Avainsana: jauheliha

  • Savuiset paprikat jauheliha-chorizo -täytteellä

    Savuiset paprikat jauheliha-chorizo -täytteellä

    Välipäiviltä päivää! Blogilomalla ollaan, mutta tulinpa kuitenkin piipahtamaan ja antamaan pikaista vinkkiä teille, joille eivät Uudenvuoden nakit ja perunasalaatti maistu. Olipa nimittäin vielä tältä vuodelta jäänyt julkaisematta yksi kelpo resepti, joka sopii mun mielestä vallan mainiosti vastaanottamaan uutta vuotta.

    Täytetyt paprikat ovat aika kiva ja helppo vaihtoehto perinteisempien Uudenvuoden herkkujen tilalle. Tai viereen. Ja maistuviakin ovat kun sekaan heittää sopivasti mausteita ja maukkaita raaka-aineita pelkän jauhelihan ja riisin sijaan.

    Riisin korvasin tällä kertaa paleommalla kvinoalla ja jauhelihan kaveriksi pääsi mausteinen chorizo viipaloituna kestomakkarana. Tarkoitus oli kyllä tuikata sekaan chorizoa raakamakkaran muodossa, mutta sitäpä ei marketin hyllyltä löytynytkään. No mutta, viipalemakkara ajoi asiansa oikein hyvin.

    JAUHELIHA-CHORIZO -TÄYTTEISET PAPRIKAT

    4 annosta

    • 4 paprikaa
    • ~500 g jauhelihaa
    • ~50 g chorizo -kestomakkaraa (tavallista ehkä vähän enemmän)
    • 1/2 dl kvinoaa (käsittelemättömänä)
    • 1 punasipuli pilkottuna
    • 1 chilipalko pilkottuna
    • 1-2 valkosipulinkynttä rutistettuna
    • ~3-4 rkl tomaattipyrettä
    • 1 tl juustokuminaa
    • 1/2 tl chilijauhetta
    • suolaa ja rouhittua mustapippuria
    • (savuaromia)
    • tarjoiluun lisäksi sriracha -kastikkeella maustettua majoneesia ja tuoretta korianteria
    1. Keitä hyvin huuhdeltua kvinoaa vedessä noin kymmenisen minuuttia.
    2. Esivalmistele kvinoan kypsyessä kasvikset. Leikkaa paprikoista”hatut” pois ja poista ”sisälmykset”, pilko sipuli sekä chili, kuori valkosipulinkynnet. Kuutioi valmiiksi myös chorizo -makkara.
    3. Ruskista jauheliha ja kuullota sipulisilppu pannulla. Mausta juustokuminalla ja chilijauheella. Lisää joukkoon pilkottu chili, valkosipuli sekä chorizo. Jatka kypsennystä noin viitisen minuuttia ja lisää sen jälkeen joukkoon vielä tomaattipyre. Sekoita tasaiseksi ja mausta suolalla sekä mustapippurirouheella (+ savuaromilla). Ota pannu pois liedeltä ja anna jauhelihaseoksen jäähtyä hetken aikaa. Sekoita lopuksi joukkoon kevyesti kypsennetty kvinoa.
    4. Täytä paprikat jauhelihaseoksella. Laita täytetyt paprikat vuokaan tai muuhun sopivaan astiaan. Peitä foliolla ja kypsennä 175 asteisessa uunissa ~50-60 minuuttia tai kunnes paprikat ovat pehmenneet.
    5. Anna paprikoiden ”vetäytyä” hetki ja tarjoile sriracha -majoneesin sekä tuoreen korianterin kera.

    HUOM HUOM! Vielä olisi muutama päivä aikaa poimia pois yhteensä 50 herkullista paleoreseptiä edulliseen 14,90 €:n (norm. 21,80 €) pakettitarjoushintaan! Paleokaupasta. Tietty =)

    TehoPaleo -reseptit 2/2015

    Rutkasti onnea, menestystä, terveyttä ja hyvää oloa vuodelle 2016!

    Seuraa facebookissa!Seuraa Twitterissä!Seuraa Instagramissa!Seuraa Pinterestissä!Seuraa Bloglovin`issaTilaa uutiskirje!Paleokauppa

  • Helppo paleoarki – Mausteinen jauhelihacurry bataatilla

    Helppo paleoarki – Mausteinen jauhelihacurry bataatilla

    Joulu siellä, joulu tuolla, mutta ei vielä täällä! Sori guys, jos tuotan pettymyksen tarjoamalla kaiken jouluhäslingin keskellä aivan tavallista, helppoa ja arkista talviruokaa. Joulua tuutataan taas täysillä, joten vaikka alkukuusta hieman innostuin paleoliittisen joulumenun suunnittelusta ja kokkailusta, niin ehdin jo joulujoulujoulu -toitotuksen keskellä kyllästyä koko aiheeseen.

    Joulukuussa riittää enemmän kaikenlaista spesiaalikeissiä kuin mihinkään muuhun vuodenaikaan. Toivottavasti elämä ei ole koko joulukuun ajan pelkkää ruokajuhlaa, vaan mukaan mahtuu myös ihan tavallista ruoka-arkea. Muillakin kuin mulla. Koska kalenterin mukaan joulun juhlaan kuitenkin on vielä viitisentoista päivää! Vielä… vai enää?

