypsennä 200 asteisessa uunissa ~40-45 minuuttia. Kypsyyttä kannattaa kokeilla välillä. Välillä voi myös painaa päällimmäisiä bataattiviipaleita syvemmälle munamaitoon. Tarkoitus oli lisätä persiljasilppu …

Tajuton kesäkurpitsa vuokaan

EDIT 14.7.2016: Tsekkaa myös päivitetty, entistäkin maukkaampi versio kesäkurpitsavuoasta! Jättiläismäinen, luomutuotettu kesäkurpitsa asteli isukin kainalossa ovesta sisään! Puolikkaanakin sillä oli painoa miltei puolitoista kiloa. Siinä sitä sitten käsissä pyöriteltiin ja ihmeteltiin, jotta mitäköhän tälle tekisi. Kesäkurpitsa on Paleokeittiössä suhteellisen uusi ja hieman ongelmallinenkin tulokas. Vaikka olen siitä paria eri ”pastaa” jo kokkaillutkin, niin olen sen kanssa aina vähän pihalla. Olin. En ole enää ;) Kesäkurpitsa, sen enempää kuin munakoisokaan, eivät kuulu mun lempikasviksiin. Mutta niin se vaan lempi leimahti! Melko mitättömästä ja mauttomasta pötkylästä syntyi jotain aivan tajutonta! Joku sitä ehkä lasagneksikin kutsuisi, mutta josko puhuttaisiin taas asioista niiden oikeilla nimillä. Eli jauheliha-kesäkurpitsavuokaanhan tämä vihreä jättiläinen upposi kivasti. Jopa melkein kokonaan. JAUHELIHA-KESÄKURPITSAVUOKA ~400 g jauhelihaa ~1 kg kesäkurpitsaa 1 sipuli 1 prk yrttimaustettua tomaattisosetta 2 valkosipulinkynttä luraus kookosmaitoa kirsikkatomaatteja mausteeksi suolaa, mustapippurirouhetta, paprika- ja chilijauhetta oliivi- ja kookosöljyä (tarjoiluun pecorino -raastetta) Silppua sipuli kuutioiksi. Paista sipuli ja jauheliha. Mausta suolalla, mustapippurirouheella, paprika- ja chilijauheella. Lisää pannulle jauheliha-sipuliseoksen sekaan purkillinen tomaattisosetta sekä puristetut valkosipulinkynnet. Hauduttele hetki ja lorauta hieman kookosmaitoa mukaan pyöristämään makuja. Tarkista maku. Suolaa …

Paistia ylikypsänä, kiitos!

Joko grillilihat kypsyttävät? Ja haluat päästä yhtä helpolla kuin minä! Tökkäise kunnon paisti uuniin ja anna sen muhia tuntikaupalla meheväksi samalla, kun käytät aikasi kesäkuumalla johonkin hyödyllisempään (?) kuin ruoanlaittoon. Resepti on vanha tuttu. Tällä kertaa paistin kaveriksi päätyi kaikki mitä kaapista löytyi eli porkkanoiden jämät ja sipuli. Paistilla ei niin väliä silloin, kun ylikypsäksi liha haudutetaan. Ehkä rasvaisemmasta ruhon osasta saa hieman mehevämpää. Samalla metodilla olen kypsyttänyt niin pyörö- kuin kulmapaistinkin. Nyt vuorossa oli reilun kilon kimpale sisäpaistia. Koska sitä sattui pakastimessa lojumaan. 4,5 tuntia 150 asteessa ja vielä puolitoista tuntia uunin jälkilämmössä. Tämän jälkeen ei tarvitse kuin ihmetellä, että miksi veitsi on ylipäätään keksitty?! ;) Yläkuvassa matka uunin uumeniin on vasta alkamassa. Sitä ennen nopea pinnan ruskistus kuumalla pannulla. Ruskistuksen jälkeen kannattaa kaataa kuumalle pannulle muutama desi vettä, josta saa kivasti lisämaustetta liemeen. Alla haarukalla hajoteltu, valmis, ylimurea liha, josta riittää päiväksi jos toiseksikin. Ylikypsä naudanpaisti sopii muuten aivan loistavasti bataattiburgereiden täytteeksi. Vähän niinkuin pulled pork -hamppari. Näin keskellä kesää parhaalta ehta hereford maistuu kuitenkin raikkaan salaatin seassa. Niin, oikeastaan halusin vaan muistuttaa, …