    Muutamia, aika simppeleitä joulujuttuja on kyllä luvassa, mutta ei niitä laatikoita ja muita perinteisesti suomalaiseen jouluun liitettäviä ruokaohjeita. Olen nimittäin viime aikoina joutunut hieman pohdiskelemaan suhdettani ruokabloggailuun, ja tullut tuon syksyn suunnitelmallisen TehoPaleo -reseptien toteuttamisen myötä siihen tulokseen, että MIELUITEN kokkailen kuitenkin fiiliksellä ja ENSISIJAISESTI itselleni. En lukijoille, enkä valmennettaville (muutoin kuin inspismielessä ;)). Vaan mulle. Sellaista sapuskaa kuin kulloinkin tekee mieli.

    Paleokeittiön jouluiset reseptit

    Jos sä et ole vielä kyllästynyt ajoissa alkaneeseen joulutohinaan ja mieli halajaa joulutunnelmaan, niin suosittelen selaamaan jouluisia reseptejä aiemmilta vuosilta. Josko sieltä löytyisi jotain maistuvaa tähän joulunalusaikaan. Ja miksei ihan joulupöytäänkin asti =)

    No mutta, mennäänpä itse asiaan eli tähän mukavan mausteiseen, ruokaisaan, helppoon ja aika arkiseen jauhelihacurryyn.

    Kyllä, kyllä, olen edelleen innostunut eksoottisista mauista, jotka sopivat mielestäni vallan mainiosti kotimaiseen talvikauteen. Koska niistä huokuu kovasti kaipaamaani lämpöä! Toisinaan jopa hieman tulta ja tappuraa. Tämä jauhelihacurry menee kyllä sinne mukavan mausteiseen, mutta miedompaan kategoriaan. Mukaan heittelin reippaasti bataattia, jolloin koko ateria syntyy kertalaakista. Curryn voi hyvin tarjoilla myös riisin kera, jolloin bataattia kannattaa lykätä sekaan hieman vähemmän.

    Ja ne herneet! Nuo pahamaineiset palkokasvit, jotka eivät mahdu autenttisen luolamiehen lautaselle. Tällä kertaa mahtuivat, tosin eivät aivan seurauksitta, hah hah!

    Minkäänmoiset palkokasvit eivät oikein viihdy Paleokeittiössä, ja tämän curryn myötä muistin hyvin miksi. Tutkailin erilaisia jauhelihacurryn reseptejä ja aika monissa olivat herneet mukana. Koska ne näyttivät vihreinä pilkkuina kokonaisuudessa aika mukavalta ja pirteiltä, niin päätinpä itsekin lykätä pussillisen kotimaista pakastehernettä joukkoon. Virhe! Jonka vatsani ilmoitti erittäin kovaäänisesti. Mutta onpahan taas testattu ja todettu, että elämä herneettä on paljon mukavampaa ;)

    JAUHELIHACURRY BATAATILLA

    4 annosta

    • ~500 g jauhelihaa
    • ~200 – 400 g bataattia (laita vähemmän, jos tarjoilet curryn riisin kera)
    • 1 sipuli
    • 2 x 400 g tomaattimurskaa
    • 2 valkosipulinkynttä
    • 1 rkl curry -maustetta (tai enemmän, jos mausteisempi maistuu)
    • 1/2 tl kanelia
    • 1/2 tl jauhettua inkivääriä
    • 1/2 tl juustokuminaa
    • 1 tl kurkumaa
    • 1-2 tl suolaa
    • rouhittua mustapippuria
    • kirkastettua voita tai kookosöljyä kuullottamiseen
    • (200 g pakasteherneitä)
    • tuoretta korianteria tarjoiluun
    1. Esivalmistele; kuori ja kuutioi bataatti, silpu sipuli ja viipaloi valkosipulinkynnet.
    2. Kuullota sipulia ja valkosipulinkynsiä paistokasarissa. Lisää mausteet ja jatka kuullottamista hetken aikaa niin, että mausteet ovat sekoittuneet hyvin sipulien kanssa.
    3. Lisää jauheliha. Jatka paistamista, kunnes jauheliha on ruskistunut.
    4. Sekoita joukkoon batattikuutiot. Kääntele, jotta mausteet leviävät bataattien pinnalle.
    5. Lisää tomaattimurska. Sekoita ja jätä kannen alle hautumaan miedolla lämmöllä ~30 min tai kunnes bataattikuutiot ovat pehmeitä. Kypsennysaikaan vaikuttaa bataattikuutioiden koko.
    6. Jos käytät pakasteherneitä, niin lisää ne joukkoon vasta lopuksi ja anna kypsyä muutaman minuutin.
    7. Tarkista maku (suola) ja tarjoile tuoreen korianterin sekä tarvittaessa keitetyn riisin kera.

    Ja tosiaan vinkiksi vielä, että mitä pienemmät bataattikuutiot, niin sitä nopeammin ruoka on valmista. Itse menin tapani mukaan jälleen hieman liian rouhealla otteella, ja bataattikuutioiden kypsymistä saikin odotella odotettua kauemmin.

    Talvisen lämpimiä arkiruokahetkiä Sinullekin!

    Seuraa facebookissa!Seuraa Twitterissä!Seuraa Instagramissa!Seuraa Pinterestissä!Seuraa Bloglovin`issaTilaa uutiskirje!Paleokauppa

  • Syksyn jauhelihapihvit: Maistuvat ja mehevät

    Syksyn jauhelihapihvit: Maistuvat ja mehevät

    Jauhelihapihvit! Arjen ruokarealismia raadollisimmillaan. Mutta toimii. Jauheliha toimii aina. Helpoimmillaan pikaisesti pannulla paistettuna ja kasviksilla höystettynä, esim. kyssäpannun tai paleopyttiksen muodossa.

    Jos aikaa ja viitseliäisyyttä löytyy hivenen enemmän, niin jauhelihan pyörittää aika pikaisesti myös pulliksi. Tai pihveiksi.

    Ja jos vielä ihan vähäsen panostaa, niin lopputuloksena on tavallista maukkaammat jauhelihapihvit.

    Tällä kertaa hain arjen peruspihveihin inspistä syksystä. Lopputulemana mitäs muutakaan kuin nämä syksyn maukkaat jauhelihapihvit, joiden nauttimiseen vaihtelua toivat erilaiset, helpot ja nopeat kasvislisukkeet.

    Aloitin aika klassisesta paleokattauksesta eli pihvien kylkeen vain pikaisesti tuoresalaattia salaatinlehdistä, tomaatista ja kurkusta. Päälle pari lusikallista majoneesia ja piristykseksi vielä tujaus sriracha -kastiketta.

    Seuraavana päivänä monipuolistin hieman kasvistarjontaa ja kokosin pihvin ympärille salaatinlehtiin kääräistyn paleoburgerin.

    Tomaatin ja kurkun lisäksi mukana myös keltainen paprika ja avokado. Ja tietysti myös majoneesi, koska burgeri ei ole burgeri ilman majoneesia.

    Loppusilaus jälleen sriracha -kastikkeesta, joka on Paleokeittiön uusi ketsuppi.

    Viimeiset jauhelihapihvit tuhosin kera eksoottisemman coleslaw`n. Toimi vallan mukavasti, kun lautaselle kasasi vähän isomman keon aasialaisesta keittiöstä muistuttavaa, värikkäämpää ja tulisempaa kaaliraastesalaattia.

    Harmi, ettei coleslaw ollut vielä valmiina burgereita kootessa. Olisi ollut aika loistava lisä burgereiden väliin. Tai viereen.

    Etkö näe reseptiä? Tämä resepti on osa Paleokeittiön Parhaat -kokoelmaa.

    Saat pääsyn yli 100 suosituimpaan reseptiin tilaamalla katseluoikeuden – vain 3,90 €/kk tai 29 €/vuosi.
    Tilaa ja saat käyttöösi kaikki Paleokeittiön reseptit!

    Voit lopettaa tilauksen milloin tahansa – ei sitoutumista.
    Huom! Sivustolla on edelleen myös ilmaisia reseptejä. Uusia reseptejä lisätään Paleokeittiön Parhaisiin säännöllisesti.

    Oletko jo tilaaja etkä näe reseptiä? Kirjaudu sisään klikkaamalla ”Already a paid subscriber?” -linkkiä alla.

    Subscribe to continue reading

    Become a paid subscriber to get access to the rest of this post and other exclusive content.

  • Helppo paleoarki – Uusintana kelpo kaalilaatikko

    Helppo paleoarki – Uusintana kelpo kaalilaatikko

    Kaalilaatikko – niin tavallista, vähän väritöntä, mutta niin hyvää! Etenkin juuri nyt pehmeästä varhaiskaalista valmistettuna.

    Tämä on nähty Paleokeittiössä aiemminkin, mutta kyllähän kaalilaatikko yhden noston kerran parissa kolmessa vuodessa vähintään ansaitsee! Kaalilaatikko on ehdottomasti yksi mun herkku arkiruoka. Koska se on helppo valmistaa ja lyhyemmälläkin raaka-ainelistallakin pärjää. Aktiiviseen valmistusvaiheeseen menee puolisen tuntia ja uunissa vähän enemmän. Kerralla valmistuu kuitenkin isompi annos ja useamman päivän pääruoka, joten it`s worth it – every single minute. Makuasioista ei tarvinne sen enempää kiistellä. Siitä joko tykkää tai ei tykkää. Minä tykkään :)

    Musta oli melko huvittavaa lukea postausta Paleokeittiön ensimmäisestä kaalilaatikosta. Etenkin tämä kohta sai hymyn huulille..

    Kaalilaatikko on aina yhtä maukasta. Pidän sen valmistamista vaan työläänä, joten harvemmin tulee hommaan lähdettyä. Pitää pilkkoa, keittää, paistaa, maustaa, antaa hautua ja odotella.

    Hah hah, se oli silloin se! Paljon on neljässä vuodessa muuttunut. Tänä päivänä kaalilaatikon valmistaminen ei tunnu yhtään työläältä – päinvastoin. Herkkua helpoimmasta päästä!

    Ohjeessa ei ole mitään uutta. Paitsi että sain vihdoinkin hyvän syyn testata kotimaista luomukvinoaa Rainingon luomutilalta. Onko tuttu? Musta on aika hienoa, että tänä päivänä voimme nauttia jopa kotimaisesta kvinoasta. Ja vieläpä luomusti!

    PALEOYSTÄVÄN KAALILAATIKKO KVINOALLA

    • reilu 1 kg keräkaalia
    • 1 iso sipuli
    • 400-500 g jauhelihaa
    • ~1/2 litraa vettä tai lihalientä (varhaiskaalin kanssa riittää pienempikin määrä nestettä)
    • 1/2 dl quinoaa
    • suolaa, mustapippuriruohetta ja meiramia
    • ~1/2 – 1 dl kookosmaitoa tai -kermaa
    • muutama nokare meijerivoita
    • (luraus vaahterasiirappia)
    1. Laita uuni lämpiämään 175 asteeseen. Pilko kaali ja keitä suolalla maustetussa vedessä kannen alla noin puolisen tuntia.
    2. Kuullota sillä välin sipulisilppu ja ruskista jauheliha. Mausta. Sipulisilpun voi heittää myös kaalin kanssa kattilaan pehmiämään, mutta paistettuna parempaa.
    3. Huuhtele kvinoasuurimot huolellisesti lämpimällä vedellä. Voitele tarvittaessa vuoka kookosöljyllä tai voilla, ja ripottele huuhdellut kvinoat pohjalle.
    4. Kaada kaali nesteineen vuokaan. Lisää jauheliha-sipuliseos ja sekoita.
    5. Lisää päälle kookosmaitoa, muutama nokare voita sekä mahdollisesti luraus vaahterasiirappia (täyspaleoistit voivat jättää siirapin ja tarvittaessa vielä voinkin pois).
    6. Kypsennä 175 asteisessa uunissa noin tunnin verran tai kauemmin, jos kaali on jo vähän vanhempaa tai haluat oikein pehmeää laatikkoa. Vähennä tarvittaessa lämpöä.
    7. Anna valmiin kaalilaatikon vetäytyä ennen nauttimista. Parasta päivinä seuraavina pannulla lämmitettynä.