Palsternakkaranskalaiset | paleokeittio.fi

Palsternakkatikut

Bataattitikkujen yhteydessä uhosin tikuttavani seuraavaksi palsternakan. Sen tein. Ei niistä ihan ranskalaisia tullut, mutta kelpaavat hyvin syötäväksi. Palsternakassa lienee liian vähän tärkkelystä, jotta niihin saisi parempaa ranskalaisten tuntua. Menevät lähinnä uunijuureksista. Tai sitten mä vaan mokasin =D Valmistustapa on sama kuin bataattitikuilla. Tosin valmistuivat huomattavasti odotettua aiemmin ja onnistuivat myös polttamaan itsensä peltipuolelta (pelti uunin keskitasolla). Syy saattoi olla myös uunin lämpötilassa, sillä erehdyksissäni tuuppasin nupin 225 asteen sijaan 250 asteeseen. Ja ihmettelin jo vartin jälkeen savua tupruttavia tikkuja. Ristin myös bataattiranskalaiset bataattitikuiksi. Syystä, että noin periaatteessa olen paleoimista vastaan. Ei luolamieskään syönyt ranskalaisia. Luolamies söi tikkuja. Mäkin söin tikkuja, palsternakkatikkuja. Ja kalkkunanrintafilettä kera jo tutun luomumajoneesisilmän ja tuoreen, silputun persiljan.

Bataattiranskalaiset | paleokeittio.fi

Ranskalaiset bataatit

Tässä ne nyt viimein ovat! Saanko esitellä, ensimmäistä kertaa Paleokeittiössä ever… bataattiranskalaiset! Bataatti kun ei ole makeutensa vuoksi aikoihin viihtynyt Paleokeittiössä. Enkä koe minkäänlaista himoa rasvaisia ranskalaisiakaan kohtaan. Mutta joskus kannattaa unohtaa rajoittuneisuutensa ja kokeilla jotain uutta. Melko helppoa ja yllättävän hyvää! Toivotan ranskalaiset tervetulleiksi toistekin. Ensi kerralla ehkä palsternakasta… Tapoja valmistaa bataattiranskalaisia on varmasti yhtä monta kuin emäntääkin. Pyrin imitoimaan rapeita ranskalaisia. Siinä osin onnistuinkin. Suurin ongelma ilmeni todennäköisesti omassa tehokkuudessa. Tikutin noin puolitoista isoa bataattia, jotka eivät mahtuneetkaan yhdelle uunipellille. Ja kun normiuuniin peltejä tökkää kaksi päällekkäin, niin ei homma oikein toimi optimaalisesti. Toiset olivat rapeita alta, toiset päältä. Kuori bataatit ja pilko ne veitsellä melko ohuiksi tikuiksi viileään vesiastiaan. Nosta tikkubataatit uunipellille ja kuivaa ne huolellisesti. Itse käytin tähän imukykyistä talouspaperia. Tosin olin hieman laiska, enkä jaksanut kääntää ja kuivata toiseltakin puolen vaan annoin leivinpaperin hoitaa hommansa sen minkä se siihen kykeni. Kuivauksen jälkeen laita noin ruokalusikallinen kookosöljyä riittävän isoon pakastepussiin. Sulata juoksevaksi joko ennen pussiin menoa tai sen jälkeen, kuten itse tein. Kiinteä kookosöljy pussiin ja pussi hetkeksi kuumaan veteen. Olomuodon vaihto on …

Kermainen ja kurainen uunilohi

Vaikka eksoottinen onkin hyvää, niin lohiresepteistä ehdoton suosikkini on edelleen vanha kunnon ”kalaa kermakastikkeessa”. Tässä reseptissä ei sinänsä ole mitään uutta, pelkkää pilkunviilausta. Mutta kertaus on opintojen äiti, sanotaan. Eksoottinen on aivan loistava vaihtoehto etenkin silloin, kun paleopipo on vedetty todella kireälle ja syvälle päähän. Semipaleokausina höllempikin ote käy. Kermalla kuorrutettuna. KERMAISEN UUNILOHEN KUORRUTE 1 prk smetanaa reilu 1 dl kuohukermaa paljon tuoretta tilliä runsaasti purjoa 1/2 sitruunan mehu mausteeksi himalajansuolaa ja sitruunapippuria (tai mustaa) Kermaisen uunilohen valmistus on hyvä aloittaa kastikkeesta. Tosin noin puoli tuntia sitä ennen olen ottanut lohifileen huoneenlämpöön ja maustanut sen punertavan puolen suolalla ja pippurilla, kietonut takaisin pakettiin lepäilemään ja lämpiämään kera mausteiden. Sekoita smetana ja kerma keskenään. Lisää joukkoon sitruunamehu ja muut mausteet. Pilko purjo ja saksi vielä tilli mukaan. Sekoita. UUNILOHI ~600 g ruodotonta lohifilettä mausteeksi suolaa ja pippuria Lohifileen heitän ensin nahkapuoli ylöspäin 175 asteiseen uuniin noin viideksi minuutiksi. Tämän jälkeen kala ulos uunista ja nahka roskikseen. Lämmin nahka irtoaa helposti kokonaisena. Ellei irtoa, niin hetkeksi vielä uuniin. Esilämmitetyn lohen päälle kermainen ja purjoinen kastike,ja kala takaisin …