    Kuten kuvasta näkyy, niin tämänkertainen kaalilaatikko jäi hieman nesteiseksi. Kaali päästi yllättävän paljon nestettä, enkä enää iltakymmeneltä laatikon valmistuessa jaksanut kauheasti nesteitä uunissa haihdutella. Nesteestä huolimatta tämä oli niin hyvää ja kaali aivan superpehmeää!

    Lempeitä elokuun iltoja pehmeän kaalilaatikon kera!

    Seuraa facebookissa!Seuraa Twitterissä!Seuraa Instagramissa!Seuraa Pinterestissä!Seuraa Bloglovin`issaTilaa uutiskirje!

    Luomukvinoapussukan emännälle maistiasiksi lahjoitti Lähiruokatreffeillä Rainingon luomutilan isäntä.
  • Jauheliha-kesäkurpitsapaistos: Helppo ja nopea paleo-arkiruoka

    Jauheliha-kesäkurpitsapaistos: Helppo ja nopea paleo-arkiruoka

    Kesäkurpitsat ovat nyt kaupoissa ja kohtapuoliin saanee satoa alkaa korjaamaan myös kotipuutarhoissa. Aloitin oman kesäkurpitsakauden jo jokunen viikko sitten tällä helpolla ja arkisella kesäkurpitsapaistoksella. Sen jälkeen on kesäkurpitsaa tullut syötyä tuoreraasteena lähinnä munakkaiden kyljessä, mutta tulipa siitä aika mainio kakkukin viikonloppuna leipaistua! Palaan siihen myöhemmin tällä viikolla.

    Paleokeittiössä on nähty kaikenlaisia pannupaistoksia aina bataatista ruusu- ja kyssäkaaliin. Suosituin kaikista lienee Paleoliittinen aamiaispannu, jota myös jauhelihashakshukaksi voitanee kutsua. Mutta nyt tuli ensimmäistä kertaa mieleen heittää kesäkurpitsat lihan kaveriksi pannulle. Valmistuu todella nopeasti ja riittää ainakin yhdelle ihmiselle useammaksi päiväksi. Ja ihan hyvääkin oli! Aika lihaisaa, mutta välillä täytyykin saada vähän lihaa kasvisten ympärille.

    Etkö näe reseptiä? Tämä resepti on osa Paleokeittiön Parhaat -kokoelmaa.

    Saat pääsyn yli 100 suosituimpaan reseptiin tilaamalla katseluoikeuden – vain 3,90 €/kk tai 29 €/vuosi.
    Tilaa ja saat käyttöösi kaikki Paleokeittiön reseptit!

    Voit lopettaa tilauksen milloin tahansa – ei sitoutumista.
    Huom! Sivustolla on edelleen myös ilmaisia reseptejä. Uusia reseptejä lisätään Paleokeittiön Parhaisiin säännöllisesti.

    Oletko jo tilaaja etkä näe reseptiä? Kirjaudu sisään klikkaamalla ”Already a paid subscriber?” -linkkiä alla.

    Subscribe to continue reading

    Become a paid subscriber to get access to the rest of this post and other exclusive content.

  • Viva la Mexico! Tervetuloa tuoreet salaatit!

    Viva la Mexico! Tervetuloa tuoreet salaatit!

    Niin, että missä se kauan odotettu ”riisisuklaa” edelleen viipyy, hah hah?! Ajattelin, että kun tossa pari päivää sitten tuli postattua hyvä herkku ja sitä ennen myöskin makea Paleokeittiön pannukeksi, niin josko viikko olisi kuitenkin kivempi aloittaa raikkaalla salaatilla. Sillä Paleokeittiön salattikausi on vihdoin korkattu! Wohoooo!

    Johan se antoi itseään odottaakin! Mutta viime viikolla, noin kuukauden tavanomaisesta aikataulusta jäljessä, alkoi salaattihammasta vihdoin korventaa. Hiukan jo huolestuin, että mikä tässä kropassa nyt on vikana kun ei salaatti keväänkorvalla houkuta. Mutta nyt on asia reilassa, parit eri salaatit työstetty ja kokonaiset kuusi salaattipäivää jo takana! Kyllä se siitä taas lähtee, kun alkuun pääsee =)

    Aloitellaan aina yhtä varmalla lämminsavulohella ja siirrytään sen jälkeen Pico de Gallon myötä eksoottisempien, meksikolaisten makujen ääreen.

    Tutusta ja turvallisesta on hyvä aloittaa! Helppouskaan ei yhtään haittaa! Ja sitähän se on, valmiiksi lämminsavustettu lohi – helppoa.

    LEHTIKAALIPOHJAINEN SAVULOHISALAATTI SRIRACHA -KASTIKKEELLA

    • lämminsavulohta
    • ruukkulehtikaalia
    • kotimaista cocktailtomaattia
    • kurkkua
    • oliiviöljyä
    • balsamiviinietikkaa
    • pieniä kapriksia
    • kastikkeeksi pari rkl srirachalla maustettua smetanaa
    • rouhittua mustapippuria
    • (keitettyä kananmunaa ja salaattisiemensekoitusta)

    Pese, pilko, kokoa ja mausta! Siinäpä se – salaatti. Olin keittänyt mukaan myös kananmunan ja nostanut esiin siemensekoituspussin, mutta nälkäisenä ne unohtuivat pöydälle. Kananmuna jo valmiiksi viipaloituna. Noh, kelpasi hyvin sellaisenaankin – jälkkäriksi ;)

    Kivasti tuli vatsa täyteen tällä päivän pääruokana toimineella salaatilla!

    Jos eka kerta seilattiin tutuilla ja turvallisilla vesillä, niin tokaan piti jo kokeilla jotain uutta. Sain lihantuottajaltani viestiä, että ”sonnia olisi lähdössä vihreämmille laitumille, olisiko lihalle tarvetta?”. Ja siinä samassa muistin, että jaa niin lihaa, sitäkin voisi välillä valmistaa. Muutama paketti vielä pakastimesta löytyi käytettäväksi ennen seuraavaa täydennystä.

    Emännän punaisen, ja muunkin lihan syönti on kokenut viime vuosina pienen inflaation kevyempien kasvisten kasvattaessa osuuttaan ruokavaliossa entisestään. Pitäisikö huolestua? Ei kai… kyllä se lihan himo sitten iskee, jos tarpeen on. Nykyisellä aktiivisuustasolla vähempikin liha riittää oikein hyvin.

    Meksikolaisvaikutteista salaattia lähdin jauhelihasta väsäämään. Jauheliha tosin jäi annoksessa hieman toiseksi meksikolaisen tomaattisalsan eli Pico de Gallon varastaessa huomion. Pitkään on pitänyt tätäkin valmistaa, mutta jotenkin on aina jäänyt. Helppoa ja hyvää, vaikka ainesten pilkkominen vie vaatii hieman aikaa ja vaivaa. Onneksi kertapilkkomalla syntyy useampi satsi!

    PICO DE GALLO ELI TUORE TOMAATTISALSA

    ~3 annosta

    • 3 isohkoa ja kypsää tomaattia (makeus myös plussaa!)
    • 1/2 puna- tai keltasipuli
    • 1 jalopeno
    • kourallinen tuoretta korianteria
    • 1/2 limen mehu
    • sopivasti suolaa (ja mustapippurirouhetta)
    • (luraus oliiviöljyä)

    Sama salaatin perusohje kuin yllä eli pese, pilko, sekoita, mausta ja anna maustua. Tomaateista voi poistaa siemenet tai käyttää ne kokonaisina, kuten itse tein. Jalopenosta sen sijaan poistin siemenet. Eli pilko kasvikset, lisää limemehu ja suola, sekoita ja anna seistä noin tunnin verran peitettynä jääkaapissa. Parasta seuraavana päivänä. Toimii hyvin salaatin täydentäjänä tai muun ruoan lisukkeena.

    RUOKAISA MEKSIKOLAINEN JAUHELIHASALAATTI

    • jää- tai muuta salaattia
    • avokadoa
    • kurkkua
    • paistettua mustapippurilla, suolalla ja sriracha -kastikkeella maustettua sipulijauhelihaa
    • Pico de Galloa (ohje yllä)
    • mausteeksi tuoretta korianteria ja srirachaa

    En enää viitsi toistaa itseäni valmistusohjeiden muodossa. Jokainen varmasti saa salaatin koottua lautaselle kun katsoo tarvittaessa kuvista hieman mallia ;)

    Srirachaa tulee nyt laitettua joka paikkaan. Koska sitä on ja siitä riittää joka paikkaan! Eikä tämä thaimaalainen chilikastike onnistu pilamaan meksikolaista tunnelmaa lautasella. Päinvastoin. It`s smoking hot in Meeee-hiiii-coooo!

    Huumaavan tulisia kevätpäiviä Sinullekin!

     

    Seuraa facebookissa!   Seuraa Twitterissä!   Seuraa Instagramissa!   Seuraa Pinterestissä!   Tilaa uutiskirje!

  • Pekonipullat ja aurinkoinen sose

    Pekonipullat ja aurinkoinen sose

    Puolisentoista viikkoa sitten istuimme muutaman muun paikallisen ruokabloggaajan kanssa pienen blogimiitin tiimoilta saman pöydän ääreen. Pöydän toiselta puolen emäntää katseli Mukana maku -blogin Dick ja Beach house kitchenin Heli.

    Dicki oli mulle jo ennestään tuttu, Helin tapasin ensimmäistä kertaa. Hengenheimolaisten kanssa ei kuitenkaan tarvinnut ujostella. Juttua riitti ensimetreiltä saakka kokonaiseksi kolmeksi tunniksi! Ja tapaamisen jälkeen suuntasimme kaikki kolme vielä, mihinkäs muuallekaan, kuin samaan markettiin ruokaostoksille, hah hah!

    Tapaamisen tarkoituksena oli tutustua toisiimme sekä jakaa ajatuksia kokkaamisesta ja bloggaamisesta.Tehtävä tuli täytettyä kiitettävästi ja siinä samalla pohdimme, mitä kivaa voisimme tehdä kimpassa.