Back in the USSR

Nyt ois venäläistä talviruokaa taas tarjolla! Muutama viikko sitten ehdin jo mainostamaan maan mainiota stroganoffia. Se oli parempaa kuin muistin. Ja sitä tullaan todennäköisesti näkemään Paleokeittiössä tämän talven aikana useampaan otteeseen. Avainsanat: maukas, helppo ja melkein täyttä paleota. Melkein. Mahtuu kuitenkin mun paleokehykseen oikein mainiosti ja mikä ehkä parasta, tämän riittoisan padan myötä voi ruokahuolet unohtaa puoleksi viikoksi. Inspiraation äkilliseen stroganoff -vimmaan tarjosi K-Citymarket. Tästä lähdettiin ja matkan varrella vähän muokattiin emännän makuun ja tekotapaan sopivammaksi. PORKKANAA JA STROGANOFFIA 700-800 g naudan paistisuikaleita pari sipulia sopivasti luomuporkkanoita (~300 g) paistamiseen voita tai kookosöljyä (en muista kumpaa käytin) sopivasti himalajansuolaa 2-3 laakerinlehteä mustapippurirouhetta cayennepippuria alle puolisen litraa laihaa lihalientä (= puolikas kuutio) 3-4 rkl tomaattipyreetä purkki smetanaa 1 rkl Dijon sinappia maun mukaan maustekurkkukuutioita tuoretta persiljaa Tee ensin liemiosuus. Kattilaan vesi, lihaliemikuutio, laakerinlehdet ym. mausteet. Jätä liedelle porisemaan miedolla lämmöllä. Kuullota silputtu sipuli ja ruskista paistisuikaleet pikaisesti kuumalla pannulla (tai suoraan padassa). Jos et jo tässä vaiheessa käytä valmistukseen pataa, niin siirrä sipulit ja lihat pataan, ja kaada liemi päälle. Lisää joukkoon sinappi, tomaattipyre ja smetana. …

Moskovan pata | paleokeittio.fi

Sinut kerran löysin ystäväin

…kuljit hetken yössä vierelläin… Ja meille loisti valot Moskovan. Tästä se lähti. Uusi, syvä, kypsä ja sopivan tuhti rakkaussuhde. Venäläiseen. Ja tämä suhde kestää! Sen verran maukkaita hetkiä vietimme yhdessä… marraskuun pimeinä iltoina… kynttilänvalossa… kera punaisen viinilasin ja Moskovan valojen soidessa kaihoisasti taustalla… aidolla venäjän kielellä. Tietysti. Huh ja herätys! Toivottavasti sain sinut kuitenkin mukaan tunnelmiin, joita ensimmäistä kertaa valmistamani Moskovan pata onnistui luomaan. Facebookissa taisin huudella valmistaneeni parasta kotiruokaa ever! Kyseessä on siis Mysi Lahtisen klassikkoresepti Moskovan pata, josta kuulin ensimmäistä kertaa jo pari vuotta sitten eräältä miespuoliselta valmennettavaltani. Siitä asti on pitänyt laittaa pata tulille. Vasta nyt sain aikaiseksi. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Hieman aikaa ja vaivaa se vaati. Enemmän aikaa kuin vaivaa, mutta odotus palkittiin ruhtinaallisesti. Moskovan padan reseptejä on netti pullollaan. Itse hieman sovelsin, joten tässä yksi lisää. MOSKOVAN PATA ~700-800 g naudan paistisuikaleita 2 isohkoa sipulia sopivasti maustekurkkukuutioita (ehkä 5 rkl…) voita (paistamiseen) ~3 rkl Voi hyvin -hunajaa ~puolitoista purkkia smetanaa reilu puolikas Aura -juustoa (~100 g..) rouhittua mustapippuria cayennepippuria 3, 5 dl lihalientä (= puolikas lihaliemikuutio) tuoretta persiljasilppua …