    Ja siitä se sitten lähti! Dickin heittämä ajatus lihapullista! Ja kolmen kimpasta. En tiedä, mitä sinä ajattelet, mutta minä puhun nyt ruokahaasteesta. Itse asiassa olimme jo aiemmin sivunneet aihetta Dickin kanssa, mutta nyt oli hyvä hetki alkaa tuumasta toimeen.

    Meillä jokaisella on hieman erilainen ”ruokafilosofia”, jonka pohjalta kokkaamme. Ja bloggaamme. Minä tarkastelen maailmaa tietysti aika pitkälti paleoliittisesta näkövinkkelistä. Muiden näkemyksiin en puutu, joten kukin avatkoon omaa ajatusmaailmaansa ihan itse. Ihan parasta kuitenkin on, että erilaisista lähtökohdista huolimatta voimme tarttua samaan aiheeseen ja tarjoilla lihapullamme kukin omissa paketeissaan. Ruokarakkautta yli rajojen! <3

    Olin haasteesta ihan into pinkeänä. Tosin, kun päädyimme pyörittämään lihapullia, niin totesin, että enhän mä osaa tehdä kuin yhdenlaisia lihapullia! Sellaisia mahdollisimman yksinkertaisia; jauhelihaa, sipulia, kananmunaa, vähän suolaa ja pippuria. Mitä muuta lihapulla muka tarvitsee?!

    Pää löi aivan tyhjää. Mutta kyllä se siitä aika nopsaan täyttyi kun mietin, että millaista ruokaa yleensä teen. Ilman haasteen luomaa pientä positiivista painetta ;). Päätin pysyä itselleni uskollisena. Helppoa, yksinkertaista ja nopeaa arkiruokaa paleotyylillä. Sitä, mikä ensimmäisenä tulee mieleen. Pekonipullia siis!

    En ole aiemmin tehnyt pekonipullia, joten luotin täysin sokkona siihen, että kyllä näistä hyviä tulee. Olen saanut verenperintönä aimo annoksen kärsimättömyyttä, joten siirryin heti ensimmäisen mahdollisuuden tullen ajatuksista tekoihin. Sen enempää pohtimatta, viilaamatta tai testaamatta.

    Olen myös helposti innostuvaa tyyppiä, mutta yleensä yhtä nopeasti innostus laantuu kuin se syttyykin. Jos jokin menee pieleen, niin harvoin jaksan yrittää heti uudelleen. Ehkä sitten puolen vuoden tai vuoden päästä. Kun uusi innostus iskee.

    Onnekseni nämä pullat menivät kerralla putkeen enkä joutunut jättämään haastetta väliin. Vain suolan annostelu olisi kaivannut hieman hiomista. Suolaisen pekonin pelossa lisäsin lihapullataikinaan suolaa hieman liian vähän. Onneksi sitä saa helposti lisää valmiiseen annokseen.

    Etkö näe reseptiä? Tämä resepti on osa Paleokeittiön Parhaat -kokoelmaa.

    Saat pääsyn yli 100 suosituimpaan reseptiin tilaamalla katseluoikeuden – vain 3,90 €/kk tai 29 €/vuosi.
    Tilaa ja saat käyttöösi kaikki Paleokeittiön reseptit!

    Voit lopettaa tilauksen milloin tahansa – ei sitoutumista.
    Huom! Sivustolla on edelleen myös ilmaisia reseptejä. Uusia reseptejä lisätään Paleokeittiön Parhaisiin säännöllisesti.

    Oletko jo tilaaja etkä näe reseptiä? Kirjaudu sisään klikkaamalla ”Already a paid subscriber?” -linkkiä alla.

    Subscribe to continue reading

    Become a paid subscriber to get access to the rest of this post and other exclusive content.

  • Paleoystävän talvipizza

    Paleoystävän talvipizza

    Perjantai on perinteisesti pizzapäivä. Mutta kyllä maanantaikin voi olla! Itse asiassa maanantaipizza piristää päivää kummasti ja antaa siinä samalla kivasti potkua uuteen viikkoon. Etenkin, kun tästä pizzasta riittää vielä keskelle viikkoakin =)

    Pizzaa ei ole Paleokeittiössä leivottu hetkeen. Melkein vuoteen, jos tarkkoja ollaan. Ja tänään muistin jälleen miksi. Siksi, että pizzan vääntäminen on työlästä. Kun kaiken työstää miltei alkutekijöistä valmiiksi paleopizzaksi, niin se ON työlästä. Voisiko joku ystävällinen taho alkaa valmistamaan kukkakaalipohjia pizzoihin? Pääsisi huomattavasti helpommalla. Tosin tänään homman tavallista työläämmäksi teki myös täytteiden esikäsittely. Mutta oh boy, se oli niin vaivan arvoista!

    Yllä talvinen pizza ennen uunia, alla juustoraasteen, uunin ja muiden härpäkkäiden jälkeen.

    Pohjan resepti on vanha tuttu, joten en ala sitä tähän uudelleen rustaamaan. Se kun löytyy vain yhden klikkauksen takaa, täältä. Mutta täytteistä aion kirjoittaa muutaman sanasen. Koska siitä se idea koko pizzan paistoon lähti, villisialla taitetusta hirvimakkarasta, jota viikonloppuna sain äipältä pätkän ja toisenkin. Se toinen taisi olla kuitenkin puhdasta villisikaa. Itse kaadettua. Tai siis perhetuttumme kaatamaa. Niin kuin se hirvikin. Ja siinä ne nyt ovat, sulassa sovussa keskenään pizzan päällä. Tähtinä loistaen. Kyllä, se riistamakkara oli juurikin tämän pizzan juju. Olisi pitänyt vaan ymmärtää enemmän laittaa.

    Toinen kantava ajatus oli talvi. Halusin jollain tapaa talvista pizzaa. Mielestäni siinä kohtuu hyvin onnistuinkin. Paitsi raaka-ainevalintojen suhteen, niin myös niiden käsittelyssä. Olisihan se nyt ollut aivan liian helppoa vain pilkkoa ja siivuttaa, kun voi paistaa ja kuullottaakin.

    TALVISEN PIZZAN TÄYTTEET PALEOYSTÄVÄLLISEEN TAPAAN

    • luomutomaattipyrettä (koska maku)
    • luomuketsuppia (koska happo)
    • Herefordin savupaprikalla, cayennepippurilla (koska tuli), mustapippurirouheella ja suolalla maustettua, paistettua jauhelihaa
    • kookosöljyssä kuullotettua ja hunajalla karamellisoitua punasipulia (koska makeus)
    • kuullotettua fenkolia
    • pikaisesti paistettua paprikaa (koska nälkä ;))
    • tuoreita, oransseja miniluumutomaatteja puolitettuna
    • hirvi-villisikamakkaraa siivutettuna (koska tähti!)
    • vuohenjuustosiivuja
    • gouda -juustoraastetta
    • päälle tuoretta salviaa ja granaattiomenan siemeniä

    Työläämmäksi talvisen pizzan tekivät neljä eri paistovaihetta. Ensin punasipulien kuullotus ja makeutus hunajalla. Seuraavaksi siivutettu fenkoli omassa erässä ja punainen paprika omassaan. Viimeiseksi vielä jauhelihan paistaminen ja maustaminen ennen täytteiden kasaamista esipaistetun pizzapohjan päälle. Loppu olikin leikkiä vaan, kun odottelin kymmenisen minuuttia täytteiden lämpiämistä ja juuston sulamista. Hieman kauemminkin olisi voinut odotella, jotta juusto olisi saanut vähän väriä. Jos ei nälkä ;)

    Ja jälkkäriksi vielä täyteläistä ja kosteaa supersuklaakakkua kera kärsimyshedelmän sisuksen. Mutta se onkin jo toinen tarina, johon palaan vielä. Facessa voinee ennen blogautusta käydä kuolaamassa kuvia ;)

    Ja hei, Paleokauppakin on nyt virallisesti auki! Käy tutustumassa! Ovi kauppaan käy suoraan tästä ja kaupan faceen voipi klikkailla samaa kyytiä tästä. Kauppatavaran määrä ei vielä päätä huimaa ja facekin aktivoituu tässä hiljalleen, kun emäntä kerkiää taas roikkumaan sillä suunnalla enemmän. Mutta laatu korvaa määrän! Näin olen kuullut sanottavan ;). Ja arvontaakin pukkaa! Ihan kohta. Siellä Paleokaupan feisbuukissa.

    Talvisia pizzan paistopäiviä, Sinulle!

  • Kyssäpannua paleopöytään

    Kyssäpannua paleopöytään

    Menneen kesän löytö ja ehdoton suosikkikasvis on mehukas kyssäkaali. Kyseessä on kertakaikkisen mahtava kaali, jota en ole vielä ehtinyt hehkuttaa, vaikka se on lautaselle muodossa, jos toisessakin usempaan otteeseen päätynyt. En voi käsittää miksi en ole aiemmin tarttunut kyssän päähän! Parasta kyssäkaali on mun mielestä raakana; raasteena tai sopivina suupaloina. Niin rapsakka ja mehukas vienolla kaalin maulla maustettuna. Ja tietysti mitä parhainta paleoruokaa! Oletko kokeillut?

    Kyssäkaali eli kaalirapi on kehittynyt villistä kaalista. Lajina se on melko nuori. Se on syntynyt 1500-luvulla Luoteis-Euroopassa.

    Näitä ”paleopyttiksiä” tai ”paleopannuja” olen harrastanut aiemminkin. Vuonna kaksnollayksnolla lautaseen nojaili rekkamiehen paleospydäri. Seuraavan vuonna pupellettiin samaa asiaa eri versiona. Vuonna kakstuhatta ja kolmetoista alkoi emännän paleopipo vähitellen löystymään; omena ja paprika vaihtuivat bataattiin. Ja nyt, vuonna 2014 ollaan tässä; bataatti on saanut väistyä kyssäkaalin tieltä. Mielenkiinnolla odotan, mitä pyttisvuosi 2015 tuo tullessaan ;)

    KYSSÄPANNU ELI PALEOPYTTISTÄ KYSSÄKAALISTA

    3 annosta

    • 1 kyssäkaali
    • 1 isohko sipuli
    • ~400 g jauhelihaa
    • (2 lisäaineetonta bratwurst -nakkia)
    • mausteeksi suolaa ja rouhittua mustapippuria
    • viimeistelyyn tuoretta persiljaa
    • paistamiseen kookosöljyä
    1. Kuori ja kuutioi kyssäkaali.
    2. Kuori ja silpu sipuli.
    3. Ruskista jauheliha ja kuullota samassa sipulit paistokasarissa.
    4. Mausta ja siirrä hetkeksi kyssäkaalin tieltä sivuun. Jos käytät bratwurstia tai muuta makkaraa, niin suosittelen kypsentämään tai antamaan nakeille hieman väriä viimeistään tässä vaiheessa tai jo ennen jauhelihan ruskistamista.
    5. Kuullota kyssäkuutioita pannulla kookosöljyssä, kunnes väri alkaa muuttua matasta kiiltävämmäksi ja valkoisesta kellertävämmäksi.
    6. Lisää joukkoon valmiiksi paistettu jauheliha-sipuliseos (sekä nakkimakkarat.)
    7. Peitä kannella ja anna kyssäkaalien hautua pehmeiksi miedolla lämmöllä. Lisää tarvittaessa ihan pieni tilkkanen vettä haudutusefektin aikaansaamiseksi.
    8. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa ja muita mausteita maun mukaan.
    9. Viimeistele pannu tuoreella persiljasilpulla.

    Helppo, suhteellisen nopea ja maukas arkiruoka, joka kestää hyvin pannulla lämmityksen seuraavana ja vielä sitä seuraavanakin päivänä.

    Kokeile kyssäpannua ja ihastu!

    Paleokeittiö facebookissa Paleokeittiö pinterestissä
  • Vierasresepti: Sannin parsakaali-jauhelihakeitto

    Vierasresepti: Sannin parsakaali-jauhelihakeitto

    Hiphei! Tänään meillä onkin Paleokeittiössä vieras! Tervetuloa, Sanni!

    Sanni on nuori, ravinnosta ja ravitsemuksesta kiinnostunut neitonen, jonka kanssa istuimme hetkeksi saman pöydän ääreen vaihtamaan ajatuksia emännän ensimmäisen ”fanitapaamisen” tiimoilta ever! Mukavaa seuraa ja hieno kokemus =). Ehdotin Sannille, että jos hän vain haluaa, niin mielelläni julkaisen hänen paleopainotteisia reseptejään Paleokeittiössä ennen kuin neitonen saa oman blogin pystyyn. Ja tässä sitä nyt ollaan! Kera Paleokeittiön ensimmäisen virallisen vierasreseptin! Toinenkin odottelee jo julkaisua, mutta aloitetaan tällä Sannin mausteisella parsakaali-jauhelihakeitolla.

    Mutta ennen kuin päästän teidät itse reseptin kimppuun, niin sana vielä Sannille. Pyysin häntä kertomaan hieman itsestään Paleokeittiön lukijoille, joten here we go!

    Olen Sanni, 21-vuotias ruokaintoilija ja superfood-kokkailija. Kotoisin olen Etelä-Pohjanmaalta, mutta viimeisimmän vuoden olen viettänyt Itä-Suomessa aloitettuani ravitsemustieteen opinnot Kuopiossa. Ja ei, älkää säikähtäkö, vaikka ravitsemusterapeutiksi tähtäänkin, en aio ”määrätä” ketään syömään sitä päivittäistä 6 palaa leipää ja juomaan rasvatonta maitoa =). Yksi tavoitteeni onkin saada edes pikkuhiljaa muutosta myös viralliselle ravitsemuskentälle ja sen myötä vaikuttaa ihmisten terveyteen laajemmassakin mittakaavassa.

    Olen itse noudattanut täysin gluteenitonta ruokavaliota reilun vuoden ajan, ja intohimonani on terveellisten mutta maukkaiden reseptien testailu ja kehittely ilman sokeria tai hiivaa. Alkuun söin pääasiassa vähähiilihydraattisesti, mutta viime syksyn ja tämän kevään aikana olen kiinnostunut myös paleotyyppisestä syömisestä ja esimerkiksi rajoittanut maitotuotteiden käyttöä selvästi. Suosin luonnonmukaisuutta ja luomua ja välttelen lisäaineita niin paljon kuin mahdollista (hyvinkin mahdollista kun kokkaa itse =)).

    Minulla on useamman vuoden kilpaurheilutausta SM-tason kestävyysjuoksijana, mutta tällä hetkellä tavoitteellisempi treenaaminen on ainakin tauolla, ja käyn pääasiassa kuntosalilla ja vain ”lenkkeilen”. Taustoistani johtuen olen myös erittäin kiinnostunut kuntoilijoiden/urheilijoiden ravitsemuksen tukemisesta ja kehittämisestä ja harrastan myös jonkin verran ”proteiinikokkailua” (=pyrin lisäämään esim. leivonnaisten proteiinipitoisuutta terveellisten ainesosien avulla).

    Paleokeittiö-blogiin tutustuin alkuvuodesta ja kiinnostuin monista resepteistä. Hauskojen sattumien kautta pääsin yllättäen tapaamaan itse Emäntää ja täytynee todeta, että suht samoilla aaltopituuksilla ollaan ravitsemusasioiden suhteen, vaikka ruokavaliopohjamme hieman eriävätkin =).

    Sannin mausteinen parsakaali-jauhelihakeitto

    2 annosta

    • 1 (n. 400-500g) parsakaali
    • 2-4 dl kuumaa vettä tai höyrytyslientä
    • 2 sipulia
    • 4-6 valkosipulinkynttä
    • 200g luomujauhelihaa (+ suolaa, mustapippuria)
    • luomuvoita tai kookosöljyä
    • 0,5-1 tl ruususuolaa
    • 1 tl juustokuminaa
    • 1 tl mustapippuria
    • (loraus kookosmaitoa pehmentämään)
    • pinnalle avokadoa
    1. Paloittele ja höyrytä parsakaali.
    2. Paista jauheliha ja toinen sipuleista hienonnettuna. Mausta suolalla ja pippurilla.
    3. Kuullota toinen sipuli ja valkosipulinkynnet pilkottuna kookosöljyssä. Soseuta parsakaali ja kuullotetut sipulit yhdessä haluamasi nestemäärän kanssa ja lisää mausteet. Kuumenna keitto, sekoita joukkoon jauheliha sekä kookosmaitoa halutessasi.
    4. Tarjoile paloitellun avokadon kera.

    Nyt kaikki, emäntä mukaan lukien ;), keittelemään Sannin keittoa!

    Sannille kiitos reseptistä! =)